Vuosikatsaus heinäkuusta joulukuuhun

Vuosikatsauksen toinen osa. Heinäkuussa lomailimme koko perheen voimin. Alkukuusta kävin Mikkelissä lasten kanssa. Muistan, että oli ihan järjettömän kylmää. Kirjoitin 5.7. facebookiin näin: "Terkut heinäkuisesta Mikkelistä! Lunta ei ole yhtään ja Saimaakin on sula. Hyvin tarkenee, kun on pitkät housut, takki ja umpinaiset kengät. Tarkeneeko muuallakin päin Suomea ilman hanskoja?".

Matkasimme koko perheen voimin Pietarissa ja kirjoitin reissusta kaksi postausta: Terveiset Pietarista!  ja Vinkkejä lapsiperheen Pietariin. Kävin Mikkelissä asuntomessuilla ja katsomassa Metsoloita kesäteatterissa. 
Luin useamman kirjan. Kissakuumeemme kasvoi ja meille muutti heinäkuun lopussa poikakissa Misse, ikää hänellä oli silloin 14 viikkoa.

Elokuun alku meni Misseä ihmetellessä. Misse oli alussa aika arka muutaman päivän ajan, hän säikkyi kaikkea ja hän kulki seinänvieriä pitkin. Sen jälkeen alkoikin riehumisvaihe. Erityisen tutuiksi tulivat iltavillit, jolloin hän sinkoili pitkin yläkertaa, kiipeili verhoissa jne. Oli olo, että meille on muuttanut villi taapero. Silti, Missestä tuli heti alusta alkaen äärettömän rakas perheenjäsen meille kaikille.

Aloittelin vähitellen ryhmien ohjaamista. Tein ahkerasti Mindfulness lapsille - verkkokurssin kirjallisia materiaaleja. Yritykseni Kasvun Taika täytti 3 vuotta ja kirjoittelin blogitekstissä kolmannesta vuodestani yrittäjänä. Pohdin blogissani, miten säilyttää hyvä yhteys teinin kanssa. Ajankohtainen aihe kahden teinin äidille.

Syyskuun alussa osallistuin Parenting Happiness - seminaariin. Syyskuu oli minulle tosi työntäyteinen. Blogitekstissä pohdin, että jotain olen oppinut, kiireen keskellä osaan priorisoida asioita ja olla itselleni armollinen ja myötätuntoinen. Syyskuussa juhlittiin kummipoikani synttäreitä ja kuun lopussa oli poikien serkun 1 v synttärit. Lanseerasin Myönteisiä keinoja kasvatukseen - verkkovalmennuksen.

Lokakuussa syysloma toi katkosta syksyn työkiireisiin. Kävin poikien kanssa Mikkelissä. Syysloman lopuksi kävimme Ateneumissa katsomassa Ankallisgallerian aarteita - näyttelyn. Kuopus tuijotti enemmän kännykkäänsä kuin taideteoksia sen kierroksen aikana.

Kävin katsomassa ystäväni kanssa Tyttöpoikatyttöpoikatyttö - näyttelyn ja teatterissa esityksen Kaikki mieheni. Kävin useamman kerran lokakuun aikana sekä perinteisessä hieronnassa että thaimaalaisessa hieronnassa. Käteni vihoitteli, kun tein töitä niin paljon näppiksen ääressä. Viimeistelin Mindfulness lapsille - verkkokurssin kirjallisia materiaaleja ja tein myös äänitteitä siihen verkkokurssiin. Kuun lopussa osallistuin Tasapainoa erityisherkkyyteen - koulutukseen.

Marraskuu oli vuoden hiljaisin blogikuukausi, kirjoitin kaksi postausta. Kuun alussa osallistuin perhejoogan ohjaajakoulutukseen, se oli antoisa koulutus. Kuun puolivälissä lanseerattiin Mindfulness lapsille - verkkokurssi. Osallistuin alakoulun vanhempainyhdistyksen marrasmarkkinoille talkoolaisena. Kävin Ihanasti sopiva - blogin Nooran ja Positiivinen kasvatus - blogin Tiian kanssa tutustumassa blogiyhteistyö merkeissä Salt  City - suolahuoneeseen. Kuun lopussa osallistuin Stressin säätely - luentoon ja työpajaan ja se oli hyvä koulutusiltapäivä. Kävin kahden ystäväni kanssa katsomassa Kom-teatterin esityksen MyBaby.

Se, että kirjoitin marraskuussa vain kaksi blogipostausta kuvaa hyvin sitä kuukautta. Ajatus jumitti, keho jumitti, väsytti. Harmaata joka puolella.

Joulukuussa työt alkoivat vähetä ja pääsin vihdoinkin rauhoittumaan kiireisen työsyksyn jälkeen. Kuun alussa kävin katsomassa lasteni kanssa Paddington 2 - elokuvan ja se oli ihana. Suosittelut! Kävimme miehen kummipojan ylioppilasjuhlissa Lohjalla. Tapasin ystävääni ja kiertelimme esimerkiksi Tuomaan markkinoilla.

Joulua vietimme perinteiseen tapaan meillä kotona, äitini oli meillä pari päivää ja appivanhemmat ja miehen veljen perhe kävivät meillä jouluaattona. Joulun välipäivinä kävin poikien kanssa Pomppulinnataivaassa ja pojat testasivat myös Flytour Helsinki 4D - elämyksen. Olen lukenut kirjoja, lepäillyt, tehnyt mindfulness-harjoituksia ja katsonut Yle Areenasta Syke - sarjan ykkös- ja kakkoskaudet.

Aika hieno vuosi takana. Itselleni jää vuodesta eniten mieleen mun pääseminen Ceeston mindfulness-kouluttajaksi, kahden verkkokurssin valmistuminen, keittiöremontti ja Misse. Meillä on nyt kissa ja hän on tärkeä osa elämäämme.

Millainen oli sinun vuotesi 2017?

Vuosikatsauksen ensimmäisen osan tammikuusta kesäkuuhun voit lukea täältä.

Vinkkejä lapsiperheen Pietariin

Vietimme viime viikolla neljä päivää Pietarissa. Pietari on iso kaupunki, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Pietarissa on myös monta kivaa lapsiperhekohdetta, josta me ehdimme käydä vain murto-osassa. Olimme etukäteen vähän jutelleet lasten kanssa kohdetoiveista ja esim. huvipuistot ja sirkus karsiutuivat pois niiden keskustelujen pohjalta.

Ensimmäisenä iltana kiertelimme Pietarin historiallisia nähtävyyksiä läpi (ulkoa päin) ja kävimme Kissojen tasavallassa. Kissojen tasavalta on kissakahvila / museo, jossa kissat eivät kuitenkaan ole itse kahvilan puolella (kuten Helsingin Kissakahvila Helkatissa) vaan kahvila on erikseen ja kissat ovat kahdessa erillisessä huoneessa. Tie kissojen luo käy kuin Narniaan, vaatekaapin läpi. Kahdessa huoneessa asustaa 24 kissaa, jotka lähinnä nukkuivat sen ajan, minkä olimme paikalla. Joukossa oli paljon erirotuisia kissoja, myös sellaisia, joita en ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Kissojen kanssa sai olla tunnin ja aikaan kuului myös esittelykierros, joka oli kylläkin venäjäksi eikä esittelijä juurikaan osannut englantia.

Perjantaina kiertelymme jatkuivat ja pysähdyimme Galeria-kauppakeskuksessa olevaan Happylon-sisähuvipuistoon. Happylonissa on esimerkiksi erilaisia autosimulaattoreita, tanssipelejä, autoratoja ja keskellä on iso merirosvolaivateemainen kiipeilypaikka, kuin HopLop. Kävelimme ensin sisähuvipuiston läpi ja pojat saivat valita kaksi juttua, mitä tehdä. He valitsivat "hoplopin" ja ampumapelin. Pojat saivat päälleen numeroidut liivit ja he saivat tunnin verran kiipeillä ja pomppia ja laskea pallomereen. Tämän jälkeen he pelasivat vielä yhden ampumapelin. Kerrosta alempana on iso lelukauppa (Hamley's) ja kävimme katsomassa myös sen tarjonnan.

Jatkoimme vielä metrolla ja kävellen kiipeilypuistoon. Pojat saivat ensin pienen opastuksen kiipeilyyn ja puistossa olisi saanut kiipeillä neljä tuntia. Olimme kuitenkin jo niin paljon kävelleet päivän aikana ja käyneet Happylonissa, niin pojat eivät jaksaneet kiipeillä niin pitkää aikaa. Kiipeily tuntui kuulemma enemmän käsissä kuin jaloissa. Viime kesänä pojat kiipeilivät Irti maasta - keskuksessa Tampereella ja siellä poikien päällä oli kiipeilyvaljaat. Nyt kiipeily tehtiin ilman valjaita. Alla oli paksut patjat, joten pienet lipsahdukset eivät haitanneet.

Lauantaina matkasimme Aquapark Piterlandiin. Taas menimme ainakin kahdella metrolla ja yhdellä kaupallisella bussilla (Pietarissa on sekä ns. kunnallisia busseja että kaupallisia busseja. Meillä oli kolmen päivän julkisen liikenteen kortti, jolla pääsimme kulkemaan rajattomasti (paitsi kaupalliset bussit)). Piterland on iso vesipuisto, jossa on erilaisia altaita, vesiliukumäkiä ja 12 erilaista saunaa. Muuten vesipuisto oli tosi kiva, mutta erityisesti kuopusta harmitti, kun rengasliukumäet oli tarkoitettu yli 45 kiloisille eli häneltä jäi sen takia kaikki ns. hurjimmat liukumäet kokematta. Myös esikoinen painaa alle 45 kiloa, mutta hän ei niin edes pidä hurjista liukumäistä. Piterlandissa ei ollut myöskään tuplarengasliukumäkiä, jossa olisi voinut laskea yhdessä aikuisen kanssa. Niitä oli viime kesän kohteessamme Atlantis H2O-vesipuistossa Tallinnassa.Piterlandissa on kiva pienille lapsille suunnattu merirosvolaiva erilaisine pisteineen ja pienine liukumäkineen. Pojat olivat ehkä vähän liian isoja tuolle alueelle, mutta jonkin aikaa vietimme myös siellä.

Piterlandissa oli aika paljon ihmisiä ja hieman huomioni kiinnittyi puiston laidalla oleviin aurinkotuoleihin ja niissä makoileviin ihmisiin. He ikään kuin ottivat aurinkoa sisätiloissa olevassa vesipuistossa.

Olimme Piterlandissa useamman tunnin ja kävimme sen jälkeen syömässä tuttuun tyyliin  Teremokissa blinit. Vielä oli jäljellä yksi kohde, Grand Maket - pienoismallimuseo. Kyseessä on interaktiivinen pienoismallimuseo, joka esittelee elämää Venäjän eri alueilla 800 neliömetriä laajuisen pienoismallimaailman avulla.

Pienoismallimuseo on uskomaton taidonnäyte ja siellä on valtavasti yksityiskohtia ja katsottavaa. Siellä on liikkuvia yksityiskohtia kuten autoja ja junia ja nappeja painamalla pystyy vaikuttamaan tapahtumiin. Kun painaa nappia, mies tärisyttää kiviporaa tai talossa syttyy tulipalo ja paikalle saapuu pikkuruinen paloauto pillit ujeltaen. 15 minuutin välein saapuu yö, jolloin katuvalot ja rakennusten valot syttyvät.

Kahden vuoden takaisella Berliinin reissullamme kävimme Loxx miniatur weltenissä. Sinne oli koottu pienoiskokoon kaikki Berliinin maamerkit. Grand Maket on vielä kunnianhimoisempi ja laajempi, sinne on koottu koko Venäjä pienoiskokoon. Huiman hieno, suosittelut!

Sunnuntaina aamupäivän aikana kiertelimme vielä hetken Pietarin nähtävyyksiä läpi. Kävelimme kanaalin laitaa ja kävimme katsomassa esimerkiksi hienoa Verikirkkoa. Sitten olikin aika lähteä shuttle bussilla kohti laivaa. Viisumivapaa oleskelumme Pietarissa oli päättymässä ja kotimatka alkamassa.

Onko Pietari sinulle tuttu kaupunki? Missä kohteissa olet käynyt?

Myös edellisessä postauksessani Terveiset Pietarista on kuvia Pietarista.

 ps. Seuraa blogiani myös facebookissa!

Terveiset Pietarista!

Kotiuduimme eilen Pietarin reissulta. Eilinen meni ihan täysin palatessa kotiarkeen. Reppuja purkaessa, pyykätessä, ruokakaupassa käydessä ja nukuin myös päiväunet. Takana on neljä hyvin aktiivista päivää Pietarissa. Paljon nähtiin ja koettiin. Nähtiin upeaa historiallista Pietaria, mutta myös ränsistyneempää lähiötä. Käytiin monta lapsiperhekohdetta ja näistä kirjoitan ihan oman blogipostauksen, jahka ehdin. Kävimme Kissojen tasavallassa, Happylon sisähuvipuistossa, kiipeilykeskuksessa, Aquapark Piterlandissa, Grand Maket Rossijassa (pienoismallimuseo) ja lisäksi kiersimme kaikki perusnähtävyydet läpi. Erityisesti mieleeni jäi upea Verikirkko (alla olevassa kuvassa olen Verikirkon edessä).

Meillä oli paikallisoppaana miehen Pietarissa asuva ystävä ja 1.5 päivää mukanamme kiersi myös miehen nykyinen työkaveri (joka on kotoisin Venäjältä). Heistä oli todella iso apu meille. Kielen ja matkareittien suhteen. Pietarissa on tosi vähän englanninkielisiä opasteita saati englanninkielisiä ruokalistoja ravintoloissa, joten huomattavasti haastavampaa olisi ollut ilman heidän kielitaitoaan ja paikallistuntemustaan.

Me menimme Pietariin viisumivapaasti eli St Peter Linen risteilyllä. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut parempi hankkia viisumit ja mennä Allegro-junalla. Yöt laivalla olivat todella huonot, en pysty nukkumaan laivassa kuin muutaman hassun tunnin ja siksi olinkin eilen kotiutuessa väsynyt. Viisumivapaasti Pietarissa pystyy olemaan 72 tuntia.

Hotellina meillä oli Solo Sokos Hotel Vasilievsky, joka tuntui todella ylelliseltä ankean laivayön jälkeen. Meillä oli erilliset huoneet eli lapset olivat omassa huoneessa ja se oli todella hyvä ratkaisu.

Kovin montaa eri ravintolaa emme käyneet läpi, lähinnä söimme Teremokissa, jossa oli tarjolla esimerkiksi blinejä täytteillä, keittoja ja salaatteja. Aika monta sienitäytteistä lettua söin matkan aikana.

Säät suosivat meitä ja vaikka alun perin joka päivälle luvattiin vesisadetta, reissumme aikana satoi hyvin vähän. Torstaina Pietariin mennessämme oli lämmin päivä, muuten oli suht viileää.

Lähipäivänä on tulossa blogipostausta Pietarin lapsiperhekohteista!

Seuraa blogiani myös facebookissa!