Hetkessä: Brain Relief - hoidossa

Minä käyn paljon erilaisissa kehohoidoissa. Saadakseni yhteyttä kehooni ja itseeni, rentoutuakseni, saadakseni helpotusta niskajumeihin ja lihasjännityksiin. Ja koska on vaan niin ihanaa, kun joku koskettaa ja hellii kehoa.

Kesällä bongasin ensimmäistä kertaa Brain Relief - hoidon ja tuli olo, että tuota hoitoa haluan kokeilla. Lopulta ensimmäinen hoitokertani meni joulukuun alkuun asti.

Brain Relief - kosketushoito on kehitetty Suomessa. Hoito on yhdistelmä aasialaisia ja suomalaisia kosketus- ja energiahoitotekniikoita ja uusia oivalluksia. Hoito kohdistuu päähän, kasvoihin, niskan ja hartian seutuun, käsiin ja jalkoihin. Hoito-otteisiin kuuluvat painallukset, venytykset, pyörittävät ja pöyhivät otteet. Hoidon aikana asiakas on selällään.

Olin ensimmäisessä hoidossani joulukuun alussa ja se oli lauantai. Aamupäivällä olin laitellut joulukoristeita esille ja kun olin matkalla hoitoon, muistan ajatelleeni, että "hitsi kun tämä hoitokin on varattuna, olisi ollut niin paljon tekemistä". Heti, kun pääsin makaamaan selälleni hoitopöydälle, tiesin, että juuri tätä mieleni ja kehoni tarvitsee. Pysähtymistä. Rauhoittumista.

Hoito oli todella rentouttava. Taustalla soi musiikki ja minä makasin silmät kiinni hoitopöydällä ja hoitaja käsitteli miellyttävillä otteilla kehoani. Pääsin nopeasti superrentoon olotilaan. Hoidon jälkeen oloni oli rento, rauhallinen ja vähän pöllästynyt, sen verran syvän rentouden tilan saavutin. Aion mennä jatkossakin Brain Relief - hoitoon, sen verran hyvä kokemus minulla jäi hoidosta.

Oletko sinä kokeillut Brain Relief - hoitoa? Minä olen käynyt paljon erilaisissa kehohoidossa ja intialaisesta päähieronnasta löydän yhtäläisyyttä tähän hoitoon.

Tämä postaus kuuluu Hetkessä - postaussarjaan. Hetki on itselleni voimavaroja, iloa ja hyvinvointia arkeen tuova juttu.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Vuosikatsaus heinäkuusta joulukuuhun

Nyt on tulossa vuosikatsauksen toinen osa, muistoja heinäkuusta joulukuuhun. Ekan osan tammikuusta kesäkuuhun voit lukea täältä.

Heinäkuu

Heinäkuussa olimme lomalla. Tänä vuonna emme lähteneet ulkomaille, lähinnä siksi, ettemme halunneet jättää kissaamme Misseä pitkäksi ajaksi hoitoon. Kävimme lomailemassa Mikkelissä ja sieltä käsin Jyväskylän seudulla.

Olimme paljon kotona, mutta juuri mitään emme jaksaneet tehdä, kun superhelle vei voimat. Kävin poikien kanssa Korkeasaaressa ja ystäväni kanssa Vallisaaressa. Kalenterista näen, että olen käynyt kaksi kertaa thaimaalaisessa hieronnassa ja kerran tunnevyöhyketerapiassa. Luin kesäloman aikana 11 kirjaa, lähinnä kevyttä hömppää. Osallistuin Elämäni värit - maalauskurssille ja se oli ihana kurssi.

Kuun lopussa kävin poikieni kanssa Mikkelissä. Sillä välin Misse oli päässyt mieheltä karkuun ja oli yön karkuteillä. Onneksi Misse palasi seuraavana aamuna kotiin, huoli ja hätä oli valtava (Misse on sisäkissa, jota ulkoilutetaan valjaissa).

Elokuu

Aloittelin töitä ohjaamalla joitain ryhmiä. Lähinnä istuin elokuussa tietokoneen ääressä ja ideoin uutta verkkovalmennusta ja aloin myös kirjoittaa sitä.

Pidin kirppispöytää lähellämme olevalla uudella lastenvaate- ja tarvikekirppiksellä viikon verran. Osallistuin Lihaskalvot vapaaksi - työpajaan. Minusta otettiin valokuvia lähimetsässämme terapeuttisen valokuvaamisen hengessä.

Käväisin Tampereella yhden päivän verran "Älyä tunteet - ajattelun apukäsi" - koulutuksessa. Kuun lopussa osallistuin Piki - toimintamallin koulutukseen (kiusaamisen ehkäisemisen koulutus). Esikoisen kanssa kävin Kalevauvan konsertissa. Mies teki päivät töitä ja illat ja viikonloput remonttia ja minä hoidin arjen pyörittämisen lähes täysin yksin.

Syyskuu

 

Aloitin Skeematerapian (eli tunnelukkoterapian) opinnot. Näistä opinnoista minun on tarkoitus koostaa parikin omaa postausta. Lähellemme avattiin uusi joogasali ja ostin sinne kymmenen kerran kortin ja syksyn aikana kävin erityisesti yin-joogatunneilla. Aloitin myös Lavis-kuntotanssitunnit.

Osallistuin Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky - koulutukseen. Kävin Nosh-vaatekutsuilla. Mies oli edelleenkin pois arjestamme ja teki remonttia. Olen syyskuussa kirjoittanut vain yhden blogipostauksen ja siinä etsin arjen tasapainoa.

Lokakuu

 

Skeematerapian opinnot jatkuivat kahdella koulutuspäivällä. Kävin ystäväni kanssa katsomassa "Hölmö nuori sydän" - leffan. Syyslomalla kävin Mikkelissä poikien (ja Missen) kanssa. Kävimme katsomassa "Johnny English" - elokuvan ja itsekseni kävin katsomassa "Risto Reipas ja Nalle Puh" - elokuvan, joka oli suloinen muistutus siitä, että elämässä tarvitaan rentoutta ja joutilaisuutta.

Kävin kuuntelemassa "Vinkkejä yksinkertaisempaan elämään" - luennon. Osallistuin Kirjamessuille. Mies sai remontin valmiiksi, tosin hän oli lokakuussa työmatkalla ja oli sitten sen takia pois arjesta. Lokakuun ainoan blogipostauksen olen kirjoittanut Maailman eläinten päivänä.

Marraskuu

 

Marraskuun alussa osallistuin Anna Taipaileen "Löydä itsesi lempeästi" - minityöpajaan. Näin siellä sattumalta myös yhtä tuttavaani. Näin entistä työkaveriani lounastreffien merkeissä. Kävin Tampereella Zones of Regulation - menetelmä lapsen itsesäätelyn tukena - koulutuksessa.

Kävin itse Seinäjoella kouluttamassa "Myrskyn sydän - kuinka säädellä tunteita" - työpajan imetystukiäideille (ja heidän puolisojaan oli myös mukana). Se oli pitkä päivä, kun oli aikainen herätys ja pitkät junamatkat. Tein vauhdilla eteenpäin seuraavaa verkkovalmennustani, joka liittyy kiukkuun ja sen kesyttämiseen. Oli skeematerapian opintojen toiseksi viimeinen koulutuspäivä. Marraskuussakin kirjoitin vain yhden blogipostauksen ja se oli kuulumispostaus.

Joulukuu 

 

Joulukuun alussa kävin Brain Relief - hoidossa ja se oli ihanaa. Siitä on tulossa oma postaus. Kävin myös tavallisella hierojalla ja vielä thaimaalaisessa hieronnassakin, joten itsestä ja omasta kehosta on tullut pidettyä huolta.

Kävin lounaalla mindfulness-ohjaajaystävieni kanssa. Poikien kanssa kävin Suomen suurimman sisähuvipuiston ennakkopäivässä ja siellä kuopus pääsi yhteiskuvaan Tuure Boeliuksen kanssa.

Joulua vietimme kotona ja äitini oli meillä pari päivää. Joulun jälkeen näin ystävääni ja kävimme katsomassa "Ihmisen osa" - leffan, josta pidin paljon. Mies lähti joulun jälkeen työmatkalle ja on nyt pari viikkoa ulkomailla.

Laitanpa vielä yhden nippelitiedon tältä vuodelta. Vuoden (ja samalla koko blogihistorian) luetuin blogipostaus on maaliskuussa kirjoittamani Tunnekasvatuksen tueksi 

Tervetuloa vuosi 2019! 

Vuosikatsaus tammikuusta kesäkuuhun

On perinteisen vuosikatsauksen aika. Ensimmäisessä osassa muistelen aikaa tammikuusta kesäkuun loppuun.

Tammikuu

Tammikuun alussa tuli kuluneeksi 18 vuotta siitä, kun tapasin mieheni kanssa. Testasimme yhdessä rakkauskalenteria. Esikoisellamme todettiin keliakia ja edelleenkin olen kiitollinen niistä kaikista vinkeistä, joita sain gluteenittomuuteen liittyen teiltä lukijoiltani.

Misselle tehtiin kastraatio, minulla oli töitä useampana viikonloppuna ja käväisimme myös kotiseudullani Mikkelissä reilun vuorokauden verran, kun kävimme serkkuni 50 v synttäreilä.

Helmikuu 

Töiden tiimoilta pyöri normaalit viikkoryhmät ja kävin kouluttamassa Lahdessa Mindfulness lapsille - kurssin. Osallistuin Saa mitä haluat - valmennukseen. Kuopus oli leirikoulussa ja mies oli työmatkalla ulkomailla.

Vietimme hiihtolomaa Mikkelissä ja siellä oli taas upeita Jääfestivaalien jääveistoksia. Pohdin blogissa esimerkiksi tavoitteita loppuvuodelle ja omien aikasyöppöjen tunnistamista. Osallistuin Blogisisarten ystävänpäiväkorttivaihtoon. 

Maaliskuu

 

Kävin kouluttamassa Kotkassa mindfulnessia opettajille. Kävin ystäväni kanssa näyttelykierroksella. Tein villasukkatreenejä. Osallistuin Temperamentit ja kiintymyssuhdemalli - koulutukseen. Pääsiäistä vietimme tuttuun tyyliin Mikkelissä.

Blogini täytti neljä vuotta. Minulla oli aika hiljainen blogivuosi, erityisesti syksyn aikana. Maaliskuussa olen kirjoittanut kaikkein eniten blogitekstejä, 9.

Huhtikuu 

 

Mies oli työmatkalla Kiinassa ja äitini oli meillä muutaman päivän ajan, kun samaan syssyyn sattui myös oma työmatka (kävin kouluttamassa Turussa Mindfulness lapsille - kurssin)  ja koulutuspäivä, jolla opiskelin myyvää kirjoittamista.

Osallistuin Lapsimessuille ja olin myös huippuhyvällä Nuoren myrskyävät aivot - luennolla. Sen luennon anti on jatkuvasti käytössäni omien teinieni kanssa. Olin mukana Blogisisarten tapaamisessa. Huhtikuussa minulla oli myös vuoden erikoisin koulutuskokemus, kun osallistuin eräälle hengittämiseen liittyvälle kurssille. Mielessäni ajattelin, että se on rauhallinen päivä, jossa hengitellään ja ollaan läsnä omassa kehossa. Kurssi olikin aika fyysinen ja siellä huudettiin, potkittiin, nyrkkeiltiin ja tätä piti tehdä niin tosissaan (muuten kouluttaja ei ollut tyytyväinen), että välillä ajattelin olevani piilokamerassa. Hyvin erikoinen kokemus.

Toukokuu

 

Toukokuussa tein enää aika vähän töitä. Kuvittelin saavani aikaiseksi vaikka mitä seuraavan syksyyn liittyvää, mutta en sitten saanut tehtyä juuri mitään töihin liittyvää. Mihin minun aika mahtoi mennä, sitä ihmettelen.

Kävin tutustumassa Kansallismuseon Barbi-näyttelyyn, olin mukana satuhierontaohjaajien tapaamisessa Tampereella ja osallistuin Parisuhdekeskus Katajan Työkaluja parisuhteen ristiriitoihin - koulututukseen. Kuun lopussa osallistuin Röyhkeyskouluun. Kuopuksen alakoulun päättyminen herätti tunteita.

 

Kesäkuu

 

Kuopuksen alakoulu päättyi tunteikkaassa kevätjuhlassa. Kävin ystäväni kanssa brunssilla ja samalla reissulla kävimme katsomassa Haagan Alppiruusupuiston kukkaloistoa.

Juhannuksena esikoinen täytti 15 v ja kävimme Heurekassa. Juhannuksen aikaan luin Jani Toivolan kirjan "Kirja tytölleni" ja kirja teki minuun ison vaikutuksen.

Aloin suunnitella seuraavaa verkkovalmennustani ja keräsin pilottiryhmän sitä varten. Keräsin pilottiryhmältä toiveita ja kysymyksiä valmennukseen teemaan liittyen (ja näiden pohjalta aloin elokuussa rakentaa verkkovalmennusta). 

Meillä oli ikkunaremontti eli kotiimme vaihdettiin kaikki ikkunat. Mies oli vielä yhdellä työmatkalla kesäkuussa ja minä aloittelin lomaani kuun lopussa.

Lähipäivinä kirjoitan postauksen, jossa on koostetta heinäkuusta joulukuuhun. Olipa mukavaa nostaa esille muistoja!

Viides syksy yrittäjänä

Minulla on takana viides syksy yrittäjänä. Tuntuu ihan uskomattomalta, miten nopeasti aika on mennyt. Jo viides syksy!

Tähän syksyyn on kuulunut tuttuun tapaan luennointia, kouluttamista, kurssien ja pienryhmien ohjaamista ja omaa kouluttautumista. Blogitekstien kirjoittamista, sähköpostien ja voimapostin kirjoittamista, somettamista, somettamista ja vielä kerran somettamista. Olen tehnyt myös uutta verkkovalmennusta ja minun kohdallani uuden luominen vie aina paljon aikaa ja aivotoimintaa. Juuri siksi tämä blogi on ollut ihan superhiljainen, kun kaikki liikenevä aika ja aivotoiminta on mennyt uuden verkkovalmennuksen kasaamiseen.

Olen lisännyt omaa ammattitaitoani käymällä koulutusta esimerkiksi mentalisaatiokyvyn tukemiseen liittyen, Zones of Regulation - menetelmään lapsen itsesäätelyn tukena, Piki-toimintamalliin lasten kiusaamisen tunnistamiseen ja ehkäisemiseen liittyen, Älyä tunteet - ajattelun apukäsi koulutuksen lasten tunnetaitojen tukemiseksi ja lisäksi olen mukana skeematerapian (= tunnelukkoterapian) koulutuksessa, josta valmistun tammikuussa. Skeematerapian tiimoilta olen kirjoittamassa ihan omaa blogitekstiä, tunnelukot on ihan valtavan kiinnostava teema.

Töitä on ollut aika sopivassa määrin eli ei liikaa. Silti olen välillä tuntenut väsymystä ja riittämättömyyttä. Yritystoiminnassa ei työt ikinä lopu. Aina on jotain, mitä voi tehdä. Olen ollut syksyn aikana aivan liikaa somessa ja nyt olenkin joululomalla pitänyt täydellistä sometaukoa ja nollannut näin aivojani.

Olen entistä paremmin osannut ilmaista omia rajojani ja selkeyttänyt myös itselleni, mitä teen ja mitä en tee. Ja millä summalla teen ja millä en tee. Silti vieläkin on paljon opittavaa työn rajaamisessa. Kiire on asia, jota en haluaisi kokea niin usein.

Taloudellisesti tämä vuosi on ollut selkeästi paras ikinä. Ylitin useammalla tuhannella eurolla aikaisemmat vuositulokseni. Yksi tekijä tähän on verkkovalmennukset eli ne ovat myyneet hyvin tämän vuoden aikana.

Olen aloittanut vuoden 2019 tavoitteiden ja suunnitelmien tekemisen. Aion vähentää kurssien ohjaamista ja luennointia ja viedä entistä enemmän suuntaa verkkovalmennuksiin. Minulla on ollut haasteena jatkuvasti muuttuvat koulutustilat ja taas olen sen edessä, että yhdet tilat menee uusiksi ja se tuo aina lisäsäätöä, jota en jaksaisi. Minulla on myös haaveita lisäkouluttautumisen suhteen, niistä kerron lisää myöhemmin, kunhan asiat vahvistuvat.

Viime keväänä kirjoitin blogitekstin: Neljäs kevät yrittäjänä 
ja melkeinpä tarkalleen vuosi sitten tekstin Neljäs syksy yrittäjänä.

Yritykseni on Kasvun Taika, jos tähän blogiin sattuu tulemaan joku uusi satunnainen lukija, joka ei vielä tunne minua.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Kuulumisia

Kuulumispostaus. Tämä blogi on nyt ollut hiljainen. Huomaan, että aina kun luon jotain uutta, tämä blogi hiljenee silloin lähes täysin. Olen tehnyt tänä syksynä uutta verkkovalmennusta ja ajatuskapasiteetti on ollut niin paljon siinä kiinni, että tämä blogi on jäänyt sivuun.

Mietin, onko kiire ollut syynä siihen, etten ole tänne kirjoittanut. Ei oikeastaan, sillä aikani on kyllä riittänyt moneen asiaan. Kyse on ollut siitä, ettei tämä blogi ole prioriteettilistallani ykkösenä ja tämä on helpompi jättää päivittämättä kuin vaikkapa yritykseni somekanavat.

Eletään marraskuun loppupuolta. Tämä syksy on ollut täyteläinen. On ollut töitä, uuden verkkovalmennuksen tekemistä, omia harrastuksia, koulutuksia ja normaalin kotiarjen pyörittämistä. Viikot ovat tuntuneet pyörivän kovaa vauhtia eteenpäin. Tänä viikonloppuna aion tehdä kunnon siivouksen ja laittaa joulukoristeita esille.

Töiden tiimoilta on ollut ryhmiä, luentoja, yksilötapaamisia, verkkovalmennusten ja kurssien markkinointia ja uuden verkkovalmennuksen tekemistä. Vuosi sitten kun Mindfulness lapsille - verkkovalmennus valmistui, vannoin etten vähään aikaan tee yhtään uutta verkkovalmennusta. Nyt taas teen. Uusin verkkovalmennukseni liittyy kiukkuun ja sen kesyttämiseen ja sen lanseeraan ensi vuoden puolella.

Olen tänä syksynä opiskellut skeematerapian eli tunnelukkoterapian opintoja ja ne ovat olleet valtavan mielenkiintoiset. Olen oppinut sekä itsestäni että saanut taas syventävää näkemystä myös työhöni. Luulen, että kirjoitan noista opinnoista ihan oman blogipostauksen.

Olen käynyt syksyn aikana useamman lyhytkurssin, joilla olen vahvistanut ammattitaitoani. Olen osallistunut esim. Ajattelun apukäsi - älyä tunteet, Zones of Regulation, Piki - toimintamalli ja Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky - koulutuspäiviin. Kaikista on jäänyt jotain uutta mieleen ja myös kursseilleni ja verkkovalmennuksiini. Olin marraskuun alussa mukana Anna Taipaleen "Löydä itsesi lempeästi" - työpajassa ja sen työpajan tuomista ajatuksista olisi myös kiva kirjoitella tännekin blogiin.

Meidän lähikirjastomme suljetaan viikon päästä remontin takia kolmeksi kuukaudeksi. Kirjastosta on nyt saanut lainaan kirjoja (jopa pikalainoja) niin, että eräpäivä on vasta helmikuun lopulla. Olenkin nyt napannut paljon kiinnostavia kirjoja luettavaksi. On sitten joululomalle luettavaa.

Olen pyrkinyt käymään n. kaksi kertaa viikossa jumpassa / joogassa. Perjantai-iltaisin olen käynyt lavis-kuntotanssitunnilla ja toinen viikkotuntini on ollut palauttava tunti eli joko yinjoogaa tai chi ballia. Muutenkin palautuminen ja omasta itsestä huolehtiminen on ollut vahvana teemana tänä syksynä. Hierojalla olen käynyt säännöllisesti ja alkusyksystä kävin muutaman kerran myös tunnevyöhyketerapiassa. Viikon päästä menen kokeilemaan Brain Relief - hoitoa.

Tiistaina oli esikoisen luokan vanhempainilta ja kyllä siellä vanhempainillassa tuli kyyneleet silmiin. Esikoinen on ysiluokalla ja vanhempainilta koski yhteisvalintaa. Mielessä kävi useamman kerran sinä iltana, miten voin olla tilanteessa, jossa esikoiseni on jo ysiluokkalainen. Mihin nämä kaikki vuodet ovat vierineet? Sen sijaan, että googlaan kestovaippoja ja kantoliinoja, googlaan lukioita. Se, että asumme pääkaupunkiseudulla ja esikoinen on hyvä koulussa, tekee sen, että valinnanvaraa on ja minkä tahansa lukion ovat ovat avoinna hänelle (paitsi ehkä joku liikuntalukio tai ilmaisutaidon lukio ei olisi hänelle optimaalisin vaihtoehto). Meillä on siis kovassa pohdinnassa, mihin lukioon esikoinen hakee yhteisvalinnassa.

Minulla olisi kuulumisia paljonkin, mutta ehkä säästän lisää tuleviin postauksiin. Mitä sinulle kuuluu?

Maailman eläinten päivä

Tänään on Maailman eläinten päivä. Tästä päivästä alkaa myös Eläinten viikko. Tänä vuonna Eläinten viikon teemana on vastuullinen lemmikin omistajuus ja hankinta. SEY haluaa muistuttaa Eläinten viikolla lemmikkien hyvästä kohtelusta ja eläinsuojelun tärkeydestä.

Merkityskirjat​ lahjoitti minulle eläintenpäivän kunniaksi kirjan "Helga Hidalmiina kissojen kunniavieraana". Seitsemänvuotias Helga rakastaa kissoja, mutta hänen äitinsä on allerginen kissoille. Isä vie Helgan tutustumaan Kehräkummun kissatalon asukkaisiin. Kissatalossa saa alkunsa Helgan ja Hugo-kissan ystävyys. Hugo tutustuttaa Helgan kissamaisuuksien maailmaan ja kertoo samalla ystäviensä, löytökissojen tarinan. Itse olen suuri kissojen ystävä ja ihastuin kirjaan.

Helga Hidalmiina on maailman ensimmäinen Merkityskirja. Se on yhteisöllinen lastenkirja, eli tehty yhdessä lukijoiden kanssa ja yhteistyökumppanien tuella. Jokainen myyty kirja tukee peräti seitsemällä eurolla suomalaista eläinsuojelutyötä. Ihan mahtavaa! Löytöeläintalot pullistelevat näin syksyisin kissoista (kun kesäkissat jätetään heitteille) ja valitettavasti kaikki kissat eivät saa kotia ja hoivaa edes löytöeläintalosta.

Meillä on kissa, Misse. Ennen kuin Misse muutti meille reilu vuosi sitten, mekin kävimme monta kertaa katsomassa löytöeläintalossa kissoja. Misse on valloittava ja persoonallinen kissa, joka saa meidän koko perheen lepertelemään. Itse olen niin valtavan kiintynyt Misseen, että minun on tosi vaikea ymmärtää kesäkissailmiötä, jossa kissa otetaan kesän ajaksi ja sitten hylätään syksyn tullen omille teilleen.

Uskon, että kun lasten tunne- ja empatiataitoja vahvistetaan, he oppivat kunnioittamaan myös eläimiä eivätkä potki siilejä, revi linnuilta pois siipiä tai jätä kissaa kesän jälkeen pärjäämään itsekseen. Lemmikistä huolehtiminen opettaa lapsille empatiaa ja myötätuntoa. Itse ajattelen, että lemmikki toimii myös stressin lievittäjänä. Kissan kehräämisessä on jotain maagisen rauhoittavaa. Lemmikki tarjoaa varauksetonta rakkautta ja kiintymystä.

Pidetäänhän huolta myös eläimistä!

Tykkää blogistani myös facebookissa!

* kirja saatu arvostelukappaleeksi

Arjen tasapainoa hakemassa

Blogissani on ollut hiljaista. Aika ja prioriteetit ovat olleet nyt muissa asioissa kuin tässä blogissa. Yritän palautella itseäni nyt blogin pariin. Lukeeko tätä enää kukaan?

Tuntui, että arki alkoi rytinällä elokuussa. Poikien koulu, omat ryhmät, kurssit ja luennot. Kodissamme on vielä pieni kaaos alkukesän remontin jäljiltä (koska emme heinäkuun helteillä jaksaneet laittaa kaikkia tavaroita paikoilleen ja nyt niitä ei ole ehditty laittaa). Mies teki remonttia omistamassaan kerrostaloasunnossa lähes kaksi kuukautta ja käytännössä oli kaikki illat ja viikonloput siellä ja minä hoidin itse koko arjen pyörittämisen.

Mieli meinaa mennä kaaokseen

Minulle tuli elokuussa vastaan kaikki ne työt, joita en jaksanut tai ehtinyt kesäkuussa tehdä. Ajattelin, että loman jälkeen olisin jaksavampi tekemään päätöksiä ja pohtimaan asioita. Olikin näin, mutta kun sitä tekemistä oli vaan niin paljon. Viime vuoden lopulla palkkasin assistentin hoitamaan kanssani toimistotöitä ja hän olikin iso apu minulle. Nyt hän palasi takaisin omaan työhönsä (hän teki hoitovapaalla ollessaan töitä minulle) eikä aikaa jää enää assistentin hommiin. Olen siis taas yksin. En ole ehtinyt miettiä, mistä saisin uuden assistentin, joka olisi sekä näppärä että luotettava.

Muistettavaa on ollut paljon ja aivot ovat olleet välillä tosi tukossa. Olen käynyt noutamassa pakettia väärältä pakettiautomaailta ja ihmetellyt, kun koodi ei vaan toimi, vaikka kuinka naputan. Kunnes lopulta katsoin kännykkääni uudelleen ja totesin olevani väärän kaupan automaatilla. En ole ehtinyt varata Misselle rokotusaikaa, kun se on ollut koko ajan prioriteettilistan häntäpäässä. Yhden kiinnostavan kurssin myös missasin, kun en vaan ehtinyt tarkistaa, käykö ilta minulle. Ja sitten se kurssi oli jo ehtinyt täyttyä. Monia asioita olen hoitanut aivan viime tipassa.

Joogaa ja lavista

Arki on tuntunut täyteläiseltä, ja kaiken tämän keskellä olen nostanut oman hyvinvoinnin tärkeäksi asiaksi. Aloitin Lavis-kuntotanssitunnit pari viikkoa sitten ja ne tunnit ovat olleet sekä hauskoja että tehokkaita. Meidän lähellemme avattiin syyskuun alussa uusi joogasali ja sinne ostin kymmenen kerran kortin ja olen tähän mennessä ehtinyt kokeilla yin-joogaa ja keho-mieli-tuntia. Huomenna menen kokeilemaan chi ball - tuntia ensimmäistä kertaa.

Olen käynyt säännöllisesti hierojalla ja tunnevyöhyketerapiassa. Olen myös ottanut itselleni uuden tiistaitavan ja olen käynyt nyt useana tiistaina aamupäivän ryhmien jälkeen kahvilassa nauttimassa suolaista piirakkaa. Korson Wanhalle Asemalle avattiin Cafe Unelma tämän kuun alussa ja myös samassa yhteydessä olevissa putiikeissa Oranssissa Oravassa ja Korson aseman puodissa käväisen viikoittain. Minulla on myös viritteillä yhteistyötä tuonne suuntaan eli ensi talvena ja keväänä minä kurssitan ja luennoin noissa tiloissa.

Syyskuun alussa aloitin skeematerapian eli tunnelukkoterapian opinnot. Teema on ihan äärettömän mielenkiintoinen! Tuntuu, että sen koulutuksen kautta saan puuttuvia palasia ammattiosaamiseeni. Tulevana keskiviikkona on koulutuksen toinen jakso.

Tarvitsen paljon rauhaa ja tilaa

Toiset jaksavat jatkuvaa hektistä arkea, minä en. Olen onnellinen, kun mies sai remontin valmiiksi ja on taas osana arkeamme. Olen onnellinen, kun minulla on töiden suhteen loppusyksy väljempi. Minä tarvitsen tosi paljon luppoaikaa. Aivoni menevät solmuun kiireen keskellä enkä pysty tuottamaan mitään luovaa ja uutta.

Minulla on blogini luonnoksissa useampi postaus ja nyt on taas tarkoitus palata tämänkin blogin ääreen vähän aktiivisemmin. Huomaan, että osa postauksista on jo mennyt vanhoiksi....ehkä en enää kirjoita niistä kirjoista, jotka luin heinäkuussa tai siitä kehonhuollon kurssista, jonka kävin elokuun alussa. Varsinkaan kun en ole yhtään ehtinyt sen kurssin oppeja arjessani ylläpitää.

Mitäs pidät tämän blogitekstin kuvista? Nämä kuvat otettiin elokuussa läheisessä metsässä. Kuvaajana toimi Kati Turunen / Halo of Life.

Mitä sinulle kuuluu? Onko sinun alkusyksysi ollut kiireinen? Mitkä ovat sinun "selviytymiskeinojasi" kiireisen arjen keskellä?