Olin viikonloppuna satuhierontaohjaajakoulutuksessa ( 2. taso). Yksi koulutukseen osallistujista on varsinainen monitaituri, hän on perehtynyt väriterapiaan ja väritulkintoihin ja tarjosi mahdollisuutta väritulkintaan lauantai-iltana. Minä olin heti innoissani osallistumassa. Hän kertoi, että väritulkinnan avulla voi saada selityksen omiin käytösmalleihin, mistä asiat johtuvat ja miksi toimii elämässä tietyllä tavalla. Asioita nostetaan tietoisesti mieleen ja niitä tehdään konkreettisesti näkyväksi. Väritulkinta on osana väriterapiaa ja sen kesto oli noin 1.5 tuntia.
Tulkinta tehdään värilaseja apuna käyttäen, siinä katsotaan persoonan ja minuuden värit. Nämä muodostavat kipupisteen värin, joka käsiteltynä muuttuu tukipisteeksesi, lukko joka avattuna luo voimaa, mutta lukittuna lukitsee unelmiasi ja haaveitasi ja estää toimimasta kuten haluaisit. Ja avainväri eli joilla lukko saadaan avattua. Nämä värit ovat samat aina ja kertovat siis myös elämän oppiläksyistä. Lisäksi katsotaan aina nykyhetken ja tulevaisuuden värit jotka antavat käytännön vinkkejä toimimiseesi juuri nyt.
Osallistuin väritulkintaan kiinnostuneena ja olin yllättynyt, kuinka voimakas kokemus se oli. Olin aika ihmeissäni, miten värien avulla tulkitsija voi löytää niin paljon asioita minusta ja elämästäni. Hän kyseli välillä kysymyksiä, jotka avasivat elämääni. Ja kyllähän sieltä juuri niitä kipupisteitäkin löytyi. Sain paljon ajateltavaa siihen, miten voin jatkossa työstää eteenpäin näitä elämää "tukkivia" kipupisteitä. Sain uusia näkökulmia, joita toivoinkin saavani väritulkinnan kautta.
Ja mitä väritulkinta nosti esiin? Minulle on tärkeää luovuus ja se on voimavarani. Heti kun elämääni alkaa tulla liikaa stressiä, luovuuteni alkaa rajoittua ja alan liikaa kontrolloida asioita. Silloin minun olisi hyvä palauttaa itseni taas hyvän flow:n tilaan mahdollisimman nopeasti. Kipupisteeksi nousi (aika klassisesti) äitisuhteeni ja myös suhteeni isään. Huomasimme molemmat, sekä minä että väritulkinnan tekijä, että minulla on vielä surutyötä tekemättä isäni kuolemaan liittyen. Paljon puhuimme myös itsearvostuksesta, lempeydestä itseä kohtaan ja suorittamisesta. Onneksi viimeisen 2-3 vuoden aikana olen tiedostanut tosi paljon asioita ja moni asia on nyt eri tavoin elämässäni. Osaan olla lempeämpi itselleni, en vaadi enää täydellisyyttä ja arvostan itseäni.
Täytyy todeta, että tuo väritulkinta oli hurjan mielenkiintoinen kokemus ja itselleni tuli halu oppia lisää värien merkityksestä.
Viikonloppu hurahti tosiaan koulutuksessa Tampereen lähellä ja vasta nyt ehdin suorittaa arvonnan, joka loppui jo perjantai-iltana. Arvottavana oli ihana ja värikylläinen Sanna Wikströmin kirja "Hyvän elämän reseptit". Arvoin voittajan perinteiseen tyyliin eli kirjoitin kaikkien osallistujien nimet lapuille ja voittajan nosti perheemme esikoinen. Kirjan voitti Lumiomena - blogin Katja. Laitellaan viestiä, miten saadaan kirja sinulle!
ps. Olethan huomannut, että blogissani on menossa jo uusi arvonta, lastenkirjasta nimeltä Väpä Sorsa
