Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin.

Arto Pietikäisen kirja "Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin" tarjoaa näkökulmia ja ajattelutapoja siihen, miten voi tunnistaa omia arvoja ja lisätä niiden mukaista käyttäytymistä, miten voi oppia kohtelemaan itseään myötätuntoisesti ja lempeästi ja miten voi soveltaa tietoisuustaitoja muutosten toteuttamiseen.

Muutosten tiellä on paljon psykologisia esteitä, siitä on varmaan jokaisella kokemusta. Kirjassa esitellään muutosten toteuttamisen malli, jossa painotetaan näiden esteiden käsittelyä. Malli pohjautuu hyväksymis- ja omistautumistaitoihin (HOT). HOT-työskentelyn tärkein päämäärä on auttaa ihmistä elämään elinvoimaista, rikasta ja merkityksellistä elämää. Kirja tarjoaa apuja sen selkiyttämiseen, mitä pohjimmiltaan ja aidosti haluat elämältäsi; mikä on sinulle tärkeää ja mistä välität syvällä sydämessäsi. Sen jälkeen, kirjaa apuna käyttäen, suunnitellaan, millaisia tavoitteita voit asettaa ja millaisia tekoja toteuttaa. Tarkoituksena on tuottaa muutoksia, jotka muuttavat elämääsi enemmän omien arvojen mukaisiksi ja jotka lisäävät merkityksellisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Kirjassa teoriatiedon ja harjoitusten rinnalla kulkee viisi tapausesimerkkiä ja heidän muutostarinansa.

Kirjassa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa - Elinvoimaisuutta arvojen avulla - saa välineitä omien arvojen kirkastamiseen ja niiden toteuttamiseen. Tärkeitä kysymyksiä ovat: "Mikä ja kuka on sinulle tärkeää?" ja "Mitä tekoja voit toteuttaa, kun liikut kohti sinulle tärkeää?". Vain omiin arvoihin kytketyt muutostoiveet ovat kestäviä ja motivoivia.

Kirjan toisessa osassa tarkastellaan mielekkäiden muutosten esteitä ja niiden käsittelyä. Tässä osiossa käsitellään esimerkiksi ajatusesteitä, joita meillä monella on muutosten tiellä. "Et selviä siitä", "joudut vain pettymään ja nolaat itsesi", mieli varoittelee usein. Näiden ajatusten vaikutusvaltaa pystyy pienentämään, jolloin saa vapautta liikkua kohti omia arvoja. Toisessa osassa käsitellään myös tietoista läsnäoloa, tunne-esteiden käsittelyä ja myötätuntoista suhtautumista omaan itseen. Entä jos et enää olisi oman itsesi pahin kritisoija vaan itsesi paras ystävä?

Kirjan voi lukea aika nopeasti tai sitten hitaasti, eri tehtäviä tehden ja soveltaen niitä omaan elämään. Minä olen vähän huono tekemään kirjoissa olevia tehtäviä, pikemminkin luen ne läpi ja ajattelen mielessäni. Kirjassa oli minulla paljon tuttua asiaa, koska olen ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja. Itse pidin kirjassa erityisesti tunne-esteiden käsittelyyn ja myötätuntoiseen mieleen liittyvistä harjoituksista ja vinkeistä.

Itse otan käyttööni ainakin tämän vinkin: Kun huomaat olevasi julma itsellesi, ala puhua itsellesi kolmannessa persoonassa, asetu itsesi ulkopuolelle ja kysy, mikä olisi hyväksi (- oma etunimi) nyt? Mikä olisi hyväksi Helille juuri nyt? Kun saat vastauksen siihen, mikä olisi hyväksi sinulle juuri nyt, toteuta se.

Itse sain kirjasta syvyyttä erityisesti ajatus- ja tunne-esteiden käsittelyyn liittyviin teemoihin. Yrittäjyydessä näitä ajatusesteitä on aika paljonkin. "En osaa", "ei edes kannata yrittää sellaista kurssia laittaa tarjolle". Täytyy muistaa, että oma mieli on aika epäluotettava neuvonantaja. Joskus sen neuvot ovat hyviä, joskus aivan hyödyttömiä. Mieli kuitenkin yrittää aina vakuuttaa, että kaikki sen tuottama on on hyödyllistä. Mieleen voi kuitenkin opetella ottamaan välimatkaa ja näin vähentää sen vaikutusvaltaa itseen. Ajatuksia tulee ja menee ja niistä voi opetella päästämään irti. Kas, tällainen ajatus kävi päässäni. Itseltään voi kysyä, "kuka täällä päättää, minä vai mieleni".

Kirjasta saa ajattelemisen aihetta ja eväitä muutokseen. Kirjan kirjoittaja Arto Pietikäinen on kirjoittanut tämän kirjan lisäksi esim. kirjan "Joustava mieli - vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta". Joustava mieli - kirjasta on tullut lähes klassikko, siitä on otettu yli 20 painosta. Tämä kirja jatkaa ja syventää edellisen kirjan teemoja arvojen työstämisen suuntaan.


* kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta. Kirjassa on 341 sivua.

Millainen äiti minä olen?

Äitienpäivän kynnyksellä mietin äitiyttä. Millainen äiti minä olen? Olen jo aiemmin todennut, etten ole pullantuoksuinen äiti. Minulle tärkeä asia äitinä on ollut läsnäolo arjessa, mikä on ilmennyt monissa valinnoissamme. Olin pitkään kotiäitinä ja nautin siitä valtavasti. Tosin missään vaiheessa en ollut "vain" kotiäiti, sillä kaikkien kotivuosien ajan ohjasin lasten liikuntaryhmiä kahtena iltana viikossa, tein satunnaisesti myös viikonloppukoulutushommia ja kotiäitivuosieni aikana opiskelin myös perheopintojen perusopinnot. Tein myös vuosia nelipäiväistä työviikkoa ollen osittaisella hoitovapaalla ja suurin syy yrityksen perustamiseen oli se, että minulla on aikaa ja jaksamista myös perheelle.

Äitinä minulle tärkeitä asioita ovat olleet ekologisuus ja ns. pehmeät arvot. Meillä on lapsilla käytetty kestovaippoja, olemme kasvissyöjiä, ajamme hyvin harvoin yksityisautolla, lajittelemme kaikki jätteet, kierrätämme ja käymme kirppareilla. Olen imettänyt molempia lapsia suomalaisen mittapuun mukaan pitkään (noin 2 v) ja olemme nukkuneet perhepedissä. Koen äitinä olevani lempeä ja lapsen tunteet huomioiva. Keskustelen paljon lasten kanssa. Minulle on tärkeää rakkauden ja tunteiden kieli.

Tykkään lukea lapsille. Lasten ollessa pienempiä tykkäsin myös leikkiä lasten kanssa. Tai oikeastaan rakentaa leikkejä kuten vaikkapa junarataa. Meillä on myös pelattu paljon lautapelejä.Minä tykkään käydä lasten kanssa museoissa, näyttelyissä, teatterissa ja elokuvissa. Minä haluan osallistaa lapsia esimerkiksi kodin siivoamiseen ja ruuanlaittoon. Haluan, että pojillani on hyvät taidot siirtyä aikanaan äidin helmoista omiin koteihinsa.

Minä en ole se äiti, joka leipoo pullat tai kakut käden käänteessä. Meillä ei ole ollut sellaisia teemakutsuja lasten synttäreillä, joissa kaikki on astioista koristeluun jonkun teeman mukaista. Minusta ei myöskään olisi siihen, että seisoisin jonkun kentän tai hallin laidalla illasta ja viikonlopusta toiseen seuraamassa harkkoja tai pelejä. Minulle on tärkeää myös oma aika ja oma hyvinvointi. Ehkä uskallan tunnustaa senkin, että meillä lapset eivät tiedä mitään Fröbelin Palikoista tai Titi-Nallesta. Meillä ei ole katsottu noita lasten suuria suosikkeja dvd-levyiltä tai käyty konserteissa, koska mun korvat ei kestä niitä. Me emme myöskään ole käyneet Muumimaailmassa, koska me vanhemmat emme ole sinne halunneet. Tosin tämän on tehnyt helpoksi myös se, etteivät Muumit ole missään vaiheessa olleet pojille kova juttu. Pojat jäävät paitsi myös aurinkolomista ja pakettimatkoista, koska me vanhemmat haluamme käydä omatoimisilla kaupunkilomilla. Toki kaupunkilomilla valitaan suurin osa kohteista sen mukaan, että ne ovat lapsia kiinnostavia.

Äitinä ja ihmisenä haluan kasvaa ja kehittyä, siksi käyn paljon kursseilla ja luennoilla ja luen kasvatuksesta. Haluan olla se äiti, joka katkaisee sukupolvien ketjun ja haitalliset kasvatusmallit. Minulla on kaksi erilaista lasta, jotka ovat kasvattaneet minua ihmisenä vähintään yhtä paljon kuin minä heitä. Aina en koe onnistuneeni äitinä, mutta pääasiassa ajattelen olevani hyvä äiti. Eihän äitiys olekaan kokoaikaista, 100 % onnistumista. Riittävän hyvä äitiys riittää. Välillä olen ajatellut tulevani hulluksi noiden poikien kanssa. Univelkaa kerääntyi pikkulapsivuosina käsittämättömän paljon. Mutta niistä vuosista on selvitty ja pojat ovat nyt jo lähellä murrosikää.

Millainen äiti sinä olet? Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita? Ovatko sinun lapsesi jääneet jostakin lapsiperheiden "must "- jutuista paitsi siksi etteivät ne asiat kiinnosta sinua?

Postauksen kuvat otti esikoinen, jonka syntymä teki minusta äidin juhannuksena  2003.

ps. Muistathan osallistua Yökyöpelit cd-levyn arvontaan!

Unelmapäivä

 
Millainen olisi unelmaelämäsi arkipäivä?

Itse olen tehnyt unelmapäivä-harjoitusta useassa eri yhteydessä. Kursseilla ja erilaisissa hyvinvointiin liittyvissä päivissä. Haluan jakaa tämän harjoituksen myös teidän kanssanne, sillä se saattaa selkeyttää omia arvoja, valintoja ja itselle ihanteellista elämäntapaa.

Millainen toivoisit jokaisen päiväsi olevan? Miten haluaisit viettää unelmaelämäsi arkipäivän?

* Millainen olisi unelmapäiväni?
* Miltä minusta tuntuisi?
* Millainen mielentilani olisi?
* Mitä päivääni kuuluisi?
* Missä olisin?
* Mitä tekisin?
* Kenen kanssa olisin?
* Miltä ympärilläni näyttäisi?

Millainen olisi aamuni, johon herään? Millainen olisi päiväni? Entä iltani? Millaisin fiiliksin kävisi nukkumaan ja mitä ajattelisin kuluneesta päivästä?

Vastaukset kysymyksiin voivat antaa vihjeitä mm. näistä asioista:
* Mitä kaipaisin elämääni lisää?
* Mitä tärkeää elämästäni puuttuu nyt?
* Minkälaisia asioita tekisin, jos minulla olisi enemmän aikaa tai jos todella valitsisin?
* Mitä todella arvostan?

Mieti seuraavaksi unelmapäivän toteutusta nykyisessä elämäntilanteessa:
* Minkälaisia elementtejä unelmapäivästä voisin toteuttaa nyt heti, tässä arjessa?

Mieti luovasti millaisen päivän voisit toteuttaa ja kokeile sitä. Kokeileminen saattaa tuoda paitsi tyydytystä myös uusia oivalluksia siitä, mitä oikeastaan kaipaakaan. Vähitellen voit tuoda unelmapäivääsi ja tavallista arkipäivääsi yhtä lähemmäs toisiaan. Vaikka tekisit vain pieniä tekoja toisin, ajatus unelmapäivästä voi inspiroida, sitä kautta pienet päivittäiset tapahtumat liittyvät johonkin suurempaan ja merkityksellisempään.

Unelmointi on voimakas kanava oman elämän hyväksi tekemiseen. Se on paljon enemmän kuin hyvien ajatusten tuoma hetken mielihyvä tai hetken pako arjen haasteista. Omien unelmien miettiminen ja niistä kirjoittaminen ja puhuminen ovat hyvä tapa vauhdittaa unelmien toteutumista. Sanat muuttuvat todeksi ja uusia mahdollisuuksia avautuu uudenlaisen havaitsemisen, toiminnan ja muiden tarjoamien tilaisuuksien kautta.

Itse tein tämän harjoituksen kautta jo vuosia sitten päätöksen osittaisen hoitovapaan hakemisesta ja vajaa vuosi sitten myös yrityksen perustamisesta. Yrityksen, joka mahdollistaa sen, ettei elämäni täyty vain työllä vaan aikaa jää myös itselle ja perheelle. Tällä hetkellä jos mietin unelmapäivääni, siihen sisältyy nykyistä enemmän itseni huomioimista. Lenkillä käymistä, rauhoittumista. Ehkä myös käsitöitä. Vähemmän netissä oloa.

Millaisia ajatuksia sinussa herättää unelmapäivä-harjoitus?