Viikko yrittäjän elämästä

Tämä taitaa olla vasta tämän kevään toinen Viikko yrittäjän elämästä - postaus. Tällä kertaa erittäin rauhallisesta ja lungista viikosta. Sellaisiakin viikkoja välillä on. Sellaisia, jolloin ehtii istua ulkona auringonpaisteessa ja miettiä kuinka niin moni asia on hyvin omassa elämässä. Toisaalta alkuviikon ajan mieltäni hallitsi uuden tilitoimiston etsiminen.

Maanantai 2.5.

Viikko alkoi omassa mielessä vähän sekavasti. Perjantaina sain tiedon tilitoimistostani, että he purkavat sopimukseni yhteistyöhaluttomuuteni ja tyytymättämyyteni takia. Olin laittanut sinne viestiä ja ihmetellyt selvästi normaalia isompaa laskua. Tästä lähti sitten sellainen lumivyöry liikkeelle, että sitä olisi vaikea uskoa todeksi ellei olisi itse ollut siinä mukana. Maanantaiaamu alkoi siis sillä, että laitoin tarjouspyyntöjä tilitoimistoihin ja vähän kuin tulisilla hiilillä odotin koko päivän, saanko tarjouksia ja millaisia.

Aamupäivällä kävin puhumassa pienten lasten uniasioista lähellä olevassa perhekahvilassa. Lähes koko iltapäivän istuin takapihallamme ulkona, luin kirjaa ja välillä suunnittelin tulevia Lasten Tunnetaitoryhmän kertoja.

Iltapäivällä sain ihanan yhteydenoton yhdestä tilitoimistosta. Minua viehätti kovasti se, että kirjanpitäjä oli käynyt tutustumassa nettisivuihini ja hän ilmaisi haluavansa minut asiakkaakseen. Viestissä oli laskettu tarjous juuri minun tarpeisiini niiden tietojen perusteella, joita laitoin tarjouspyynnössä. Olen nimittäin saanut myös sellaisia tarjouksia, joissa tulee vain viesti: "Liitetiedostona hinnastomme. Terveisin xxx".

Illalla oli kauden viimeiset jumpparyhmät MLL:n jumpissa. Edellisellä viikolla päättyi jo viisi päiväryhmääni, joten nyt oma työmäärä on huomattavasti vähentynyt viimeisen viikon sisällä.  Illan jumppien aikana oli tullut meiliä eräältä asiakkaalta, joka on jo käynyt vauvahierontakurssini ja uniluentoni. Hän on ilmoittautunut kesän vauvasirkuskurssille ja kertoi mainostaneensa kurssia (ja ylipäänsä koko minun toimintaani) jollakin äitien fb-listalla. Hän kertoi, että sinne ketjuun oli tullut useampi suositus minun kursseilleni. Tämä niin lämmitti mieltäni. Ja illan aikana tuli useampi ilmoittautuminen sirkuskursseille.

Tiistai 3.5.

Päivän ainut työkeikka oli perhekahvilaan pitämään satuhierontaesittelyä. Tällä kertaa matkustin vähän kauemmas. Pidin pienen keväisen satuhierontatuokion ja kerroin satuhieronnasta. Yksi äiti jäi kiinnostuneena juttelemaan pitkäksi aikaa kanssani koskettamisen ja rauhoittumisen merkityksestä.

Iltapäivällä päätin, että valitsen uudeksi kirjanpitäjäksi juuri sen, jolta eilen sain ihanan tarjouksen. Laitoin viestin hänelle. Tuli helpottunut olo. Ehdin jo pelätä, etten löydä tarpeeksi nopeasti uutta tilitoimistoa.

Illalla oli mindfulness-ohjaajaopintojeni (joista valmistuin tammikuun puolivälissä) "jälkitapaaminen". Tapasimme pienryhmäni kesken ja olipa mukavaa kuulla itse kunkin kuulumisia. Tuli voimaantunut olo illasta.

Päivän aikana tuli useampi ilmoittautuminen kesän sirkuskursseille ja yksi kysely uniluentokutsuista. 

Keskiviikko 4.5.

Sain aamupäivällä puhelun uudelta kirjanpitäjältäni ja olen edelleenkin niin onnellinen siitä puhelusta ja koko tilitoimiston muutoksesta, vaikka se aika yllättäen tapahtuikin.

Katsoin läpi Lasten Tunnetaitoryhmän suunnitelman ja lähdin fillaroimaan Tikkurilaan pitämään tunnetaitoryhmää. Kyseessä on Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoihini liittyvä harjoitteluryhmä. Tällä kertaa puhuimme aivoista ja miten aivojen vahtikoira (= mantelitumake) saa meidät joskus räksyttämään. Silloin pitää kutsua vanha viisas pöllö apuun, jotta aivojen etuotsalohko ja järki saadaan taas käyttöön. Lapsia tuntuu viehättävän tämä vahtikoira - pöllö - tarina ja näin lapsille jää helposti mieleen, mitä aivoissa voi tapahtua esim. kiukun hetkellä. Teimme myös liikennevalot tunteiden hallintaan ja hengitysharjoituksia.

Illalla ohjasin kolme lasten jumpparyhmää. Näissä ryhmissä kauden päätös on ensi viikolla. Näiden ryhmien kohdalla minulla on vähän haikea olo. Olen tehnyt päätöksen, että näitä ryhmiä en enää jatka ensi syksynä. Jostain on luovuttava, että uutta voi tulla tilalle. Haluan kalenteriini tilaa Lasten Tunnetaitoryhmiä ja lasten ja vanhempien tunnetyöpajoja varten.

Päivän aikana tuli taas useampi ilmoittautuminen kesäkursseilleni. Moni ryhmä alkaa olla jo täynnä tai yhtä osallistujaa vaille täynnä. Niin huippua!

Torstai 5.5.

Helatorstai. Aamulla muistin, etten eilen iltapäivällä laittanut tunnetaitoryhmään osallistuvien lasten vanhemmille kuulumisia tunnetaitoryhmästä, joten aamulla meilasin lyhyesti mitä teimme ryhmässä.  Muuten päivä oli pyhitetty vapaalle, puutarhahommille, kirjoille ja kässäkerholle. Kässäkerhossa teimme tämän kevään käsityöhittiä, turvalonkeroa. Olipa kiva ilta kerholaisten kanssa. Kun tulin kotiin, ilmeni että kuopus on mennyt kaverilleen yökylään. Laitoin yritykseni fb-sivuille päivityksen Tiede-lehden artikkelista "Lapsen raivo talttuu hyvällä" ja siitä näytti tulleen hitti. Seuraavana aamuna kun avasin tietokoneen, huomasin että sitä oli jaettu kymmeniä kertoja ja yritykseni fb-sivuille oli tullut yli 30 uutta tykkääjää.

Perjantai 6.5.

Pojat olivat vapaapäivällä koulusta. Kuopus oli koko päivän kaverinsa kanssa,  minä ja esikoinen siivosimme kodin ja kävin paikallisessa keskuksessa hoitamassa asioita, mm. ostamassa lisää allergialääkkeitä ja viemässä ison pinon kirjoja kirjastoon.

Iltapäivällä tein yhden kotikäynnin unikouluohjauksen tiimoilta. Kotiin palattuani kirjoitin unisuunnitelman puhtaaksi ja lähetin sen perheelle. Illalla istuin vielä ulkona auringonpaisteessa lukemassa kirjaa.

Lauantai 7.5.

Kävin aamupäivästä ystäväni kanssa brunssilla Mokossa. Näimme viimeksi Viattomien lasten päivän konsertissa ennen vuoden vaihdetta, joten kuulumisia olikin paljon vaihdettavaksi. Brunssin jälkeen kiertelimme hetken aikaa kaupungilla. Allergiaoireeni ovat nyt kasvaneet potenssiin kymmenen eli tukkoisuuden lisäksi aivastelen nyt aika paljon. Ulkona on ihan mahtava sää ja siellä haluaisi olla koko ajan, mutta samalla tietää, että tukkoisuus ja aivastelu lisääntyy.

Iltapäivällä meillä kävi kylässä tuttavaperhe 7-kuisen vauvansa kanssa. Olen niin iloinen, että heille suotiin vauva pitkän odottamisen jälkeen. Fillaroin vielä illalla kaupalla ja se oli virhe, siitepölykiintiöni ylittyi ja sen jälkeen olin todella tukkoinen ja myös uupunut.

Sunnuntai 8.5.

Äitienpäivä. Herättyäni sain pojilta äitienpäiväkortit ja lahjat. Aamupäivällä järjestelin työhuonettani. Se on ollut aika kaaoksessa viimeiset pari-kolme kuukautta, ensin kodissamme olleen ison remontin takia ja remontin valmistuttua en ole vain saanut siirrettyä kaikkia tavaroita paikoilleen. Nyt minulla on tavoitteena saada toukokuun aikana huone kuntoon ja paljon myös tavaraa pois.

Kävimme syömässä ravintolassa ja katsomassa elokuvissa leffan "Soppalinnan salaseura". Olen halunnut nähdä leffan jo pitkään, sillä se on kuvattu Tartossa, jossa kävimme pari kesää sitten (postaus reissusta täällä) ja lisäksi olemme lukeneet kirjan, johon leffa perustuu (postaus kirjasta Hopeinen aarrearkku). Leffa oli hyvä ja ruoka maittavaa. Muuten tosi kiva äitienpäivä, mutta siitepölyallergiaoireet vaivaavat nyt niin paljon, että on pakko viettää aikaa sisällä.

Kaikkiaan tämä oli hieno viikko. Alkuviikon pienestä epätoivosta, mistä löydän uuden tilitoimiston, kaikki kääntyi täysin toiseen suuntaan. Kursseilleni tuli yli 10 ilmoittautumista viikon aikana, yritykseni fb-sivuille tuli n. 50 uutta tykkääjää, sain ihanan uuden kirjanpitäjän ja olen saanut levätä, lukea kirjoja, tavata ystäviä ja tehdä puutarhahommia. Tällaiseen löysään ja rentoon työntekoon voisi tottua, mutta eihän tällaisestä viikosta niin hirveästi rahaa tule. Nyt alkava työviikko onkin paljon täydempi, minulla alkaa muutama uusi kurssi, esim. mindfulness-kurssi vanhemmille.

Hyvää viikkoa kaikille blogini lukijoille! Blogini on saanut muutaman uuden lukijan, lämpimästi tervetuloa mukaan!

Pieni vuosikatsaus

 Tämän vuoden ensimmäisenä päivänä ajattelin, että vuoden 2014 aikana haluan
* käydä Rosen-terapiassa
* hankkia kävelysauvat ja aloittaa sauvakävelyn
* käydä maistamassa Fafa'sin kehuttuja falafeleja
* käydä katsomassa stand up  - komiikkaa

Toivoin myös, että vuosi on mahdollisimman kiireetön ja aikaa on sekä itselle että lapsille. Noista ajatuksista ei mennyt montaa päivää, kun vuosi sai ihan uuden suunnan. Suunnan, joka johti siihen, että minusta tuli yrittäjä.

Olen tämän vuoden aikana käynyt Rosen-terapiassa useammankin kerran. Ostin itselleni kävelysauvat keski-ikäistymisen kunniaksi ja kävin keväällä sauvakävelemässä. Nyt se on jäänyt, pitäisi taas palauttaa rutiiniksi, sillä sauvakävely on kivaa ja tehokasta. Kesällä kävin ystäväni kanssa maistamassa Fafa'sin falafeleja ja kyllä ne olivat juuri niin hyviä kuin on kehuttukin. Varsinaista stand upia en käynyt katsomassa vuoden aikana, mutta parissa näkemässäni esityksessä oli mukana stand up-komiikkaa: Luolamies ja Stars Show. Molemmat olivat hienot esitykset.

Tammikuussa aloitin myös sokerittomuuden, jota alkuvuoden ajan noudatin tosi tiukasti. Tavoitteena oli laihtua 5 kiloa ja se tavoite on saavutettu (ja itse asiassa pudotettu kilo vielä lisääkin eli yhteensä 6 kiloa) ja olen nyt vähän palautellut sokeria takaisin ruokavalioon. Maltillisesti. Sen verran, että sallin itselleni silloin tällöin keksin tai muutaman irtokarkin. Tosin nyt kun ajattelen joulun ajan syömisiä, niin kyllä minä aikamoiset sokeriöverit olen vetäissyt. Nyt olen siinä painossa, jossa haluan olla ja jossa tunnen oloni hyväksi.

Olen minä vuoden aikana tehnyt aika paljon muutakin. Olen aloittanut opinnot ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja nyt ne opinnot ovat jo loppusuoralla. Olen käynyt mindfulness perus- ja jatkokurssit. Helmikuussa keski-ikäistyin. Ehkä tästä kuluneesta vuodesta jää parhaiten mieleen se, että irtisanouduin työstäni ja lähdin toteuttamaan haaveitani. Syntyi Kasvun Taika.

Olen tutustunut vuoden aikana ihan mahtaviin ihmisiin. Olen ylittänyt omia rajojani ja tehnyt sellaisia asioita, joista en vielä vuosi sitten tiennyt mitään.  Olen käynyt omaan hyvinvointiin ja ammattitaidon kehittämiseen liittyvillä kursseilla. Nyt on aika laittaa oppeja käytäntöön. Aloitin myös tämän blogin kirjoittamisen. Sekin oli iso askel, sillä olinhan minä jo yli kolme vuotta siitä haaveillut.

Perheen kanssa on vietetty kivoja hetkiä niin Tukholmassa, Tallinnassa kuin Tartossakin.. Pojat ovat kasvaneet ja murrosikä lähenee. Elämä on aika kivaa ja mutkatonta tällä hetkellä.

Olen taas tämän(kin) vuoden aikana huomannut, että tasan eivät mene nallekarkit. Tuntuu, että koko aikuisikäni olen ollut tilanteessa, että joku lähipiirissäni on vakavasti sairas. Nytkin olen siinä tilanteessa, että huoli läheisestä on suuri. Rosen-terapeutille joskus juttelin useamman eri lähisukulaisen kuolemasta ja hän sanoi, että sinulla on ollut paljon menetyksiä elämäsi aikana. Niinhän se taitaa olla.

Vuosi 2014 oli aika huima vuosi. Tapahtumarikas vuosi. Mitä ajattelen tällä hetkellä vuodesta 2015? Sen tiedän jo nyt, että valmistun maaliskuun alussa ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja huhtikuussa alkavat opintoni mindfulness -ohjaajaksi. Aloitan yritykseni puitteissa satuhierontakursseja sekä pelkästään vanhemmille että lapsille ja vanhemmille yhteisesti. Ja sen olen päättänyt, että haluan kokeilla vuonna 2015 sointukylpyä. Haluaisin käydä kokeilemassa myös Kylli Kukkin ohjaamaa joogatuntia. Ja tutustua enneagrammiin.

Millainen sinun vuotesi on ollut? Millaisia ajatuksia sinulla on vuodelle 2015?

ps. kuvituksena on Toimiva perhe - kurssilta saamani kortit, joista valitsin sellaisia, jotka kuvaavat minun vuottani 2014.

Lapsiperheen Tartto

Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki. Se on Viron vanhin ja Pohjois-Euroopan vanhimpia kaupunkeja. Tartto on kaunis ja sympaattinen. Siellä on mukava rauhallinen tunnelma, kauniita vanhoja rakennuksia ja kivoja lapsiperhekohteita. Tässä kootusti meidän perheen vinkkejä Tarton matkalle. Matkailijoina siis äiti, isä ja pojat 11 v ja kohta 9 v.

Matka Tarttoon ja majoittuminen:

Tarttoon pääsee Suomesta lentäen tai Tallinnasta bussilla, junalla tai omalla autolla. Me matkustimme bussilla Tallinnasta. Matka-aika oli n. 2.5 tuntia. Bussit ovat nykyaikaisia ja hyvin ilmastoituja eikä mitään neuvostoaikaisia rotiskoja. Matkoja on vähän eri hintaisia, me matkasimme 6 euron vuoroilla. Eli halpaa matkantekoa.

Meillä oli yösijana Hotelli Tartu. Hotelli oli sijainniltaan tosi hyvä, aivan keskustassa, bussiaseman vieressä. Ahhaa-tiedekeskus näkyi hotellimme ikkunasta, joten sinne oli tosi lyhyt kävelymatka. Muutenkin kaikki oleellinen oli kävelymatkan päässä. Lõunakeskus oli ainut paikka, johon menimme bussilla ja sinnekin kulki ilmaisbussi - aivan hotellimme vierestä. Perhehuone oli tilava. Aamupala ei ollut niin runsas kuin monissa muissa hotelleissa, mutta kyllä me mahat täpötäyteen saimme. Dorpat hotelli on aivan lähellä Tartu-hotellia. Toki Tartossa on paljon muitakin hotelleja, hostelleja ja majataloja.

Lapsiperheiden matkakohteita:

Ahhaa-tiedeskus lienee Tarton suurin vetonaula lapsiperheille. Siellä oli paljon toiminnallisia juttuja, joissa itse pääsi kokeilemaan ja tekemään. Oli ajosimulaattoria, vesileikkejä, muistitestiä, peililabyrinttiä, sijoituspeliä, maanalaista seikkailua. Luonnonsalissa pystyi seuraamaan muurahaisten elämää ja vastakuoriutuneita tipuja. Siellä oli myös iso akvaario. Tiedekeskuksessa on myös tiedeteatteriesityksiä ja planetaario.

Ahhaa-tiedekeskuksen lippu on koko päivän voimassa. Sinne voi mennä uudelleen samana päivänä. Mekin kävimme välillä syömässä hotellilla ja mies ja pojat lähtivät vielä uudelleen tiedekeskukseen minun suunnatessa Lelumuseoon. Tiedekeskus on kiva kohde, johon kannattaa varata aikaa useampi tunti.

Vastaavanlaisissa paikoissa olemme käyneet aiemminkin. Tutuksi ovat tulleet Södertäljessa Tukholman lähellä oleva Tom Tits Experiment, Kööpenhaminassa oleva Experimentarium ja tietenkin kotikaupunkimme Heureka.

Batuudikeskus Up on trampoliinikeskus, jossa on trampoliinien lisäksi kiipeilypaikkoja, pomppulinna ja muutama peli. Poikia viehätti se, että sai luvan kanssa pomppia trampalta toiselle ja myös seinillä oleville trampoille ja paikassa oli myös volttimonttu, johon sai tehdä voltteja / muuten vain hyppiä sinne. Suomessa hoplopeissa yms. on kielletty kaikki tramppatemput ja tämä on välillä pänninyt poikia. Tunnin pomppiminen maksoi 2.5 euroa, kolmen tunnin lipun olisi saanut 6 eurolla ja koko päivän pomput olisi saanut 8 eurolla.

Lelumuseossa kävin itsekseni. Mies ja pojat halusivat mennä vielä uudelleen Ahhaa-tiedekeskukseen ja minä kävelin vanhan kaupungin läpi lelumuseoon. Lelumuseossa oli esillä leluja "aikojen alusta" tähän päivään saakka. Oli nukkeja, nalleja, autoja, lentokoneita, junia. Ulkona oli pieni leikkialue ja myös sisätiloissa vintillä oli leikkialue, jossa voi pukeutua rooliasuihin, leikkiä leluilla tai vaikkapa esittää nukketeatteria. Oli ehkä hyvä, että menin lelumuseoon itsekseni, luulen ettei tämä kohde olisi osunut poikien suurimpiin kiinnostuksen kohteisiin, vaikka kiva olikin. Pienemmille lapsille / lapsille, joita kiinnostaa tutkia ja katsoa vanhoja leluja, lelumuseo on varmasti kiva perhekohde.

Toomemäki oli kaunis. Istuin siellä puistonpenkillä ja mietin, että jos syksyn aikana tulee väsyneitä hetkiä, silloin kun on synkkää ja pimeää, silloin muistelen niitä hetkiä kun istuin täällä. Kun ympärillä oli kaikkea kaunista, sää mitä parhain ja oma mieli lepäsi. Lapsille Toomemäellä oli pieni leikkipuisto. Toomemäeltä on upeat näköalat ja goottilaistyylisen kirkon rauniotornit näyttivät hienoilta.

Lõunakeskuksessa on seikkailupuisto  ja Ahhaa-tiedekeskuksen 4D-elämyskino. Pojat kävivät molemmissa. Seikkailupuiston radat kulkivat kauppakeskuksen katonrajassa (sisätiloissa olevan luistelukentän yläpuolella). Tasoja oli kolme: helppo, keskitaso ja vaikea. Vaikea taso oli suunnattu yli 13-vuotiaille. Meidän 11 v esikko suoritti vaikeimmankin tason tosi näppärän tuntuisesti. Pienemmältä pojalta jäi vaikeimmasta tasosta menemättä kaksi radanpätkää, mutta muuten hänkin selvisi siitä hyvin. Lopussa oli pitkä vaijeriliuku yli koko luistelukentän (tämä oli lisämaksusta). Viime kesänä kävimme Pärnun lähellä Valgerannan seikkailupuistossa, jossa oli vastaavia ratoja, mutta ulkona. Myös Tartossa olisi ollut ulkoseikkailupuisto, mutta sinne emme nyt tällä reissulla ehtineet.

Lõunakeskukseen pääsee ilmaisbussilla, joka kulkee Tasku-kauppakeskuksen (ja Tartu- ja Dorpat-hotellien) vierestä noin puolen tunnin välein.

Kasvitieteellinen puutarha oli tosi kiva. Kyseessä on Baltian kasvitieteellisistä puutarhoista vanhin. Puutarhassa kasvaa yli 6000 eri lajia. Siellä oli polkuja, joiden varrella pystyi ihastelemaan kukkaloistoa. Pienemmille lapsille jo varmaan pelkkä puutarhassa kulkeminen on elämys, osa kukista kun on isompia kuin lapset itse ovat. Puistossa oli pieni leikkipuisto ja toki poikien piti kokeilla myös puiston muurille kiipeämistä ja sieltä pois tuloa (sitä en tiedä, kuinka sallittua tuo oli...). Ulkopuutarhassa liikkuminen on ilmaista, sisälle kasvihuoneisiin meno olisi maksanut. Me ei tällä kertaa ehditty sisälle. Minulle kasvitieteellinen puutarha oli yksi Tarton parhaimmista kohteista. Pojat nostivat Ahhaan, Batuudikeskuksen ja Lõunakeskuksen paremmiksi.

Leikkipuistoja:

Leikkipuistoja oli ainakin Kaubamajan vieressä, Toomemäellä ja Kasvitieteellisessä puutarhassa. Kaubamajan vieressä ollut oli isoin, kasvitieteellisessä puutarhassa tosi pieni, mutta silti pojat saivat siellä aikaan ihan hyvät leikit. Tartossa on varmaan muitakin leikkipuistoja, mutta nuo ehdimme löytää meidän suht lyhyen visiittimme aikana.

Meidän perhe suosittelee Tartto-lomaa kaikille lapsiperheille! Aurakeskus vesipuisto jäi meiltä kokematta, koska se oli suljettu heinäkuussa. Muuten luultavasti kävimme ne kohteet, joissa lapsiperheet yleisimmin Tartossa käyvät. Toki fiilistelimme myös vanhaa kaupunkia ja kävelimme Emajoen rantaa. Oli niin kaunista ja niin kesäistä.

ps. ennen matkaa kannattaa lukea Mika Väyrysen kirjat Oranssi polkupyörä ja Hopeinen aarrearkku.

Myös edellisessä postauksessa on kuvia Tartosta.

Terveisiä Virosta!

Meillä on takana onnistunut reissu Tallinnaan ja Tarttoon. Tallinna on meille jo kovin tuttu, mutta aina sieltä löytyy jotain uutta. Tämän kertainen kohteemme oli Sky park - trampoliinikeskus. Tallinnasta jatkoimme bussilla Tarttoon. Tartto oli juuri niin ihana, sympaattinen ja tunnelmallinen kuin olin etukäteen kuullutkin. Ja kuinka paljon siellä onkaan kivoja kohteita lapsiperheille. Näistä teen vielä ihan oman postauksen.



Nyt on taas paluu lomalaisen arkeen. Laukkujen purkamista, pyykkien pesemistä, kukkien kastelua, lehtien ja sähköpostien lukemista. Helteiset säät ovat vähän kohdelleet pihakukkiamme kaltoin. Tänään pyörii sadettaja pihallamme.

Aktiivisen loman jälkeen on aika olla seuraava lomaviikko kotona. Tehdä ehkä pieniä retkiä lähiseudulle. Nyt on tämän kesän pidemmät reissut tehty ja niistä jää taas mahtavia muistoja mieliin ja kuviin.

Olin reissumme ajan (4 päivää) nettipimennossa, ihan tietoisesti. Päätin etten ota läppäriä mukaan enkä lue myöskään kännykkäni kautta sähköpostia, facebookia tai blogeja. Täytyy myöntää että ihan en neljää päivää ollut nettipaastossa. Torstai-iltana kävin hotellihuoneen koneelta katsomassa että onko ajastamani postaus tullut blogiini. Oli se tullut. Huomasin, että kahtena ekana päivänä oli kova hinku päästä nettiin. Aika karua huomata kuinka riippuvainen ihminen onkaan netistä.

Perusteellinen Tartto - postaus tulossa lähipäivinä. Luin matkan aikana myös havahduttavan kirjan, Sydänmagneetin. Siitäkin postailen kunhan ehdin jäsentää ajatuksiani kirjan suhteen.