Kuluneeseen viikkoon on kuulunut mielettömiä flown hetkiä. Ihania ryhmiä, luentoja ja kohtaamisia. Olen saanut myös hienoja palautteita kursseiltani. Loppuviikosta olo alkoi mennä tosi tahmaiseksi. Aamut tuntuivat käynnistyvän hitaasti ja mieleni alkoi syöttää minulle tarinaa siitä, miten minusta ei ole mihinkään ja miksi koskaan kuvittelin elättäväni itseni yritystoiminnalla. Mieleni syötti minulle valtavasti kaikkea negatiivista. Samalla laskin että tästä kuusta on tulossa minulle ennätyshyvä taloudellisesti. Kaikki on mennyt hyvin. Olo oli silti aivan toisenlainen. Perjantaina aloin tuntea myös surullisuutta, kuin itkettäisi, mutta kyyneleet eivät tulleet. Mies tuntui täydelliseltä idiootilta parin päivän ajan. Ja aivan kuin sen olisin hänelle sanonutkin...
Lauantaina oli aivan kujilla. Olo oli tahmea ja apea. Selitys selvisi illalla. Menkat. Taas. En osannut aavistaa, että ne ovat taas sekoittaneet mieleni ja elämäni. Etuajassa kun alkoivat. Mutta toisaalta, onneksi löytyi joku selitys ololleni. En ole masentumassa, uupumassa, menettämässä elämänhaluani. En ole myöskään lopettamassa yritystoimintaa, vaikka meinasin vajota kummallisiin epätoivon fiiliksiin.
Alaselkä on ihan paskana, vatsaa juilii. Sitä vaan mietin, kuinka monta kertaa elämäni vielä musertuu muutamaksi päiväksi menkkojen takia. Ja mitähän vaihdevuodet tuovat tullessaan? Voi tätä naisen elämää.
