Syyskuu oli minulle aika hiljainen blogikuukausi. Minulla oli töitä paljon ja tein yrityshistoriani ylivoimaisesti parhaan kuukausituloksen. Lisäksi olen tietoisesti viettänyt digipaastoa. Siinä missä muut haalivat koko ajan lisämedioita seurattavakseen, minä vähennän tietoisesti netissä olemista. Olin myös ihan konkreettisesti digipaastossa pari päivää ollessani hiljaisuuden retriitissä Holmassa.
Olen ollut mukana koulun vanhempainyhdistyksen toiminnassa ja koululla oli myös kodin ja koulun yhteistyöpäivä. Käväisin Turussa perhesirkuksen ideapäivässä. Töiden tiimoilta olen luennoinut Messukeskuksessa, olen ollut Kehitysvammatuen perheleirillä ohjaamassa satuhierontaa ja lisäksi olen ohjannut viikossa noin 15 ryhmää. Olen aloittanut myös ensi kevään kurssien aikatauluttamisen.
Olen miettinyt paljon omaa hyvinvointia ja työmäärää, jolla pysyn hyvässä voinnissa. Nyt syyskuussa menin välillä sille rajoille, että tunsin, että pian alan väsyä, jos en saa lepoa tarpeeksi. Hiljaisuuden retriitti tarjosi hyvän paussin kiireiseen syyskuuhun. Lokakuu onkin työrintamalla paljon hiljaisempi ja vietän myös syyslomaa. Hyvä niin. Minä en jaksa kovin montaa kiireistä viikkoa peräkkäin.
Olen miettinyt paljon myös blogiani. Moni tuttu bloggaaja on liittynyt johonkin blogiyhteisöön. Olen tunnustellut itseäni ja tullut siihen tulokseen, että minulle on toistaiseksi hyvä näin. Olla pienenä, itsenäisenä ja kotikutoisena bloggaajana. Minulla ei ole tavoitteita bloggaamiseni suhteen, en hae tällä taloudellista hyötyä. Toki olen iloinen esim. jokaisesta kirjasta tai cd-levystä, jonka olen saanut arvostelukappaleeksi tai arvottavaksi. Ja myös blogiyhteistöistä olen iloinen. Mutta nyt on hyvä näin.
Lokakuusta toivon rauhaisampaa. Lokakuussa olen aloittamassa myös uudet opinnot. Minä, ikuinen opiskelija, aloitan opinnot lasten tunnetaito-ohjaajaksi. Mindfulness-ohjaajaopintoni jatkuvat vielä tammikuulle, joten hetken aikaa pyöritän yritystäni ja opiskelen kaksia opintoja samanaikaisesti.
Mukavaa lokakuuta teille blogini lukijoille!
