Viikko yrittäjän elämästä

Sunnuntain Helpostusta jännittämiseen - tunnetyöpajassa valmistuneita turvakavereita

Olen aika ajoin postannut Viikko yrittäjän elämästä - postauksia. Nyt en ole vähään aikaan kirjoitellut tätä postaussarjaa ja ajattelin laittaa muistiin yhden työntäyteisen viikkoni. Mies oli koko tämän ajanjakson työmatkalla Kiinassa.

Sunnuntai 8.4.

Minulla oli iltapäivällä Helpotusta jännittämiseen - tunnetyöpaja ja Satuhierontatuokio teemalla itsetunto ja tunteet. Aamupäivällä valmistelin tarvikkeet työpajoja varten ja tein pojille ruuan.

Ohjasin tunnetyöpajat ja olipa taas aivan ihanat ryhmät. Illalla kävimme saunassa ja katselin wilmasta, mitä pojilla on tulossa koulussa tulevan viikon aikana.

Maanantai 9.4.

Aamupäivällä maksoin kasan laskuja, vastailin meileihin ja tsekkasin vielä edellisen päivän tunnetyöpajojen vanhempien materiaalit läpi ja laitoin ne menemään eteenpäin kursseilla olleille. Kävin vielä illan luennon läpi ja viimeistelin sen luennon vanhempien materiaalit. Soitin puhelun yhden bloggaajan kanssa, hän alkaa kumppanuusmarkkinoida verkkovalmennuksiani jatkossa.

Kävin kirjastossa, ruokakaupassa ja ostamassa luontaistuotekaupasta vauvahierontaöljyä torstaina alkavaa kurssia varten. Tein pojille ruuan. Illan oli luennoimassa Helsingissä teemalla "Kiukku lapsen ja aikuisen haasteena". Tulin kotiin vähän kahdeksan jälkeen ja toiveistani huolimatta pojat eivät olleet syöneet iltapalaa, joten laitoin iltapalan, luin iltasadun ja pojat menivät nukkumaan. Minä taisin valvoa vielä pari tuntia ennen kuin menin nukkumaan.

Tiistai 10.4.

Ohjasin aamupäivällä kaksi Vipeltävän Siilin ryhmää ja tulin ruokakaupan kautta kotiin. Vastasin muutaman meilin ja laitoin eilisen luennon vanhempien materiaalit menemään osallistujille. Koska sain tehtyä työt vauhdilla, kysyin pojilta, onko ok, että menen illalla Maaret Kallion Inhimillisiä kohtaamisia - luennolle, jonka olin bongannut facebookin kautta. Se oli ok pojille, joten kävin kuuntelemassa luennon. Luennolta jäi mieleen erityisesti itsen kohtaamisen tärkeys, itsemyötätunto ja tavallisen arjen ja läsnälon merkitys.

Olin kotona puoli yhdeksän jälkeen illalla. Iltapala, iltasatu ja pojat unille.

Keskiviikko 11.4.

Aamupäivällä tein muutaman työjutun läppärillä, löysin esimerkiksi mielenkiintoisia ilmaisia parisuhteen koulutuksia. Ilmoittauduin yhteen koulutuspäivään mukaan ja jäin miettimään toista. Kävin kirjastossa ja ruokakaupassa ja lähdin äitiäni vastan Viikkiin, jonne hän tuli Mikkelistä bussilla. Äitini lupautui meille loppuviikoksi, koska minulle oli tulossa Turun koulutusreissu, jossa oli oltava yön yli.

Tultuamme kotiin valmistelin illan tunnetaitoryhmän materiaalit. Illalla ohjasin lasten tunnetaitoryhmän. Teemana meillä oli lupa kaikenlaisiin tunteisiin. Lapset maalasivat voimahahmoja. Kotiin tultuani katsoin, että kaikki tavarat on seuraavaa päivää varten valmiina. Pakkailin myös jo lauantain Mindfulness lapsille - kurssin materiaaleja kasaan. 

Torstai 12.4.

Ohjasin aamupäivästä kolme Vipeltävän Siilin ryhmää Kaaren EasyFitissä ja ryhmien jälkeen kävin ostamassa lounaspatongin ja siirryin bussilla toiselle salille ohjaamaan vielä vauvahierontakurssin. Tällä vauvahierontakurssilla oli kaksi sellaista osallistujaa, jotka olivat pari-kolme vuotta sitten käyneet myös esikoisen kanssa minun kursseillani ja on aina ihanaa, kun vanhat tutut palaavat kursseille.

Tulin kotiin puoli viiden maissa, äitini oli laittanut ruuan ja olikin mukavaa asettua valmiiseen ruokapöytään syömään. Illalla pakkasin reppuni, tiedossa oli seuraavana päivänä koulutus, josta lähdin suoraan Turkuun bussilla kouluttaakseni siellä itse lauantaina Mindfulness lapsille - kurssin.

Perjantai 13.4.

Olin koko päivän Ruoholahdessa Copyvallankumous - liveseminaarissa opiskelemassa markkinointia ja myyvää kirjoittamista. Minulla on tämän vuoden tavoitteena kehittää omia yrittäjyystaitojani ja tämä koulutus on yksi osa sitä prosessia. Huomaan, että vielä on tekemistä, että osaan kirjoittaa kurssien ja verkkovalmennusten myyntisivut oikealla tavalla.

Koulutuksen jälkeen menin metrolla Kamppiin, kävin ostamassa eväsleivän ja siitä suoraan bussille ja kohti Turkua. Turussa olin kahdeksan maissa illalla, kirjauduin hotelliin ja kävin ostamassa vielä kaupasta itselleni iltapalaa. Väsytti, mutta uni ei sitten tullutkaan ihan heti.

Lauantai 14.4.
 
Heräsin aamulla hotellissa noin 6.20 huonosti nukutun yön jälkeen. Hotellissa oli rauhallista, mutta minä heräsin yöllä varmaankin 3-4 kertaa. Aamupala oli runsas, mutta sekään ei juurikaan maittanut. Minä en pysty yleensä syömään aamupalaa ollenkaan ja nyt pinnistin, jotta sain syötyä muutaman tuoreen ananaspalan, karjalanpiirakan ja croissantin.

Lähdin jo ajoissa kävelemään kurssipaikalle, koska tykkään laittaa kurssipaikan valmiiksi ilman kiirettä ja itsekin rauhoittua siinä samalla kurssia varten. Koulutin Mindfulness lapsille - kurssin. Oli taas ihan mahtava porukka kasassa. Niin antoisa päivä. Koulutuksen ja kurssitilan siivoamisen jälkeen kävelin linja-autoasemalle ja lähdin bussilla kohti kotia. Saavuin lopulta kotiin kahdeksan maissa illalla. Koti oli siivottu äitini toimesta, pojat olivat saaneet iltapalansa. Itse vaihdoin melkeinpä saman tien pyjaman päälle ja olin jo täydessä unessa klo 21.30.

Lasten Tunnetaitoryhmässä maalattu voimahahmo

Tänään aamulla heräsin jo kuuden maissa. Olen pessyt koneellisen pyykkiä, käynyt saattamassa äitini Mikkeliin menevään junaan ja tulin ruokakaupan kautta kotiin. Olo on lempeän raukea ja tämä loppupäivä ja huominen menee lepäillessä ja vapaapäivien merkeissä. Huomenna mies tulee kotiin Kiinasta.

Tuleva viikko ei ole niin työntäyteinen ja tapahtumarikas kuin tämä viikko oli. Tiedossa on monta luentoa ja koulutusta, joihin olen osallistumassa. Ja perjantaina menen Lapsimessuille. Lapsimessujen lippuarvontaan voi osallistua vielä tähän iltaan asti!

Millainen sinun viikkosi oli?

Tykkää blogistani myös facebookissa!

Viikko yrittäjän elämästä

Pitkästä aikaa Viikko yrittäjän elämästä - postaussarjaan postaus. Minulla on takana aika touhukas viikko, paljon erilaisia töitä ja myös yksi koulutus.

Lauantai 25.3.

Osallistuin satujoogakoulutukseen. Teimme erilaisia joogaharjoituksia, satuhierontaa ja kuulimme teoriaa satujoogasta. Mukava päivä ja paljon virisi ajatuksia siitä, miten pystyn hyödyntämään kurssin ajatuksia niin mindfulness-, tunnetaito- kuin satuhierontaryhmissänikin. 

Sunnuntai 26.3.

Olin kouluttamassa Ceeston Mindfulness lapsille - kurssin Espoossa. Kesäaikaan siirtyminen yön aikana tarkoitti sitä, että piti herätä tosi aikaisin ja lähteä kohti Espoota. Koulutusryhmä oli puhelias ja kaikkiaan päivä oli onnistunut.

Illalla saunoimme ja pyrin rentoutumaan tulevaa viikkoa varten.

Maanantai 27.3.

Ohjasin Mommy&Me:ssa sirkuskurssit ja vauvahierontakurssin. Kotoa käsin tein muutaman toimistotyön ja viimeistelin keskiviikkona olevaa luentoani tunnetaidoista. Yleensä käyn maanantai-iltaisin joogassa, nyt jooga oli peruttu opettajan ulkomaanmatkan vuoksi. Kyselin illalla kuopuksen ympäristöopin kokeeseen.

Tiistai 28.3.

Ohjasin kolme Vipeltävän Siilin temppuilutuntia. Iltapäivällä palattuani kotiin kuuntelin webinaarin myyvästä kirjoittamisesta ja sen myötä innostuin kirjoittamaan uudelleen verkkovalmennusteni myyntisivuja. Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on taas alkamassa huhtikuun puolivälissä ja siihen liittyen hahmottelin myös yhtä blogitekstiä.

Kirjoitin jokin aika sitten Ceestolle oppaan lapsen rauhoittumisen tukemisesta ja nyt se on myynnissä yhdessä äänitteiden kanssa. Kannattaa tsekata, jos haet keinoja lapsen rauhoittumisen ja keskittymiskyvyn tukemiseen!

Keskiviikko 29.3.

Päivän vietin kotona tehden toimistohommia ja myös hoitaen esim. kauppa- ja kirjastoasioita. Viimeistelin luennon, jota olin illalla menossa pitämään päiväkodin vanhempainiltaan.

Illalla luennoin Metsämajan päiväkodilla vanhemmille ja kasvattajille teemalla "Kiukkua, surua, pelkoa - miten tukea lasta tunteiden kanssa". Oli antoisa ilta, myös minulle luennoijana. Kotiin palattuani kyselin vielä kuopukselta enkun sanakokeeseen sanoja.

  
Torstai 30.3.

Torstai on nyt muutaman viikon ajan ollut mun superpäivä eli minulla on ollut ohjattavana yhteensä kuusi Vipeltävän Siilin ryhmää. Aamupäivällä ohjasin kolme kausituntia temppuilijoille Kauppakeskus Kaaren EasyFitissä ja sitten siirryin toiselle salilla ohjaamaan sirkuskurssien ja vauvahierontakurssin toiseksi viimeiset kurssikerrat. Päivän aikana oli tullut läjä sähköposteja ja vastailin vielä illalla kotoa käsin (eli kello kuuden jälkeen) niihin.

Viisi peräkkäistä työpäivää takana (kaksi täyttä päivää, kolme puolikasta). Harvoin on ollut näin paljon saman viikon aikana asiakastyötä. Hyvin jaksoin viikon. Saunoimme illalla.

Perjantai 31.3.

Toimistopäivä kotona. Naputtelin laskuja muutamalle yhteistyökumppanille. Viilailin taas myyntisivutekstejä ja kirjoitin valmiiksi yhden blogitekstin yrityksen blogiini. Olin ajatellut, että käyn pitkän kävelylenkin aurinkoisessa säässä ja bongailen, näkyykö jo leskenlehtiä. Aamulla heräsin siihen, että lunta oli satanut maahan. Se siitä leskenlehtien bongailusta. Totesin vain, että nyt on näin.

Iltapäivällä imuroin yläkerran ja paistoin lettuja. Illalla kävin Finnhits & dance mix - tunnilla tanssimassa ja laulamassa, kauden toiseksi viimeinen tunti.

Kuvissa näkyy kaksi kirjaa*, joita luin viikon aikana sekä julkisissa liikennevälineissä kulkiessani että myös kotona. Kummastakin on tulossa blogipostaus, jahka ehdin lukea kirjat loppuun ja kirjoittaa tekstit. Mielenkiintoisia kirjoja! Viikon aikana kävin myös facebookissa eräässä suljetussa ryhmässä hyvää keskustelua huijarisyndrooma - teemasta. 

Sellainen oli minun viikkoni, mitä sinun viikkoosi kuului?

* kirjat saatu arvostelukappaleiksi blogin kautta

Viikko yrittäjän elämästä

Nämä Viikko yrittäjän elämästä - postaukset ovat jääneet harmittavan vähäisiksi tänä syksynä. Monena viikkona olen mielessäni kirjoitellut postausta, mutta harmi kun se ei siirry mielestä tänne blogiin. Nyt kuitenkin päätin puristaa kasaan viikkopostauksen. Jotta tästäkin harmaasta marraskuusta jää jotain muistiin.

Maanantai 21.11.

Heräsin aamulla aika väsyneenä ja ihmettelin, mistä on kyse. Vitkutin sängyssä tunnin ennen kuin nousin ylös. Ei auttanut, ihan yhtä väsynyt olo oli edelleen. Hoidin muutaman sähköpostin aamulla. Olin sopinut perhesirkuksen ohjaamisen paikalliseen perhekahvilaan, kävin ohjaamassa sen ja heti kotiin tultuani tein laskun keikasta ja hoidon vielä pari toimistoasiaa. Totesin, ettei väsymyksen takia työnteosta tule enää mitään. Kävin kirjastossa ja kaupassa ja tein ruuan.

Illalla ohjasin kolme MLL:n liikuntaryhmää, joissa kerroin ryhmäläisille, että lopetan näiden ryhmien ohjaamisen tähän kauteen ja kevätkaudella ryhmissä on uusi ohjaaja. Päätös on haikea, sillä nämä ryhmät ovat olleet ihania, mutta haluan päästä eroon joka viikkoisista iltatöistä ja saada kalenteriin tilaa myös lasten tunnetaitoryhmiä ja uusien verkkovalmennusten suunnittelua varten. Ryhmät vedin yllättävän hyvällä vireellä aamuiseen olotilaani nähden.

Mainittakoon vielä, että mies teki ensimmäisen työpäivän uudessa työpaikassaan.

Tiistai 22.11.

Tiistai on nyt ollut muutaman viikon ajan mun superpäivä eli minulla on ollut ohjattavana kuusi Vipeltävän Siilin ryhmää temppuilutunneista sirkuskursseihin ja vauvahierontaan. Tänään oli kolmen kurssiryhmän viimeiset kerrat.

Tulin kotiin vasta vähän vaille kuusi illalla ja hoidin vielä muutaman toimistoasian, esim. laitoin muutaman tervetulokirjeen kursseilleni ja luennoilleni ilmoittautuneille. Illalla kyselin kuopukselta enkun kokeeseen.

Keskiviikko 23.11.

Luennoin pienten lasten uniasioista meillä kotona. Olen luennoinut aina muutaman viikon väliajoin meillä kotona ajatuksena, että myös paikallisilla on helppo tulla luennoilleni. Tällä kertaa paikalla ei ollut yhtään paikallista, vaan kaikki kauempaa. Kuusi perhettä sai unitietoa.

Hoidin muutaman toimistoasian, esimerkiksi laitoin menemään satuhieronnan joulukalenteriin kirjoittamani satuhieronnan ja yhden koulutussopimuksen. Maksoin ennakkoverot ja pari muuta laskua.

Illalla saunoimme koko perheen voimin.

Torstai 24.11.

Torstai on mun viikon toinen Vipeltävä Siili - päivä, ohjattavana temppuilun kausitunnit vauvoille, taaperoille ja nappuloille.

Sain meiliä Ipanaiselta ensi kevään kurssi- ja luentotarjonnasta ja vastailin omista ajatuksistani ja aikatauluistani luentojen ja kurssien suhteen. Illalla mun oli tarkoitus mennä luennolle "Mitä sä rageet - esimurkkuikäiset ja nuoret tunnemyrskyissä" , mutta iltapäivällä tuli tekstiviesti, että luento on peruttu luennoitsijan sairastumisen vuoksi.

Illalla kurkkuni tuli kipeäksi ja mietin, oliko siinä syy myös mun alkuviikon väsymykseen. Päätin, että en riskeeraa seuraavaa tiivistä työviikkoani vaan perun huomiselle sovitun satuhierontakeikan ja lepään perjantain kotona. Illalla kyselin esikoiselta ranskan sanoja sanakoetta varten.


Perjantai 25.11.

Minun oli tarkoitus mennä mukaan satuhieronnan koulutukseen vetämään pieni osuus koulutuspäivästä ja samalla suorittamaan ohjaajakoulutuksen päättötyö. Tein kuitenkin päätöksen, että vietän lepopäivän kotona, jotten sairastu pahemmin ja suoritan sen päättötyön myöhemmin.

Aamulla laitoin menemään Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit - verkkovalmennukseen osallistuneille viimeisen valmennusviikon materiaalit. Hoidin muutaman toimistotyön, mutta pääasiassa lepäilin sängyssä ja luin Veera Vaahteran (eli Pauliina Vanhatalon) kirjaa "Onnellisesti eksyksissä". Viime viikonloppuna luin muuten myös Pauliina Vanhatalon kirjan "Keskivaikea vuosi", josta pidin paljon).

Lauantai 26.11.

Vapaapäivä. Kävin aamusta kampaajalla. Kampaajalla luin loppuun Veera Vaahteran kirjan. Samalla reissulla kävin kirjastossa, kirjakaupassa ja ruokakaupassa. Iltapäivällä kävimme miehen veljen perheen luona kylässä. Perheessä on parikuinen vauva ja näytin vauvahierontaa. Illalla aloitin uuden kirjan, Karoliina Sallisen Tee se itse - vauvan lukemista. Laittelin joulukoristeita kotiimme.

Sunnuntai 27.11.

Vapaapäivä kotona. Aamupäivällä siivosimme miehen kanssa koko kodin. Luin eilen aloittamaani Tee se itse vauvaa, laittelin joulukoristeita paikoilleen. Iltapäivällä tajusin, että perjantaina jäi muutama työhomma tekemättä ja oli siis tehtävä pari työhommaa valmiiksi, jotta saan aloitettua uuden työviikon jouhevasti.

Tein päivälliseksi riisipuuroa, kuten meillä on tehty joka ainut vuosi ekana adventtina. Illalla saunoimme. Pesin koneellisen pyykkiä ja silittelin pinon vaatteita sileiksi ja myös pari jouluista viirinauhaa. Kyselin esikoiselta ruotsin sanakokeeseen ja kuopuksen kanssa valmistelimme esitelmää lentokoneen keksimisestä.
--------------------------------------------------

Tämä marraskuu on ollut synkkä ja pimeä ja olo on ollut vähän nuupahtanut. Taloudellisesti tämä on ollut koko yrittäjyyden paras kuukausi ikinä. Kohti joulua ja kohti valoa mennään ja se tuntuu hyvältä tässä marraskuun ankeudessa. Tulevalle viikolle on luvattu auringonpaistetta ja tämä tuntuu ihmeellisen ihanalta asialta!

Mukavaa viikkoa ja pian alkavaa joulukuuta!

Viikko yrittäjän elämästä

Tunteisiin ja kiukkuun liittyviä kirjoja, joita esittelin keskiviikon kiukkuluennollani

Olen aika ajoin kirjoitellut kuvauksia viikostani yrittäjänä. Näitä on ollut mielenkiintoista lukea jälkikäteen. Tässä tulee tämän syyskauden ensimmäinen viikko yrittäjän elämästä - postaus. Tämä oli tarkoitus kirjoittaa ja julkaista maanantaina 5.9, joka oli Yrittäjän päivä, mutta silloin olin niin väsynyt viikonlopun jäljiltä, etten saanut oikeastaan mitään järjellistä tehtyä. Onneksi oli vapaapäivä.

Palaan tässä postauksessa viime viikkoon.

Maanantai 29.8.

Minulla loppui elokuun lyhytkurssit Mommy&Me:ssa, oli vauvahierontakurssin ja vauva- ja taaperosirkuskurssien viimeiset kerrat. Iltapäivällä kotiin tultuani laitoin Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkokurssin myyntiin Holvi-verkkokauppaani ja viimeistelin kurssisivun tekstit, jotka laitoin eteenpäin miehelleni, joka päivittää nettisivuni. Mies päivitti tiedot sivuilleni ilallalla ja sain laitettua kurssin myyntiin ja jestas kun olin iloinen, kun ekan tunnin aikana tuli jo eka tilaus! (tarjoan blogini lukijoille alennusta tästä kurssista, alekoodi löytyy tästä postauksesta ja se on early bird- hinta eli alekoodi on voimassa su 11.9. klo 21 asti).

Illalla keräsimme omenoita koko perheen voimin, olimme varanneet ajan mehuasemalle tiistai-iltapäivälle.

Tiistai 30.8.

Minulla alkoi Vipeltävän Siilin kausitunnit Metsälän salilla, temppuilutunnit nappuloille, taaperoille ja vauvoille. Tultuani kotiin anoppini oli meillä, olivat tulleet käymään pääkaupunkiseudulla ja hakivat meiltä omenoita. Mies oli appiukon kanssa mehuasemalla ja meillä on on nyt omenamehua aika reilusti, lähes 200 kiloa oli omppuja.

Iltapäivällä vastasin muutamaan meiliin ja tein Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyön esitystä. Selvittelin myös, miten saan avaimet seuraavana päivänä olevalle luennolleni.

Keskiviikko 31.8.

Aamupäivällä tein toimistohommia kotoa käsin ja viimeistelin "Kiukku lapsen ja aikuisen haasteena" - luentoa, joka oli tulossa illalla. Tulostelin mainoksia tulevista kursseistani ja kuskasin niitä fillarivoimin lähialueen kahteen neuvolaan. Iltapäivällä kuuntelin yhden yrittäjyyteen liittyvän webinaarin teemalla "Tehoa talouteen". Illalla luennoin kiukusta yhdeksälle vanhemmalle. Olin iloinen osallistujamäärästä ja toivon, että kuulijat saivat uusia ajatuksia ja toimintatapoja luennon kautta. Luennon lähtökohdat olivat tunnetaidoissa, niiden tukemisessa ja aikuisen vastuullisuudessa omista tunteistaan. Luennon pääsanoma on, että kun aikuinen muuttaa omaa käytöstään, myös lapsen käytös muuttuu.

Torstai 1.9.

Ohjasin Vipeltävän Siilin temppuilutunnit nappuloille, taaperoille ja vauvoille Haagan salilla. Kotiin tultuani vastailin muutamaan meiliin. Illalla olin kuuntelemassa Janna Rantalan luentoa "Mistä näitä kovapäisiä lapsia oikein tulee?", jonka innoittamana kirjoitin perjantaina blogiini tekstin Kiinnostaako sinua oman vanhemmuutesi kehittäminen?

Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen opiskelukaverini Miian tekemät voimalausetaulut

Perjantai 2.9. 

Kävin läpi kirjanpitoon kuuluvia kuitteja ja lippusialappusia. Viimeistelin Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyön esitystä. Laitoin kutsun niille, jotka ovat ilmoittautuneet su 11.9. olevaan aikuisten ja lasten yhteiseen työpajaan "Villipedon naamarit".

Fillaroin taas pitkin lähiseutua viemässä esitteitä tulevista omista kursseistani ja myös paikallisen MLL:n toiminnasta. Kävin myös hakemassa avaimen eräältä lähikoululta tulevia sirkuskurssejani varten. Illalla alkoi Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen viimeinen jakso. Kuulin kolme päättötyön esitystä.

Lauantai 3.9.

Koko päivä oli Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoja. Oman päättötyöni esitys oli aamupäivällä ja päivän aikana kuulin monen monta esitystä ja sain niistä valtavasti ajatuksia ja ideoita tulevia tunnetaitoryhmiäni varten. Koulutuspäivä loppui klo 17 ja jäin sen jälkeen vielä reiluksi kahdeksi tunniksi illanviettoon opiskelukavereideni kanssa.

Sunnuntai 4.9.

Koko päivä oli Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoja, viimeinen yhteinen koulutuspäivämme. Esittelyssä oli viimeiset päättötyöt ja lisäksi teimme koulutuksesta irtipäästämistä, oli kakkua ja kuohuvaa ja saimme todistukset. Ja koska olimme tekemisissä tunteiden ja niiden ilmaisun kanssa, niin kyllä meistä itse kukin itki ihan vähän väliä. Olo oli samalla kiitollisuudesta täysi ja haikeudesta aivan tyhjä.

Viikko sisälsi paljon tunteita ja maanantaina olinkin sen verran väsynyt, etten tehnyt mitään muuta kuin ihan välttämättömät asiat ja muuten istuin takapihallamme ihanassa auringonpaisteessa lukemassa kirjaa.

Tänään olen menossa hierojalle ja illalla kuuntelemaan "Onnellinen lapsi" - luentoa. Nyt on oikeastaan pitkästä aikaa viimeinen viikko, kun minulla on vielä suht vähän töitä, tästä eteenpäin ohjattavien ryhmien määrä lisääntyy aika reilusti. Myös uutta on suunnitteilla eli lisää verkkokursseja ja toivon pääseväni käynnistämään ensimmäisen tunnetaitoryhmäni alkuvuodesta 2017.

Viikko yrittäjän elämästä

Tämä taitaa olla vasta tämän kevään toinen Viikko yrittäjän elämästä - postaus. Tällä kertaa erittäin rauhallisesta ja lungista viikosta. Sellaisiakin viikkoja välillä on. Sellaisia, jolloin ehtii istua ulkona auringonpaisteessa ja miettiä kuinka niin moni asia on hyvin omassa elämässä. Toisaalta alkuviikon ajan mieltäni hallitsi uuden tilitoimiston etsiminen.

Maanantai 2.5.

Viikko alkoi omassa mielessä vähän sekavasti. Perjantaina sain tiedon tilitoimistostani, että he purkavat sopimukseni yhteistyöhaluttomuuteni ja tyytymättämyyteni takia. Olin laittanut sinne viestiä ja ihmetellyt selvästi normaalia isompaa laskua. Tästä lähti sitten sellainen lumivyöry liikkeelle, että sitä olisi vaikea uskoa todeksi ellei olisi itse ollut siinä mukana. Maanantaiaamu alkoi siis sillä, että laitoin tarjouspyyntöjä tilitoimistoihin ja vähän kuin tulisilla hiilillä odotin koko päivän, saanko tarjouksia ja millaisia.

Aamupäivällä kävin puhumassa pienten lasten uniasioista lähellä olevassa perhekahvilassa. Lähes koko iltapäivän istuin takapihallamme ulkona, luin kirjaa ja välillä suunnittelin tulevia Lasten Tunnetaitoryhmän kertoja.

Iltapäivällä sain ihanan yhteydenoton yhdestä tilitoimistosta. Minua viehätti kovasti se, että kirjanpitäjä oli käynyt tutustumassa nettisivuihini ja hän ilmaisi haluavansa minut asiakkaakseen. Viestissä oli laskettu tarjous juuri minun tarpeisiini niiden tietojen perusteella, joita laitoin tarjouspyynnössä. Olen nimittäin saanut myös sellaisia tarjouksia, joissa tulee vain viesti: "Liitetiedostona hinnastomme. Terveisin xxx".

Illalla oli kauden viimeiset jumpparyhmät MLL:n jumpissa. Edellisellä viikolla päättyi jo viisi päiväryhmääni, joten nyt oma työmäärä on huomattavasti vähentynyt viimeisen viikon sisällä.  Illan jumppien aikana oli tullut meiliä eräältä asiakkaalta, joka on jo käynyt vauvahierontakurssini ja uniluentoni. Hän on ilmoittautunut kesän vauvasirkuskurssille ja kertoi mainostaneensa kurssia (ja ylipäänsä koko minun toimintaani) jollakin äitien fb-listalla. Hän kertoi, että sinne ketjuun oli tullut useampi suositus minun kursseilleni. Tämä niin lämmitti mieltäni. Ja illan aikana tuli useampi ilmoittautuminen sirkuskursseille.

Tiistai 3.5.

Päivän ainut työkeikka oli perhekahvilaan pitämään satuhierontaesittelyä. Tällä kertaa matkustin vähän kauemmas. Pidin pienen keväisen satuhierontatuokion ja kerroin satuhieronnasta. Yksi äiti jäi kiinnostuneena juttelemaan pitkäksi aikaa kanssani koskettamisen ja rauhoittumisen merkityksestä.

Iltapäivällä päätin, että valitsen uudeksi kirjanpitäjäksi juuri sen, jolta eilen sain ihanan tarjouksen. Laitoin viestin hänelle. Tuli helpottunut olo. Ehdin jo pelätä, etten löydä tarpeeksi nopeasti uutta tilitoimistoa.

Illalla oli mindfulness-ohjaajaopintojeni (joista valmistuin tammikuun puolivälissä) "jälkitapaaminen". Tapasimme pienryhmäni kesken ja olipa mukavaa kuulla itse kunkin kuulumisia. Tuli voimaantunut olo illasta.

Päivän aikana tuli useampi ilmoittautuminen kesän sirkuskursseille ja yksi kysely uniluentokutsuista. 

Keskiviikko 4.5.

Sain aamupäivällä puhelun uudelta kirjanpitäjältäni ja olen edelleenkin niin onnellinen siitä puhelusta ja koko tilitoimiston muutoksesta, vaikka se aika yllättäen tapahtuikin.

Katsoin läpi Lasten Tunnetaitoryhmän suunnitelman ja lähdin fillaroimaan Tikkurilaan pitämään tunnetaitoryhmää. Kyseessä on Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoihini liittyvä harjoitteluryhmä. Tällä kertaa puhuimme aivoista ja miten aivojen vahtikoira (= mantelitumake) saa meidät joskus räksyttämään. Silloin pitää kutsua vanha viisas pöllö apuun, jotta aivojen etuotsalohko ja järki saadaan taas käyttöön. Lapsia tuntuu viehättävän tämä vahtikoira - pöllö - tarina ja näin lapsille jää helposti mieleen, mitä aivoissa voi tapahtua esim. kiukun hetkellä. Teimme myös liikennevalot tunteiden hallintaan ja hengitysharjoituksia.

Illalla ohjasin kolme lasten jumpparyhmää. Näissä ryhmissä kauden päätös on ensi viikolla. Näiden ryhmien kohdalla minulla on vähän haikea olo. Olen tehnyt päätöksen, että näitä ryhmiä en enää jatka ensi syksynä. Jostain on luovuttava, että uutta voi tulla tilalle. Haluan kalenteriini tilaa Lasten Tunnetaitoryhmiä ja lasten ja vanhempien tunnetyöpajoja varten.

Päivän aikana tuli taas useampi ilmoittautuminen kesäkursseilleni. Moni ryhmä alkaa olla jo täynnä tai yhtä osallistujaa vaille täynnä. Niin huippua!

Torstai 5.5.

Helatorstai. Aamulla muistin, etten eilen iltapäivällä laittanut tunnetaitoryhmään osallistuvien lasten vanhemmille kuulumisia tunnetaitoryhmästä, joten aamulla meilasin lyhyesti mitä teimme ryhmässä.  Muuten päivä oli pyhitetty vapaalle, puutarhahommille, kirjoille ja kässäkerholle. Kässäkerhossa teimme tämän kevään käsityöhittiä, turvalonkeroa. Olipa kiva ilta kerholaisten kanssa. Kun tulin kotiin, ilmeni että kuopus on mennyt kaverilleen yökylään. Laitoin yritykseni fb-sivuille päivityksen Tiede-lehden artikkelista "Lapsen raivo talttuu hyvällä" ja siitä näytti tulleen hitti. Seuraavana aamuna kun avasin tietokoneen, huomasin että sitä oli jaettu kymmeniä kertoja ja yritykseni fb-sivuille oli tullut yli 30 uutta tykkääjää.

Perjantai 6.5.

Pojat olivat vapaapäivällä koulusta. Kuopus oli koko päivän kaverinsa kanssa,  minä ja esikoinen siivosimme kodin ja kävin paikallisessa keskuksessa hoitamassa asioita, mm. ostamassa lisää allergialääkkeitä ja viemässä ison pinon kirjoja kirjastoon.

Iltapäivällä tein yhden kotikäynnin unikouluohjauksen tiimoilta. Kotiin palattuani kirjoitin unisuunnitelman puhtaaksi ja lähetin sen perheelle. Illalla istuin vielä ulkona auringonpaisteessa lukemassa kirjaa.

Lauantai 7.5.

Kävin aamupäivästä ystäväni kanssa brunssilla Mokossa. Näimme viimeksi Viattomien lasten päivän konsertissa ennen vuoden vaihdetta, joten kuulumisia olikin paljon vaihdettavaksi. Brunssin jälkeen kiertelimme hetken aikaa kaupungilla. Allergiaoireeni ovat nyt kasvaneet potenssiin kymmenen eli tukkoisuuden lisäksi aivastelen nyt aika paljon. Ulkona on ihan mahtava sää ja siellä haluaisi olla koko ajan, mutta samalla tietää, että tukkoisuus ja aivastelu lisääntyy.

Iltapäivällä meillä kävi kylässä tuttavaperhe 7-kuisen vauvansa kanssa. Olen niin iloinen, että heille suotiin vauva pitkän odottamisen jälkeen. Fillaroin vielä illalla kaupalla ja se oli virhe, siitepölykiintiöni ylittyi ja sen jälkeen olin todella tukkoinen ja myös uupunut.

Sunnuntai 8.5.

Äitienpäivä. Herättyäni sain pojilta äitienpäiväkortit ja lahjat. Aamupäivällä järjestelin työhuonettani. Se on ollut aika kaaoksessa viimeiset pari-kolme kuukautta, ensin kodissamme olleen ison remontin takia ja remontin valmistuttua en ole vain saanut siirrettyä kaikkia tavaroita paikoilleen. Nyt minulla on tavoitteena saada toukokuun aikana huone kuntoon ja paljon myös tavaraa pois.

Kävimme syömässä ravintolassa ja katsomassa elokuvissa leffan "Soppalinnan salaseura". Olen halunnut nähdä leffan jo pitkään, sillä se on kuvattu Tartossa, jossa kävimme pari kesää sitten (postaus reissusta täällä) ja lisäksi olemme lukeneet kirjan, johon leffa perustuu (postaus kirjasta Hopeinen aarrearkku). Leffa oli hyvä ja ruoka maittavaa. Muuten tosi kiva äitienpäivä, mutta siitepölyallergiaoireet vaivaavat nyt niin paljon, että on pakko viettää aikaa sisällä.

Kaikkiaan tämä oli hieno viikko. Alkuviikon pienestä epätoivosta, mistä löydän uuden tilitoimiston, kaikki kääntyi täysin toiseen suuntaan. Kursseilleni tuli yli 10 ilmoittautumista viikon aikana, yritykseni fb-sivuille tuli n. 50 uutta tykkääjää, sain ihanan uuden kirjanpitäjän ja olen saanut levätä, lukea kirjoja, tavata ystäviä ja tehdä puutarhahommia. Tällaiseen löysään ja rentoon työntekoon voisi tottua, mutta eihän tällaisestä viikosta niin hirveästi rahaa tule. Nyt alkava työviikko onkin paljon täydempi, minulla alkaa muutama uusi kurssi, esim. mindfulness-kurssi vanhemmille.

Hyvää viikkoa kaikille blogini lukijoille! Blogini on saanut muutaman uuden lukijan, lämpimästi tervetuloa mukaan!

Viikko yrittäjän elämästä

Pitkästä aikaa teksti viikostani yrittäjänä. Tämä viikko oli leppoisaan edelliseen viikkoon verrattuna aika kiireinen. Mutta kaikkiaan hyvän vireen viikko. Paljon hyviä kohtaamisia.

Maanantai 7.3.

Lähes vapaapäivä. Illalla jumppatunnit klo 17-19.15, muuten vapaata. Aamupäivällä vastailin muutamaan meiliin, palautin Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen etätehtävän ja aloin lueskella seuraavaan etätehtävää liittyvää kirjaa. Käväisin paikallisessa keskuksessa ruokaostoksilla.Tein ruokaa ja normaaleja kotihommia. Illalla ohjasin lähellä kotia perheliikuntaryhmän ja kaksi seikkailujumpparyhmää. Kotiin palattuani tein iltapalan pojille ja katsoin Marja Hintikka Liven telkkarista.

Tiistai 8.3.

Aamulla vastasin muutamaan meiliin. Sitten suunta Metsälään Tanssilan salille ja Vipeltävän Siilin tunneille. Ohjasin temppuilutunnit nappuloille, taaperoille ja vauvoille. Ruokakaupan kautta kotiin. Ruuanlaittoa ja poikien kanssa kuulumisten juttelua.

Illalla vielä suunta Ipanaiselle ja siellä uniluennointia reilulle kymmenelle kuulijalle.  Laitettakoon vielä muistiin, että vihdoinkin saimme vettä. Illalla putkimies sai hommat niin valmiiksi, että hanoistamme alkoi tulla vettä. Jääkylmää tosin, mutta olimme siitäkin tosi iloisia.

Keskiviikko 9.3.

Minut oli kutsuttu aamupäivällä Kiloon pitämään uniluentokutsut Mothers In Business-verkoston jäsenille. Luennoin unesta ja juttelimme vielä hetken luennon jälkeen uniasioista. Suuntasin ruokakaupan kautta kotiin.

Viimeistelin blogitekstin Tietoisen vanhemmuuden poluilla (joka ehdittiin julkaista tosin vasta sunnuntaina). Illalla ohjasin kolme jumppatuntia, kaksi lasten ryhmää ja yhden perheliikuntaryhmän. Meille alkoi tulla lämmintä vettä.
 
Torstai 10.3.

Torstai on mun viikon toinen Vipeltävä Siili - päivä. Haagan salilla kaksi temppuilutuntia ja sieltä siirtyminen Ruskesuolle vauvahierontakurssille.  Kotimatkalla pysähtyin Tikkurilassa hakemaan Tanssistudio Sahramin avaimen seuraavan päivän luentoa varten.

Kävimme naapurissa saunomassa koko perheen voimin. Tämä oli viimeinen kerta, kun jouduimme naapureita vaivaamaan saunomisen tai suihkussa käymisen merkeissä, oma sauna ja kylpyhuone alkavat olla valmiita.

Perjantai 11.3.

Aamupäivällä uniluento Tikkurilassa Tanssistudio Sahramissa. Sen jälkeen kävin toimintaterapiayritys Innontilassa juttelemassa yhteistyön mahdollisuuksista Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen harjoitteluryhmää varten. Käväisin kotona laittamassa ruuan uuniin ja lähdin vielä Malmille Äitipeli-kirjan julkaisujuhlaan. Minun oli tarkoitus käydä siellä aika pikaisesti ostamassa kirja ja moikkaamassa kirjan kirjoittajaa, mutta jäinkin suustani kiinni aika pitkäksi aikaa juttelemaan esimerkiksi yrittäjyydestä.

Lauantai 12.3.

Vapaapäivä. Kävin lasten kanssa Helsingissä, tarkoituksena oli käyttää poikien joululahjaksi saamia lahjakortteja Verkkokauppaan ja Partioaittaan, mutta aika vähän löysimme ostettavaa. Kävimme myös syömässä ravintolassa. Ostin pullovärit, joilla aion maalata tunnetaitoryhmiä varten tunnekiviä.

Kirjoitin blogitekstin Miten elämäni on muuttunut kahdessa vuodessa.

Sunnuntai 13.3.

Pitkästä aikaa pääsin käyttämään omaa pyykinpesukonetta, pyykkejä olikin kertynyt aikamoinen määrä parissa viikossa. Kävin lenkillä ihanassa auringonpaisteessa, pojat kävivät pulkkamäessä.

Iltapäivällä kävin ohjaamassa perhe- ja taaperosirkustunnit, tällä kertaa esikoinen oli mukana tunneilla. Edellisellä viikolla oli kuopus. Illalla kävin vielä läpi tulevan viikon jumppa- ja temppuilutunnit ja latasin soittolistat kännykkään. Tein muistilistaa asioista, joita tulevan viikon aikana pitäisi tehdä. Illalla pääsimme pikästä aikaa saunomaan omaan saunaan.

Viikko oli aika liikuntaryhmä- ja uniluentopainotteinen. Minulla on tietyt vakioryhmät joka viikko ja sitten lyhytkursseja ja luentoja vaihtelevasti.

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! Vielä ehtii osallistua arvontaan!

Viikko yrittäjän elämästä

Pitkästä aikaa kirjoitan Viikko yrittäjän elämästä - postauksen. Minulla viikoissani on perusrunko aina sama, tiettyinä päivinä ja iltoina on tietyt ohjaustunnit, jotka ovat lähinnä lasten ja lasten ja aikuisten liikuntaryhmiä. Lisäksi on lyhytkursseja ja luentoja. Tälle viikolle osui kaksi uutta lyhytkurssiryhmää ja yksi luento.

Maanantai 5.10.

Aamupäivällä alkoi Tikkurilassa Tanssistudio Sahramissa kaksi uutta sirkusryhmää, taapero- ja vauvasirkuskurssit kolmen kerran lyhytkursseina. Minulla on olemassa hyvä sabluuna näihin lyhytkursseihin ja vedin tuttuun tyyliini ensimmäiset kerrat. Kotimatkalla kävin hakemassa pois Tikkurilan neuvolasta näiden ryhmien esitteet. Kotona jalat tuntuivat veltoilta ja voimattomilta, ihmettelin asiaa.

Vastailin meileihin ja tein esikoisen kanssa kasviswokkia ruuaksi. Illalla minulla on vakiotunteina MLL:n jumpparyhmät, perheliikuntaa ja kaksi seikkailujumpparyhmää. Ryhmiä ohjatessa huomasin, että kurkku on kipeä a alkoi tulla flunssainen olo. Selitys voimattomuudelle löytyi. Olin jo edellisellä viikolla vähän kipeänä, mutta oletin, että se meni jo ohi, kun oli kuitenkin pari ihan normaalivointista päivää ollut välissä. Voi kökkö, ajattelin mielessäni. Viikolla on aika paljon töitä ja flunssa ei nyt oikein sovi tähän kuvioon.

Tiistai 6.10.

Heräsin tiistaiaamuun nenä tukkoisena. Mieleeni alkoi hiipiä pelkoa, mitähän tästä viikosta tulee, jos nyt ihan kunnolla sairastun. Katsoin kalenteria ja mietin, voinko jotain tiputtaa viikostani pois, jotta säästäisin voimiani. Olin keskiviikkoaamulle sopinut perhekahvilakeikan satuhieronnan merkeissä ja päätin kysyä, voisiko sitä siirtää myöhemmälle syksylle. Siirto onnistui.

Ohjasin päivällä kolme Vipeltävän Siilin ryhmää, kaksi liikuntaleikkituntia ja yhden vauvahierontakurssin. Ne menivät ihan hyvin. Iltapäivällä vastailin muutamaan meiliin, tein muutaman fb-tapahtuman tulevista kursseistani ja lepäilin.

Keskiviikko 7.10.

Nukuin aamulla klo 8.30 asti. Olin tyytyväinen kun sain siirrettyä perhekahvilakeikkaa ja näin sain itselleni lepomahdollisuuden. Tein päivän aikana pieniä hommia, esim. sirkustemppukortit sirkusryhmiäni varten.

Poikien tultua koulusta leivoin heidän kanssaan omenapiirakkaa heidän seuraavan päivän nyyttäreitä varten. Meidän kolme omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätys vähän omenoita. Näin on käynyt monelle muullekin.

Illalla ohjasi kolme jumpparyhmää. Päivän lepo teki hyvää, jaksoin ihan hyvin ohjata illan jumpat.

Torstai 8.10.

Aamupäivällä minulla oli ohjelmassa kolme Vipeltävän Siilin ryhmää. Itsellä oli jo olo, että kyllä tämä tästä, flunssa alkaa olla ohitettu. Ryhmien jälkeen ehdin olla kotona reilut kaksi tuntia ja lähdin uudelleen kohti Helsinkiä, luennoin Ipanaisella vauvojen unesta. Luennolla oli taas paljon kuulijoita, kuten aina. Luennon jälkeen käväisin vielä keskustassa Tigerissä ostamassa muutaman jonglööripallon lisää.

Perjantai 9.10.

Vapaapäivä / toimistopäivä. Olin suunnitellut tekeväni lasten tunnetaito-ohjaajaopintojen ennakkotehtävän. Päivä meni kuitenkin vähän haahuiluksi. Kirjoitin blogiini tekstin ruuhkavuosista ja koulukiusaamisesta. Viestittelin blogini tiimoilta parista arvostelukappaleesta. Suunnittelen ensi viikon sirkusjumpat. Teinkö ennakkotehtävää? Sitä aloin sitten illalla vähän naputella. Huomasin kuitenkin, että mieleni oli työstänyt sitä selvästi, kun tekstiä syntyi aika helposti.

Joulukuun vauvasirkuskurssille meni täyteen, olin Mommy&Me:hin yhteydessä voidakseni perustaa lisäryhmän, se onnistui. Lisäksi suunnittelen joulun alle Tonttupolku-satuhierontatunteja ja mietin näille tunneille paikkoja ja aikoja.

Lauantai 10.10.

Aamupäivällä kirjoittelin vähän lasten tunnetaito-ohjaajaopintojen ennakkotehtävää, muuten en tehnyt töihin / opintoihin liittyviä juttuja päivän aikana. Kävin lasten kanssa katsomassa Sirkus Finlandian tämän vuotisen esityksen, joka oli taas hieno, parempi kuin viime vuotinen. Mutta palelin siellä ja se ei tehnyt hyvää flunssalleni. Tuntui että tulin uudelleen kipeäksi. Illalla katselin esikoisen kanssa telkasta Naurun tasapaino - ohjelman, se on meidän yhteinen lauantaiperinne.

Sunnuntai 11.10.

Lauantaina jäi viikkosiivous tekemättä sirkuksen takia, joten sunnuntaina siivosimme koko perheen voimin, pesin pyykkiä, suunnittelin ruokalistaa tulevalle viikolla ja tein miehelle ostoslistan. Iltapäivällä minulla oli taaperosirkuskurssin viimeinen, kolmas, kerta. Fillarin kanssa roudasin salille jonglööripalloja, pallomeripalloja, keiloja, renkaita ja leikkivarjon. Huomasin heti tunnin alussa, että minulta meinaa mennä ääni. Ääni kesti tunnin, mutta puhuin selvästi vähemmän kuin yleensä puhun tunneillani. Mieleeni iski pelko, että mitä jos huomenna minulla ei ole ääntä, edessä kun on viiden ryhmän ohjaaminen ja ilman ääntä se on haastavaa. Illalla tein vielä pannaria kuopuksen nimpparipäivän kunniaksi.

Viikkooni sisältyi liikuntaryhmiä, sirkusryhmiä, yksi vauvahierontatunti ja yksi uniluento. Koko viikon ajan painisḱelin flunssan kanssa, joka välillä oli paremmassa vaiheessa ja välillä olin taas enemmän kipeä. Nyt kun maanantaina kirjoittelen tätä, ääni on taas parempi ja hyvin sain vedettyä maanantaiaamupäivän sirkustunnit. Illalla on edessä kolme jumppaa ja sen jälkeen rojahdan sohvalle katsomaan Marja Hintikka Liveä. Tämä viikko onkin poikkeuksellinen eli kaikki Helsingissä olevat ryhmäni ovat syyslomalla ja minullakin on lomaa huominen ja torstaista alkaen koko loppuviikko. Huomenna käyn vyöhyketerapiassa pitkästä aikaa ja on minulle parit treffitkin sovittu. Torstaina lähden lasten kanssa Mikkeliin äidin ruokapatojen äärelle. Syysloma tulee hyvään saumaan, toivon saavani itseni täysin terveeksi loman aikana.

Vuosi yrittäjän elämästä

Siitä on nyt vuosi kun yritykseni Kasvun Taika rekisteröitiin. Aika huima vuosi takana. Vuoteen on kuulunut niin iloa, epätoivoa, suurta flowta kuin väsymystäkin. Olen oppinut aivan valtavasti uutta, sillä olin kyllä täysin pihalla yritystoiminnasta yritystä perustaessani. Viime syksy menikin pitkälti ihan käytännön asioita hoitaessa. Piti avata tili, ottaa vakuutukset, varata nettidomain, tehdä nettisivutekstit, opetella tekemään laskuja, piti etsiä vuokratiloja ja yhteistyökumppaneita jne jne. Monen asian tein tyylillä "takapuoli edellä puuhun". Laskutettavia töitäkin minulla oli ilo tehdä heti yritystoiminnan alusta alkaen.

Moni asia tuli vähän jälkijunassa, juuri siksi, että tein töitä heti alusta alkaen. Logon sain vasta keväällä, tavattuani eräässä yrittäjätapaamisessa graafikon. Olen vähitellen opiskellut digitaalista markkinointia ja hakukoneoptimointia.  Moni asia on vieläkin "vaiheessa".

Olen vuoden aikana tavannut lukuisia pikkulapsiperheitä jumpissani, vauva- ja satuhierontakursseillani, uniluennoillani, vanhemmuus-aiheisilla kursseillani ja kotikäynneillä unikouluohjausten tiimoilta. Jo heti alusta alkaen minulla on ollut tavoitteena tehdä myös nettipohjaisia kursseja, jotta hekin saisivat osallistua kursseilleni, jotka eivät asu pääkaupunkiseudulla. Näiden työstäminen on koko ajan siirtynyt eteenpäin. Nyt seuraava tavoitteeni on alkaa työstää ensimmäistä kurssiani. Vielä en uskalla luvata mitään aikataulusta, milloin sen voin julkaista.

Olen vuoden aikana saanut kokea suuria tunteita. Sekä iloa siitä, että ihmiset ilmoittautuvat kursseilleni ja hyötyvät niistä että sitten epätoivoa sen suhteen, että jollekin kurssille ei tule tarpeeksi ilmoittautujia ja olen joutunut myös perumaan kursseja. Yrityksen tunnetuksi tekeminen ei ole ollut ihan helppoa.

Olen vuoden aikana tutustunut lukuisiin uusiin ystäviin, esimerkiksi Leluteekin Emiliaan. Olen saanut ympärilleni pieniä naisyrittäjäverkostoja ja se on tuntunut tärkeältä.

Olen nauranut, olen itkenyt, olen ollut kuin lähdössä lentoon, olen ollut suossa, olen nauttinut, olen miettinyt yritystoiminnan järkevyyttä. On asioita, joita olisin voinut tehdä toisin ensimmäisenä yritysvuonna, mutta kertaakaan en ole katunut sitä, että irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta ja perustin yrityksen.

Vuosi yrittäjyyttä takana ja samalla tämä tarkoittaa sitä, että starttirahakauteni on loppu ja nyt pärjään omillani. Olen kiitollinen siitä, että sain starttirahaa vuoden verran, tällä hetkellä starttirahat ovat melko lailla loppu koko Suomesta ja moni yrittäjä jää täysin sitä vaille.

Olen kirjoitellut vuoden varrella paljon yrittäjyydestä, liiketoimintasuunnitelman tekemisestä lähtien. Säännöllisesti olen kirjoitellut Viikko yrittäjän elämästä postauksia. Olen kirjoittanut myös siitä, mitä yrittäjyys on minulle ja olen myös kertonut yrittäjyyden haasteista. Ja onpahan minulle aika haipakkaa ollut noin vuosi sitten. Noita yrittäjyyden alkuaikojen postauksia on kiva lukea nyt. Hyvä kun on tämä blogi, jossa on taltioituna kaikki nämä muistot. Ja olen todella kiitollinen teille kaikille aktiivisille blogini kommentoijille, jotka olette tsempanneet ja rohkaisseet minua kuluneen vuoden aikana. Se on merkinnyt minulla paljon. Kiitoskiitoskiitos!

Kasvun Taika jatkakoon kasvuaan! Olen selvinnyt ekasta vuodesta, toisen vuoden uskon olevan monella tapaa jo paljon helpompi.

Laitan vielä yrityksen fb-sivulinkin, jos joku haluaa liittyä tykkääjäksi. Pyrin pitämään fb-sivun kanavana, johon välitän linkkejä esim. hyvinvoivaa ja läsnäolevaa vanhemmuutta, mindfulnessia ja lasten kasvattamista koskeviin kirjoituksiin eli fb ei ole pelkästään yritykseni tiedotus- ja markkinointikanava. Toki välillä teen myös markkinointityötä facebookin kautta, esimerkiksi nyt kauden alkaessa kun luentoja ja ryhmiä käynnistyy. Kasvun Taika on myös Twitterissä. Fb-sivu päivittyy aktiivisesti, linkkailen sinne paljon ajatelmia ja kirjoituksia vanhemmuuteen ja yritykseni teema-alueisiin liittyen. Twitteriin jaan lähinnä yritykseni blogiin kirjoittamani tekstit.

Viikko yrittäjän elämästä

Tämä on ensimmäisen toimintakauteni viimeinen postaus viikostani yrittäjän elämästä. Kasvun Taika täyttää elokuussa vuoden ja silloin taitaa olla jonkinlaisen koostepostauksen aika ensimmäisestä vuodesta yrittäjänä.

Lauantai 6.6.

Aloitan postauksen lauantaista 6.6., tuntuu että silloin asiat johtivat toiseen, kuten minulle on käynyt yrittäjyydessä aiemminkin. Olin lupautunut talkoolaiseksi paikallisen MLL:n "Liiku ja leiki - tapahtumaan" ja siellä olinkin pomppulinnan vahtijana kolme tuntia. Siinä tuli puheeksi mun mindfulness-ohjaajaopinnot ja harjoitteluryhmä. MLL:n paikallisyhdistyksen pj oli sitä mieltä että ilman muuta ohjaan harjoitteluryhmäni yhteistyössä heidän kanssaan. Ja tämähän helpottaisi itseäni kovasti, kun yhteistyökumppanin kera voisin panostaa enemmän itse kurssiin kun ei tarvitse tehdä kaikkea alusta alkaen itse tilan hankkimisesta markkinointiin ja kurssilaisten ilmoittautumisten vastaanottamiseen ja laskuttamiseen. Illalla innostuin tekemään runkoa mindfulness-kurssiani varten ja kirjoitin myös tämän blogipostauksen yritykseni blogiin: Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa

Sunnuntai 7.6.

Olin Espoossa Mindfulness lapsille - kurssilla. Kurssipäivä oli mukava, harjoitukset sinällään olivat aika tuttuja, mutta on itselle ihanaa päästä tekemään mindfulness-harjoituksia ja sain minä muutaman uuden ajatuksenkin kurssipäivän aikana. Ja kurssilla näin tuttuani, jota olen viimeksi nähnyt ehkä 10 vuotta sitten. Mukava ja rentouttava päivä.

Maanantai 8.6.

Pojilla alkoi Pikkuyrittäjät-leiri ja ekana päivänä saatoin heidät Hakaniemeen ja hain heidät myös pois leiriltä. Vietin päivän Hakaniemen torin kupeessa ensin tehden läppärillä hommia, vastasin esimerkiksi yhteen unikouluohjauspyyntöön, sovin kotikäynnin juhannuksen jälkeiselle maanantaille. Tapasin ystävääni ja juttelimme hänen aloittamastaan lasten tunnetaito-ohjaajakoulutuksesta ja hän oli niin innostunut asiasta, että päätin minäkin hakea mukaan seuraavaan koulutusryhmään. Käväisin aamupäivän aikana myös Galleria Sattumankaupassa moikkaamassa yrittäjäystävääni Pirjoa.

Leiriltä kotiin palaamisen jälkeen suunnittelin torstain satuhieronnan tutustumistunnin ja kävin viemässä lähineuvolaan syksyn vauvahierontakurssin ja uniluennon esitteet.

Tiistai 9.6.

Aamupäivällä meillä kävi kylässä kummityttöni pikkuveli äitinsä kanssa. Kävimme läpi vähän aikaa sitten ollutta vauva/taaperosirkuksen ohjaajakoulutustani ja treenasin muutaman liikkeen läpi taaperon kanssa. Heidän lähdettyään suunnittelin keskiviikon ja torstain vauva- ja taaperosirkustunnit. Soitin yhden unikoulun seurantapuhelun ja klo 17.30-19 luennoin Ipanaisella pienen vauvan uniasioista.

Keskiviikko 10.6.

Aamupäivällä ohjasin taaperosirkustunnin ja vauvasirkustunnin. Ehdin käväistä kotona aika nopeasti ja lähdin takaisin kohti Helsinkiä, sillä minulla oli sovittu mindfulness-ohjaajaopintojeni heks- (olikohan se nyt henkilökohtainen kehittymissuunnitelma...) tapaaminen ohjaajani kanssa. Kävimme läpi noin tunnin verran suunnitelmiani ja aikataulujani opintojen ja harjoitteluryhmäni suhteen. Tämän jälkeen lähdin kohti MBB - (mind-body bridging) kurssia, johon olin ilmoittautunut. Illan aikana kävimme läpi MBB menetelmää ja teimme muutaman harjoituksen. Kiinnostava ilta! Luulen, että otan menetelmästä joitain harjoituksia omaan käyttööni.

Illalla tullessani kotiin olin aivan puhki, jopa niin väsynyt että miehen aloittaessa keskustelua totesin vain etten jaksa jutella. Illalla oli vaikea nukahtaa, olo oli outo ja kun lopulta nukahdin, heräsin vähän väliä. Nukuin ehkä neljä tuntia työn aikana. Katkonaisesti. Mietin, mikä nyt. Seuraavana päivänä se selvisi.

Torstai 11.6.

Aamulla heräsin puolipäänsärkyisenä ja vähän nukkuneena. Mies kysyi "nukuitko hyvin", vain mulkaisin häntä. Kaiken lisäksi minulla oli tulossa todella työntäyteinen päivä. Lähdin kohti Hesaa poikien kanssa yhtä matkaa. Minä ohjasin kaksi taaperosirkustuntia ja kaksi vauvahierontatuntia. Ne jaksoin ihmeen hyvin, vaikka olotilani ei ollut paras mahdollinen. Kävin tuntien jälkeen vessassa ja tadaa...menkat olivat alkaneet. Eka ajatus oli, että se todellakin selittää kaiken. Huonosti nukutun yön ja puolipäänsärkyisen olon. Seuraava ajatus oli, että joko taas, vastahan minä tämän postauksen kirjoitin.

Tullessani iltapäivällä kotiin makasin tunnin verran sängyssä ihan hiljaa. Sen jälkeen jaksoin alkaa laittaa paikkoja valmiiksi illan satuhieronnan tutustumistuntia varten, joka oli meillä kotona. Tutustumistunnilla oli ihana fiilis, satuhieronnassa on taikaa.

Perjantai 12.6.

Oli poikien Pikkuyrittäjät-leirin päätöspäivä ja vanhempia toivottiin mukaan leiripäättäjäisiin. Minulla oli alun perin sovittu yksi ratkaisukeskeinen valmennus tähän iltapäivään, mutta siirsin sen eteenpäin, jotta pääsen leiripäättäjäisiin. Kävin Hakaniemen torilla kurkkaamassa miten ylläripurkkien myynti sujuu ja ostin samalla meille kotiin muutaman yrtin. Kävin ystäväni kanssa lounaalla ja sen jälkeen tein vähän läppärillä hommia torin kupeessa. Klo 14 menin leirin päättäjäisiin mukaan. Pojat saivat diplomit ja heistä otettiin vielä muutama yhteiskuva. Lähdimme kohti kotia mukavien leirimuistojen kera.

Illalla olin vielä "Temperamentti -haastaako lapsi"-luennolla. Palasin kotiin kymmenen maissa illalla ja junamatka oli sangen mielenkiintoinen, sillä samalla junalla palasi lukuisa määrä humalaisia Helsinki-päivässä olleita juhlijoita.

Sellainen oli kesäkuinen viikkoni yrittäjänä. Sisälsi sekä töitä että erityisen paljon Hakaniemen torin kupeella puuhastelua. Loma lähenee, tulevalla viikolla on vielä vauva- ja taaperosirkuksen ja vauvahierontakurssien viimeiset kerrat ja juhannuksen jälkeen teen vielä yhden kotikäynnin unikouluohjauksen tiimoilta. Ja teen sen yhden ratkaisukeskeisen valmennuksen, jonka siirsin pois poikien leiripäättäjäisten päältä. Ja sitten alkaakin lomani, jonka aikana käymme esimerkiksi Berliinissä.

Millainen sinun työviikkosi oli? Joko kesäloma on lähellä?

Viikko yrittäjän elämästä

Taas on aika kirjoittaa viikostani yrittäjänä. Kyseessä on viikko, jolloin alkuviikko oli todella työntäyteinen ja loppuviikkoon sijoittui vapunaika eli vapaata myös minulle. Minulla on ollut haasteita rajata työaikaani ja olen tosi monena viikonloppunakin tehnyt hommia tietokoneen parissa. Nyt jo etukäteen päätin, että vapunajan pyrin pitämään vapaana.

Maanantai 27.4.

Minulla oli varsinainen Vipeltävän Siilin teemapäivä. Samana päivänä liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssin viimeinen kerta, uniluento ja illalla vielä liikuntaleikki- ja satuhierontatunti. Päivän aikana useampi siirtyminen paikasta toiseen, kivaa säpinää ja lopulta kotiin päivän töistä onnellisena, mutta vähän väsähtäneenä. Illalla tein vielä tietokoneen ääressä muutaman homman, esim. laitoin uniluennolla olleille koosteen luennosta ja liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssilaisille listat tunneilla soineista musiikeista.

Tiistai 28.4.

Viime viikolla loppui Vipeltävän Siilin koko kauden kestäneet liikuntaleikkiryhmät, tänään alkoi vielä loppukevään ajan kestävät viiden kerran kurssit. Minulla alkoi kolme uutta kurssia, liikuntaleikkitunnit taaperoille ja vauvoille ja liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssi pikkuvauvoille. Osa ryhmäläisistä oli jo tuttua kevään varrelta, mutta mukana oli myös uusia osallistujia. Oli mahtavaa aloittaa uudet ryhmät uudessa salissa Munkkiniemessä. Liikuntaleikkituntien jälkeen ehdin olla pari tuntia kotona ennen illan töitä.

Illalla olin luennoimassa Ipanaisella taaperoiden ja leikki-ikäisten lasten uniasioista.Itselläni on on fiilis, että olin valmistellut tätä luentoa koko kevään ajan. Ja nyt on helpottunut olo, luento on valmis ja koen, että se on hyvä. Illan luento oli hyvin keskustelupainotteinen, osallistujilla oli paljon kysymyksiä ja vein luentoa eteenpäin enemmän kysymysten pohjalta kuin luentodiojeni kautta. Olin lopulta kotona vähän yli kahdeksan illalla. Oli mun vuoro lukea pojille iltasatu. Tein poikien mentyä nukkumaan vähän aikaa hommia tietokoneen ääressä.
  
Keskiviikko 29.4.

Minulla on koko kevään ollut keskiviikot samanlaisia, aamupäivisin Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunnit, illalla Rekolan Raikkaan jumpat. Vipeltävän Siilin kevätkauden ryhmät loppuivat viime viikolla ja tämä oli ensimmäinen keskiviikko, joka oli minulle erilainen. Aamupäivällä tein kotikäynnin Espooseen, kyseessä oli 3-vuotiaan lapsen perhe, jossa kävin uniohjauksen tiimoilta. Kävimme läpi lapsen nukuttamiseen liittyviä asioita.

Ehdin olla kotona noin 2.5 tuntia ennen illan jumppia. Sekä tanssiliikuntaryhmässä että kimppajumpassa leikimme ilmapallojen kanssa. Ensi viikolla onkin näiden ryhmien kauden päätöskerrat. Illalla kävimme saunassa koko perheen voimin.

Torstai 30.4.

Jo heti aamusta tiesin, ettei tämä ole minun päiväni. Päätäni särki. Onneksi jaksoin noin tunnin ajan tehdä aamusta tietokoneella hommia ja sain tehtyä neljä laskua, kirjoitettua puhtaaksi unisuunnitelman eiliselle asiakasperheelle ja laitettua tiistain uniluennolla olleille koosteen luennosta. Sen jälkeen makasinkin sängyssä monta tuntia. Odotin poikia koulusta kotiin, jotta pystyin laittamaan heidät ostoksille, koska itse en jaksanut tehdä mitään. Ja tässä vaiheessa olin enemmän kuin iloinen siitä, että pojat ovat jo niin isoja, että ymmärtävät että äidillä on heikko olo enkä voi viihdyttää. Ja osaavat käydä myös kaupassa. Jotenkin sain kammettua itseni ylös sängystä kolmen maissa, mikä oli ihan hyvä asia, koska minulla oli kuitenkin illalla ohjattavana perheliikuntaryhmä. Ilmapallojen kanssa leikimme vapputunnelmissa. Iltaa kohden oloni helpotti ja se oli ihanaa. Julkaisin vielä yritykseni blogissa tekstin Satuhieronta auttaa lasta nukahtamaan.

Päänsärky on minulle tuttu vitsaus, myös migreeni on minulle enemmän kuin tuttu. Viime aikoina päänsärkyä on ollut aika vähän. Nyt oli tosi kiireinen alkuviikko takana ja itse asiassa olen jo monta viikkoa tehnyt töitä aika tukka putkella. Vappuaattona oli mahdollisuus nukkua pitkään ja nukuinkin lähes yhdeksään, mikä sitten sekoitti elimistön ja sai aikaan päänsäryn. Mutta lepo tuli tarpeeseen.

Perjantai 1.5. Vappu

Aamulla tulostelin tiliotteen kirjanpitoa varten ja tsekkasin vielä kuitteja läpi. Kävin noutamassa lähialueelta Me&I:n tunikan, jonka onnistuin saamaan edulliseen hintaan paikalliselta fb-kirpparilta. Olen todennut, että tarvitsisin pari uutta vaatetta. Käyn luennoimassa ja kouluttamassa ja ihan missä tahansa ikivanhoissa vaatteissa en voi niitä keikkoja tehdä. Olenkin iloinen, että sain uutta vastaavan tunikan edullisesti. Valokuvasin kuvia blogiini ja kirjoitin muutaman blogitekstin valmiiksi. Minulla on olo, että blogini on ollut ajan puutteen takia vähän hunningolla.

Grillasimme, pesin pyykkiä, silittelin valtavan vaatepinon. Normaalia kotielämää. Ja töitä vain hyvin vähän. Jee, onnistuin pitämään lähes vapaapäivän! Ja nekin vähät työt, joita tein, eivät tuntuneet pakotetuilta vaan oli ihan kiva naputella muutama viesti esim. ensi syksyn kuvioista ja myös blogiyhteistyön tiimoilta viestittelin.

Lauantai 2.5.

Viikonlopun ainut työni sattui lauantaiaamuun. Olin luvannut ohjata sijaisena perheliikuntaryhmän. Ohjasin perheliikuntaryhmässä sanomalehtijumpan. Kävin ruokakaupassa, tein ruuaksi paistettua lohta ja perunamuussia. Tein listan miehelleni nettisivujeni päivityksistä. Mietin aiheita tuleviin yrityksen blogikirjoituksiin. Tein fb-tapahtuman taaperosirkuskurssista. Tämä on nyt vähän ennakointia, mutta kurssi on pakko laittaa myyntiin jo nyt. Olen menossa parin viikon päästä vauva/taaperosirkuksen ohjaajakoulutukseen.  Lisäksi tein miehen avustuksella veroilmoituksen.

Luin kirjaa. Kuuntelin musiikkia, erityisesti Suvi Teräsniskaa: "On uskallettava lähteä. Seurattava omaa tähteä..... On uskallettava kulkea, ja ovia joskus sulkea. Saavuttaa mistä unelmoi. Pelätä ei saa". Tuota biisiä kuuntelin paljon vuosi sitten. Siitä on nyt melko tarkalleen vuosi kun irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta. Ja kyllä, minua pelotti. Mietitytti, mihin olen ryhtymässä. Mutta pelosta huolimatta suhtauduin luottamuksella tulevaisuuteen. En ole kertaakaan katunut sitä että irtisanouduin.

Sunnuntai 3.5. 

Aamulla imuroin yläkerran ja käytin matot ulkona tuulettumassa. Pojat osallistuivat siivoamiseen lakaisemalla suurimmat roskat rikkalapion ja harjan avulla ennen imurointia. Imuroinnin jälkeen lähdimme fillaroimaan Tikkurilaan (jonne on matkaa meiltä ehkä kymmenisen kilometriä; kyllä luit oikein, meidän pojat ovat jo vuosikausia jaksaneet fillaroida meiltä Tikkurilaan tai Keravalle, jonne on matkaa suunnilleen samanmoinen matka eli vähän vajaat 10 km. Meillä kannustetaan arkiliikuntaan ja siihen, ettei autoa tai julkista liikennevälinettä tarvita joka siirtymään), kävimme katsomassa Asterix-elokuvan ja sen jälkeen syömässä kiinalaisessa ravintolassa. Kotimatkalla pysähdyimme yhteen leikkipuistoon hetkeksi kiipeilemään. Ennen kuin lähdimme Tikkurilaan, laitoin taaperosirkuskurssista kahdella lapsiperheaiheiselle fb-listalle mainokset ja reissumme aikana oli tullut kolme ilmoittautumista kurssille. Itselle tuli olo, että näin sen homman pitäisikin mennä. Toivon, että ensi syksynä tai viimeistään ensi keväänä olen kaikkien kurssieni kanssa siinä tilanteessa, että heti ilmoittautumisen ensimetreillä tulee muutama ilmoittautuminen ja sitten voi jo luottaa siihen, että kurssin alkuun mennessä kurssi on joko täynnä tai sitten on sellainen määrä, että se on järkevää järjestää.

Imuroin portaat ja alakerran. Otin vauvahierontakurssin materiaaleista kopioita huomenna alkavaa uutta kurssia varten. Tein sähköpostitse yhteistyöehdotuksen satuhierontakurssin toteutuksesta yhdelle mahdolliselle uudelle yhteistyökumppanille.

Olen tämän vapun aikana tuntenut syvää kiitollisuutta perheestäni, työstäni, keväästä, auringosta, koko tästä elämäntilanteesta. Olen myös nauttinut vapaammasta viikonlopusta. Tunnen olevani täynnä energiaa. Torstain "romahdus" tuli tarpeeseen. Keho ilmoitti, että nyt on ollut liian kova kiire. Onneksi oli vapaat edessä ja on ollut mahdollisuus levätä.

Tekemäni simakin oli hyvää ja olin onnistunut löytämään oikein hyvin kelluvia rusinoita. (heh, osuiko sinun silmiisi tämä hupaisa keskustelu Mistä te ostatte vapuksi niitä kelluvia rusinoita?)

Tulevalla viikolla

Huomenna aloitan uuden vauvahierontaryhmän ihan omilla hoodeilla. Ensimmäinen kurssini lähellä kotia, yhteistyökumppanina paikallinen MLL. Kurssi tuli täyteen ja olen tästä tosi iloinen. Minulla on ollut olo, etten tavoita paikallisia pikkulapsiperheitä ollenkaan, mutta tästä se vähitellen lähtee. Huomenna illalla olen menossa kuuntelemaan ilmaisluentoa "Miksi ratkaisukeskeisyys toimii?" ja tätä odotan innolla. Tiistaina illalla menen mindfulness jatkoryhmän tapaamiseen ja pääsen tutustumaan Myönteistäjät-kortteihin ja Friends-tunnetaito-ohjelmaan, loppuviikosta tapaan lounaan merkeissä muutamaa naisyrittäjää (vilkutus Leluteekin Emilialle!). Ja toki teen töitäkin viikon aikana.

Yrittäjyyden haasteista

Olen kirjoittanut tasaisin väliajoin postaussarjaa "viikko yrittäjän elämästä". Mietin että ne ovat olleet aika positiivisia postauksia. Niistä ei välttämättä käy ilmi millaisia haasteita yrittäjyyden alkuaikoina voi olla. Tämä postaus sisältää niitä yrittäjyyden haasteita, joita olen itse kohdannut näiden ensimmäisten kuukausien aikana. Yrittäjyys on pitkä tie. Se on maraton. Se on kestävyyslaji.Se vaatii aikaa, sisua ja hermoja. Enkä ihmettele yhtään, jos / kun niin moni lopettaa parin ekan vuoden jälkeen.

Ensimmäinen mieleeni tuleva asia on: Mistä asiakkaat? Kun perustaa yrityksen ja jos ei ole jo valmiina valtavan laajaa tuttavapiiriä tai verkostoa, niin ensimmäinen tehtävä on alkaa tehdä yritystä tunnetuksi. Mistä saada ensimmäiset asiakkaat, jotta toiminta lähtisi pyörimään ja pikku hiljaa tunnettuus lisääntyisi? Se, että on nettisivut ja fb-sivulla satoja tykkääjiä, ei vielä kerro, että sinulla on kymmeniä asiakkaita. Ei todellakaan. Haaste on kääntää kiinnostus maksaviksi asiakkaiksi.

Kyllä se kieltämättä hiljaiseksi vetää, kun päättää järjestää jonkun kurssin tai luennon. Tekee siitä mainoksen ja kiikuttaa sitä neuvolaan, terveyskeskukseen, kauppoihin ja kirppareille. Laittaa fb-mainoksen paikalliselle lapsiperhepalstalle. Jää odottelemaan ilmoittautumisia. Joita ei tule. Laittaa vielä maksullisen mainoksen facebookiin. Ilmoittautumisia ei vaan tule. Paitsi pari päivää ennen kurssia tulee viesti: Vieläkö tällä kurssilla on tilaa?" Jep, on, liikaakin.....Luulin että fb-markkinointi on tehokkaampaa kuin mitä se tällä hetkellä minun kohdallani on ollut. Minulla oli myös oletus, että joku muukin lukee ilmoitustauluja kuin vain yksi. Kaikki sanovat, että toiminnan vakiinnuttaminen vie aikaa kaksi vuotta. Niin se taitaa olla. Minun kohdallani iso apu ovat olleet hyvät yhteistyökumppanit ja heidän asiakaskunnan kautta monet luennot ja kurssit ovat toteutuneet. Lisäksi minulla on useampi koko kauden kestävä liikuntaryhmä, jotka tuovat varmaa tuloa kuusta toiseen. Ja näiden ryhmien ja luentojen kautta minulle on tullut myös yksityisiä asiakkaita. Huomaan, että asiakkaat ovat siirtyneet perässäni asiakkuudesta toiseen. Olen pitänyt uniluennon ja hetken päästä sama äiti on vauvansa kanssa vauvahierontakurssillani tai liikuntaleikkitunnillani. Tai vauvahierontakurssiltani tullaan uniluennolle. Ja vauvahierontakurssillani olleet tulevat isomman lapsensa kanssa satuhierontatunnille. Toki minulla on ollut myös sellaisia unikouluohjauksia, jotka ovat tullee täysin "puskista" eli minulla ei ole ollut mitään kontaktia perheeseen ennen kuin menen heille kotikäynnille. Mutta kaikkiaan palveluni näyttävät tukevan toisiaan hyvin.

Yrittäjyys on tunteiden vuoristorataa. Siinä missä olet välillä aallonharjalla ja todella hyvissä fiiliksissä, niin parin päivän päästä saatat olla tosi syvällä pohjalla ja tuijotat tietokonetta ja sähköpostia, johon ei tule yhtään ilmoittautumista tai kyselyä palveluistasi. Ja sitten bing! sähköpostiin tulee viesti  ja pettyneenä huomaat, että se on spämmiposti, jossa hoonolla suomella sinut yritetään saada klikkaamaan jotain nordeantiliä. Ja taas kasaat itsesi ja mietit, miten markkinoida, miten tehdä palvelut tunnetuksi. Ja kun on kerran joutunut perumaan kurssin tai luennon, niin aina seuraavan kurssin tai luennon kohdalla mieleen tulee ensimmäisenä se, mitenhän tällä kertaa käy. Tuleeko ilmoittautujia.

Työajat. Ja kotitoimisto. Työ on tavallaan mukanasi aina, kun teet sitä kotitoimistosta käsin. Eikä yrittäjällä ole työaikoja, paitsi jos on äärimmäisen taitava rajaamaan omaa työtään. Minä en sitä vielä toistaiseksi ole vaan luen yrityksen sähköposteja (ööh, niitä spämmiviestejä...paitsi onhan siellä joskus ihan asiakasviestejäkin) myös viikonloppuisin ja iltamyöhään. Mutta toisaalta pystyn pitämään myös arkivapaita, käymään vyöhyketerapiassa keskellä kirkasta päivää tai tapaamaan ystäviä lounastreffeillä. Ja näitä en pystyisi tekemään 8-16 työssä. Minulla on ollut myös mahdollisuus osallistua moniin sellaisiin työpajoihin tai luentoihin, joihin en olisi päässyt entisestä työstäni.

Pahimmillaan yrittäjyys on sitä, että tekee koko ajan töitä laihalla rahapussilla. Minulla keho ilmoittaa heti, jos olen menossa omalle äärirajalle. Tiedän, että minulle on tärkeää sosiaaliset kontaktit, mindfulness, ulkoilu, oma hyvinvointi. Ja näistä pidän kiinni. En perustanut yritystä siksi, että teen töitä koko ajan vaan siksi, että minulla on vapautta ja väljyyttä.

Raha. Tiedän, että moni yrittäjä elää köyhyysrajan alapuolella. Ei pysty nostamaan palkkaa ollenkaan. Elää pienemmillä tuloilla kuin toimeentulotuella eläisi. Kuinka pitkään jaksaa uskoa siihen, että tästä jossain vaiheessa vielä tulee kannattavaa? Missä vaiheessa pitää luovuttaa tai tarkistaa suuntaa ja toimintaa ja miettiä kenties jotain uutta, joka saisi yrityksen nousuun? Monet kivijalkayrittäjät ovat tällä hetkellä todella ahtaalla. Sen sijaan, että kuluttajat ostaisivat paikallisilta yrittäjiltä, tilataan isoista ulkomaisista nettikaupoista. Koska se tulee halvemmaksi.Ja kivijalkayrittäjät joutuvat miettimään, kuinka pitkään on kannattavaa pitää liikettä tässä liikepaikalla. Itse en osta enää mitään isoista nettiputiikeista vaan suosin täysin pienyrittäjiä. Tuen muutenkin kaikin mahdollisin tavoin pienyrittäjyyttä. Jaan linkkejä yrityksistä ja tapahtumista omilla fb-sivuillani ja suosittelen tapaamiani yrittäjiä muillekin. Minulla ei ole ollut kursseillani suosittuja bloggaajia, jotka olisivat hehkuttaneet kurssiani tai luentoani laajalle yleisölle. (tai olihan mun marraskuun voimavarapäivässä yksi bloggaaja, jonka kirjoittaman tekstin löysin ihan sattumalta). Minä en myöskään tunne yhtään toimittajaa, en ole saanut toimintaani esille lehtiin. Satuhierontatuntien tiimoilta laitoin lehdistötiedotteen pariin pääkaupunkiseudulle ilmestyvään lehteen, mutta minkäänlaista yhteydenottoa ei minuun päin ole tullut. Monilla pienillä paikkakunnilla satuhieronta on saanut paljonkin lehtinäkyvyyttä sen uutuusarvon vuoksi.

Moni on myös sen asian edessä, että pystyykö nostamaan itselleen palkkaa vai meneekö eka vuosi tai vielä toinenkin säästöillä tai lainarahalla. Minä olen pystynyt nostamaan palkkaa ja olen maksanut myös koulutuksiani yrityksen tililtä. Mutta en voi sanoa juhlivani tuloilla. Käytännössä en ole ostanut itselleni esim. uusia vaatteita lähes vuoteen. Toisaalta, eipä ole ollut tarvettakaan. On ollut jokseenkin huvittavaa seurata näitä vaatehaasteita, joissa karsitaan vaatekaapin sisältöä tai mietitään, miten saisi vaatekulut alle 1800 euroon vuodessa. Vinkki:  Perusta yritys ja turha kuluttaminen häviää elämästäsi. Ainakin yrityksen alkuaikoina.

Yrittäjyydessä joutuu olemaan myös omilla epämukavuusalueilla. Siinä missä teen työtä vahvuusalueillani (rakastan ohjata jumppia, vauvahierontaa, satuhierontaa, luennoida), niin moni yrittäjyyteen liittyvä asia ei ole vahvuusaluettani. Tosin huomaan, ettei sanat arvonlisävero, verotili, katso-tunniste ja yel:n tason määrittely enää aiheuta minussa verenpaineen nousua ja hyperventilaatiota, mitä ne vielä syyskuussa aiheuttivat.

Mutta miksi sitten perustaa yritys ja tehdä yrittäjänä töitä? Jos siitä ei saa alussa rahaa, se aiheuttaa tunteiden heilahtelua laidasta laitaan ja huomaat tekeväsi töitä myös viikonloppuisin tietokoneen ääressä? Minulle yrittäjyys on tuonut vapauden. Minusta ei vaan ole 8-16 kellokorttityöhön. En halua viettää niin isoa osaa päivästäni töissä. Haluan olla kotona välillä kokonaisia arkipäiviä tai aikaisin iltapäivällä. Lisäksi mun unentarve on valtava. Haluan välillä nukkua aamuisin pitkään. En jaksa sitä, että pitäisi viitenä päivänä viikossa herätä kuuden maissa, jotta lähden töihin. Tänäänkin heräsin kahdeksalta. Kuten myös eilen. Lisäksi haluan olla lasteni kanssa. Ja haluan myös aikaa itselleni ja omalle kouluttautumiselle. Omalle elämälle. Yrittäjyys tuo minulle mahdollisuuden tehdä niitä asioita, joissa olen hyvä ja joista nautin. Ja minulla on vahva usko siihen, että tästä tulee kannattavaa. Vuoden-parin päästä en enää tuskaile sen kanssa, ettei sähköpostiin kilahda moneen päivään muuta kuin spämmiviestejä tai tilitoimistosta viesti, että "olemme huomenna suljettu koulutuspäivän vuoksi". Minulla on unelma ja suunta on sitä kohti.

Kommentoikaa! Varsinkin te joilla on yritys. Millaisia alkuajan haasteita te olette kokeneet? Kuulostaako tutulta vai täysin erilaiselta omaan tilanteeseenne verrattuna? Kommentoikaa tekin, joilla ei ole yritystä. Millaisia tunteita tekstini herätti?