Missä se onni on?

En ole varmaan ainoa, joka on etsinyt onnea oman itsen ulkopuolelta. Elämäni oli pitkään sitten kun - elämää. Sitku. Ja mutku. Olisin minä muuten onnellinen, mutta kun. Vuosia vertailin itseäni ja omaa elämääni muihin. Oma elämä tuntui kovin vähäpätöiseltä ja tylsältä moniin muihin verrattuna. Ruoho näytti todella paljon vihreämmältä aidan toisella puolella. Oli hetkiä, että olin tyytyväinen ja onnellinen, mutta perusvire elämässäni oli aika pessimistinen ja tyytymätön.

Elin elämää odotellen viikonloppua ja lomaa. Onni oli jossain muualla kuin minun normaalissa arjessani. Onneksi aloin vähitellen herätä pessimistisestä sitkumutku-elämästäni. Enhän minä näin halua elää. Haluan olla onnellinen ja tyytyväinen elämääni! Aloin tehdä tietoisia kiitollisuusharjoituksia ja huomata oman elämän hyviä asioita. Aloin työstää omaa mieltäni, uskomuksiani ja ajattelutapojani. Välillä tuskastuin siihen kaikkeen enkä olisi jaksanut. Miksen saa nopeampia tuloksia? Miksei aivoni siirry positiiviseen ja kiitolliseen moodiin vaan edelleenkin ajattelen pessimistisesti?

Sain arvostelukappaleeksi Arlene G.Ungerin kirjan "Onni. 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta kohottamaan mielialaasi". Kirja kannustaa löytämään sisältäpäin kumpuavaa onnea. Kirjan harjoitukset perustuvat tunnepohjaiseen mielen harjoittamiseen, kognitiiviseen psykoterapiaan, mielikuvaharjoituksiin ja voimalauseisiin ja tietoiseen läsnäoloon perustuvaan stressinhallintaan. Minulle itselleni tietoinen läsnäolo / mindfulness on ollut iso askel kohti onnellisempaa elämää.

Kirjan harjoituksissa nousee esiin esimerkiksi sosiaalisten suhteiden merkitys, kiitollisuus, syvään hengittäminen, metsässä liikkuminen, riittävä yöuni, ravinto ja tietoisen läsnäolon ja myötätunnon merkitys. Kirjassa on kauniita kuvia, voimalausetauluja ja pieniä väritystehtäviä.

Itselleni hyvä muistutus oli kotiaskareisiin liittyvä ajatus. "Jos sinulla on kotiaskareita, on paljon helpompaa hyväksyä, että teet niitä sen sijaan, että purnaisit vastaan. Tällä tavoin otat hetken vastaan etkä vastusta sitä - tämä on tietoisen läsnäolon perusideoita". Niinpä, yksi mindfulnessin perusajatus. Nyt on näin. Minulla on ruuanlaitto edessä. Mitä enemmän purnaan ajatusta vastaan: "Miksi minun pitää tehdä ruoka, ei huvita, tämä on tyhmää ja työlästä", sitä vaikeammaksi ja itselle rasittavammaksi ruuanlaitto menee. Kirjassa oli myös hyvä irtipäästämisharjoitus, jossa käsitellään kaunaa elämässä.

Olen vuosia tehnyt töitä itseni ja mieleni kanssa ollakseni kiitollisempi ja onnellisempi. Vanha pessimistinen sitkumutku-ihminen meinaa hyökätä edelleenkin elämääni, mutta pystyn nyt huomaamaan tämän helpommin enkä vaivu enää sellaiseen synkkyyteen kuin aiemmin. Tämä kirja kauniine kuvineen ja harjoituksineen on yksi keino palauttaa mieleen asioita, jotka tuovat onnea ja kiitollisuutta elämään.

ps. seuraa blogiani myös facebookissa!

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on nyt toisen kerran myynnissä. Kurssimateriaalia on vähän uudistettu, sinne on lisätty tietoa esimerkiksi stressinhallinnasta, oman ajattelun merkityksestä ja itselle armollisemmasta elämäntavasta. Lisäksi kurssiin on luotu bonukseksi pdf-tiedosto aikuisille ja lapsille sopivista yhteisistä mindfulness-harjoituksista.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Haluatko löytää rennomman tavan elää, olla enemmän läsnä arjessasi ja alkaa voida paremmin? Pohditko omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä? Mietitkö, miten voisit olla vanhempi, joka osaa ottaa rennosti ja jolla on hyvä olla itsensä kanssa?

Vanhemmuus on täynnä haasteellisia tilanteita. Arki on puuduttavaa ja usein täynnä pienempiä ja isompia vastoinkäymisiä. Pinnaa kiristää ja omat tarpeet unohtuvat helposti pyykkivuoren alle. Kuulostaako tutulta?

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus on suunniteltu vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi. Kurssilla opit, miten voit käsitellä stressiä ja hankalia tunteita arjessa ja miten lisäät myönteisyyttä ja iloa arkeen. Saat keinoja olla lempeä ja myötätuntoinen perhe-elämäsi tärkeintä tyyppiä – Sinua Itseäsi – kohtaan. Valmennuksen aikana saat oivalluksia, miten voit tukea omaa hyvinvointiasi ja millaisia pieniä keinoja voit ottaa arkeesi hyvinvointisi ja jaksamisesi tueksi. Opit huomaamaan myönteisiä asioita arjessasi ja lisäämään kiitollisuutta elämääsi. Saat keinoja myötätuntoiseen elämään niin, ettet enää kritisoi itseäsi ja tapaasi olla vanhempi. Elät täydemmin ja nautit arjestasi enemmän. Kurssi sopii kaikenikäisten lasten vanhemmille.

Valmennus on sinua ja sinun elämääsi varten. Se aika, jonka keskityt valmennukseen, on sijoitus sinulle tärkeiden asioiden tapahtumiseksi tästä eteenpäin. Voimavaroja vanhemmuuteen -valmennuksessa työote on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen. Tarkoituksena on tuottaa oivalluksia, joiden kautta sinä voit lähteä muuttamaan omia toimintatapojasi kohti itseäsi arvostavaa, hyvinvoivaa ja rentoa vanhemmuutta.

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus on kolmen viikon mittainen. Saat kolmena peräkkäisenä perjantaina (13.1.‒27.1.) sähköpostiisi linkin, jolla pääset valmennussivulle. Jokaiseen valmennusviikkoon kuuluu kirjallinen materiaali valmentavine kysymyksineen, äänite viikon teemoista ja kaksi hyvinvointiasi tukevaa mindfulness-äänitettä. Kirjalliset materiaalit ovat helposti tulostettavissa ja näin pystyt tekemään niihin omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Kurssin bonuksena saat PDF-tiedoston, johon on koottu mindfulness-harjoituksia, joita lapset ja aikuiset voivat tehdä yhdessä.
Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennuksen hinta on 26 €.

Valmennuksen voi tilata Holvi-verkkokaupasta. Valmennus on myynnissä torstaihin 12.1. klo 21 asti.

Valmennusviikkojen teemat

Viikko 1: Myönteisys ja kiitollisuus arjessa

Pääset tekemään oman hyvinvointisi kartoituksen. Opit lisäämään myönteisyyttä, onnellisuutta ja kiitollisuutta arkeen. Saat ajatuksia, miten luoda hyvä suhde itseesi ja miten opit arvostamaan itseäsi vanhempana.

Ensimmäisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Pieni hengähdystauko ja Kiitollisuusmeditaatio.

Viikko 2: Hyvinvoiva mieli ja keho

Tutustut mindfulnessiin ja siihen, miten se voi auttaa sinua voimaan paremmin. Opit pitämään huolta omasta tahdonvoimastasi. Opit toimivia reagointitapoja stressin kohtaamiseen. Saat keinoja sekä kehosi että mielesi hyvinvoinnin tukemiseen.

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Lyhyt kehoskannaus ja Pieni hymy.

Viikko 3: Myötätunto ja tunnetaidot hyvinvoinnin vahvistajina

Opit olemaan myötätuntoinen ja armollinen itsellesi vanhempana. Opit, kuinka pysyä rauhallisena lapsen kanssa ja miten harjaannuttaa tunnetaitoja haastavissa tilanteissa. Saat keinoja jatkuvasti hyvinvoivaan vanhemmuuteen.

Kolmannen viikon mindfulness/itsemyötätuntoäänitteet ovat Hengitellen itsemyötätuntoa ja Myötätuntoinen ystävä.

Palautetta aiemmilta Voimavaroja vanhemmuuteen -kursseilta:

"Sain työkaluja positiivisuuden vaalimiseksi ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jatkossa osaan aktiivisemmin hakea ja löytää omia hetkiä arjessa".

"Sain kurssista vinkkejä sekä arjen tilanteisiin että jatkojalostettavaksi tuleviin haasteisiin. Kurssi vahvisti käsitystäni siitä, että vanhemmuuteen ja omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa eli että olen oikealla tiellä".

"Iso kiitos hienosta verkkovalmennuksesta. Itselleni suurin oivallus, joka kylläkin on ollut aina mukana elämässä, mutta jostain syystä se on unohtunut tässä arjen kiireessä, on ollut itselle armollisuus ja positiivinen puhe pään sisällä. Sen vaikutuksen tuntee heti. Vielä on tekemistä, mutta kyllä se onnistuu! Ja aivan huippua että näitä materiaaleja voi käyttää vielä pidempään. Itse tulostin kaikki materiaalit"

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus alkaa perjantaina 13.1. Voit ostaa valmennuksen to 12.1. klo 21 asti.


Kyllä, haluan mukaan ja tilaan valmennuksen tästä!
 

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Heli on koulutukseltaan sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja/coach, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito -ohjaaja. Lisää Helistä voit lukea täältä.

Ajatuksia kiitollisuudesta

Kotiuduimme eilen illalla kesän toiselta Mikkelin reissultamme. Mietin kiitollisuutta paljon tuon reissun aikana. Mikkelissä asuu äitini ja vierailut hänen luonaan ovat aina askelia kohti sitä, mikä kaikki on maailmassa, Suomessa ja Mikkelissä huonosti. Luulen, ettei hän ole omassa ikäluokassaan mikään kummajainen vaan perusnegatiivinen ilmapiiri on aika yleistä yli 70-vuotiaissa suomalaisissa. Kuten varmaan monessa muussakin ikäluokassa. Ehkä jopa perusominaisuus aika monessa ihmisessä?

Olen tiedostanut jo aika varhain, että olen suhteellisen negatiivinen ihminen myös itse. Mikä sinällään ei ole ihme, jos ajattelee omaa kasvuympäristöäni. Olen saanut aika vahvan mallin siitä, miten asioista voi valittaa. Muistan joskus ihailleeni positiivisia ihmisiä ja miettineeni, että voi kun joskus pystyisin ottamaan askelia kohti kiitollisempaa elämää.

Aloin tietoisemmin kiinnittää huomiota kiitollisuuteen muutama vuosi sitten. Ehkä viitisen vuotta sitten. Vaikka moni asia oli elämässäni tosi hyvin, tunsin tyytymättömyyttä ja myös kateutta. Aloin tietoisesti työstää itseäni. Aloin tiedostaa, että omiin ajatuksiin voi vaikuttaa. Aloin tiedostaa omaa "sisäistä puhettani". Aloin tiedostaa, että myös omiin uskomuksiin voi vaikuttaa. Samalla ahmin kirjoja ja kävin kursseilla ja luennoilla. Ahaa, kiitollisuus on asia, jota voi opetella ja sitä voi tietoisesti lisätä elämäänsä.

Aloin miettiä asioita, joista olen kiitollinen elämässäni. Aloin tietoisesti haastaa mieltäni huomaamaan asioita, jotka ovat hyvin. Aloin miettiä joka päivä asioita, joista olen kiitollinen. Alussa se tuntui teennäiseltä. Voiko tämä oikeasti vaikuttaa siihen, että minusta tulee kiitollisempi? Tuntui, että lähes mekaanisesti luettelin asioita, joista ajattelin voivani olla kiitollinen: perhe, työ, terveys. Ehkä vähän hampaat irvessä - tyylillä aloin treenata kiitollisuutta. Kun tarpeeksi pitkään tein töitä itseni ja ajatusteni kanssa, se ei enää tuntunutkaan teennäiseltä ja ulkokohtaiselta. Aloin tuntea syvää kiitollisuutta sisälläni monista asioista juuri sillä hetkellä, siinä tilanteessa missä olin. Kun katselin lapsiani pihaleikeissä, sisälläni läikähti. Kun istuin itse puiston penkillä ja katselin kaunista ympäristöä. Kun kävin nukkumaan miettiessäni päivän tapahtumia. Kiitollisuus alkoi ruokkia itse itseään.

En ole edelleenkään mikään "kaikki hyvin naminami" - tyyppi. Edelleenkin  helposti humpsahdan negatiivisuuteen. Joskus aikaisemmin soimasin itseäni siitä. Kiitollinen, sinun pitää olla kiitollinen eikä saa antaa negatiivisille ajatuksille tilaa. Nyt tiedän, että ihmisen aivot ovat suuntautuneet enemmän negatiiviseen kuin positiiviseen. Se on aivojen perusominaisuus. Siitä ei kannata soimata itseään. Mutta kiitollisuus on asia, mitä voi oppia ja opetella. Se lisää elämäniloa, tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Se lisää onnellisuutta. Mitä enemmän hyvää havaitsee itsessä ja ympäristössä, sitä paremmin voi.

Mistä asioista sinä olet kiitollinen? Onko sinun aina ollut helppoa olla kiitollinen vai oletko joutunut opettelemaan kiitollisuutta?

Hetkessä: Mielen rauhoittamista puutarhahommilla

Kun aloitin Hetkessä - postaussarjaa, ajattelin, että kirjoitan postauksissa sellaisista asioista, jotka tuovat arkeeni ja elämääni iloa ja voimaa. Olen kirjoittanut postauksia milloin teatteriesityksistä, milloin leffoista ja milloin käymistäni erilaisista hemmotteluhoidoista. Viikonloppuna tehdessäni puutarhahommia koin kokeneeni Hetkiä itselleni. Sellaisia hetkiä, joista sain voimaa ja joista nautin. Vaikka olin vain kotona, takapihallamme. Nautin pihahommista, nautin auringosta ja valosta. Nautin elämästä.

Siinä pihaa haravoidessani ja kevätkukkia tutkaillessani mieleeni tuli pääsiäisen aikaan lukemani Rick Hansonin kirja "Sisäsyntyinen onnellisuus. Tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen uusi neurotiede". Kirjassa kerrotaan aivojen taipumuksesta takertua kielteisiin tunteisiin ja siitä, miten tähän taipumukseen pystyy vaikuttamaan. Jokapäiväisissä myönteisissä kokemuksissa piilee voima, joka voi muuttaa aivoja ja samalla koko elämää parempaan suuntaan. Tärkeää on oppia vastaanottamaan hyvää muutaman kerran päivässä, kymmenen sekuntia kerrallaan. Samalla alat tuntea sisäistä iloa, tyyneyttä ja voimaa.

Aivot ovat ihmisen tärkein elin. Se, mitä aivoissasi tapahtuu, määrää sen, mitä ajattelet, tunnet, sanot tai teet. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että kokemukset muuttavat aivoja jatkuvasti. Rick Hanson kertoo kirjassaan, miten opit muuttamaan aivojasi hyvään suuntaan. Tässä on neljä yksinkertaista vaihetta: Huomaa myönteinen kokemus. Syvennä kokemustasi. Sisäistä kokemuksesi. Yhdistä myönteinen ja kielteinen mielen sisältö, jolloin hyvät puolet tasoittavat epämiellyttäviä ja jopa syrjäyttävät ne. Hyvän vastaanottaminen auttaa sinua näkemään hyvän itsessäsi, maailmassa ja toisissa ihmisissä.

Noita kirjan oppeja ajattelin mielessäni haravoidessani. Huomasin myönteisen kokemuksen ja tietoisesti pysähdyin siihen. Annoin sen imeytyä itseeni. Tunsin kiitollisuutta. Ja tunsin myös syvää läsnäoloa. Allergiastani johtuen tunsin myös miten oloni muuttui koko ajan tukkoisemaksi, mutten antanut sen pilata muuten niin hyvää päivää. Nautin omasta pihasta, puutarhasta. Elin ja olin hetkessä.

ps. kuten huomaat, en ole mitenkään stailannut asuani. Kotona olen aina lökäpöksyissä.

Yritys kääntää muhjuinen olo positiiviseksi - kiitollisuuskävely

Minulla on taas ollut muhjuinen olo pari päivää. Ensin meni pää tuhnuisen tuntuiseksi, kun olin torstaina ylipitkässä kokouksessa ja eilen meni selkä tohjoksi, kun vedin kenkiä jalkaan. Kuului naks ja jotakin tapahtui alaselässä. Vaapuin eilen aika hitaasti paikasta toiseen ja mietin, mitähän tulee jumppakauden aloittamisesta. Yöllä selkä tuntui vielä kipeältä, mutta tänään on olo jo paljon parempi. Onneksi. Pystyn kävelemään jo lähes normaalisti.

Kun olo on fyysisesti muhjuinen, myös mielialani menee helposti negatiiviseksi. Päässäni alkaa pyöriä kela "mistääneitulemitään", "miksiedesryhdyinyrittäjäksi", "hitsikunarkikinonalkamassa" ja se ehti pyöriä jo aika vinhasti. Päätin muuttaa kelan suuntaa ja tehdä asian eteen tietoisesti jotakin.

Lähdin kiitollisuuskävelylle. Ajatuksena kävellä rauhassa luonnossa ja palautella mieleen asioita, joista olen nyt kiitollinen. Ensimmäiseksi tunsin kiitollisuutta siitä, että pystyn kävelemään. Eilen en olisi voinut lähteä lenkille. Sain palautettua mieleeni syyt, miksi perustin yrityksen ja mikä on tähtäimeni yrityksen suhteen. Sain palautettua mieleeni myös kiitollisuuden niistä koulutuksista, joissa olen mukana tällä hetkellä. Siitä, että arkemme on sujuvaa ja pojat ovat jo isoja ja minulla on aikaa omiin puuhiin. Ja tunsin myös kiitollisuutta ihanista ystävistä, joita minulla on.

Sen verran paljon on negatiivinen kela ehtinyt pyöriä, että kiitollisuuden aiheita joutui hakemaan ja se tuntui vähän teennäiseltä. Tiedän, että ihmisen aivot ovat suuntautuneet enemmän negatiiviseen kuin positiiviseen ja tiedän, että minun aivoni ovat erityisen paljon suuntautuneet negatiiviseen. Tiedän, että aivojen suunnan muuttaminen vaatii jatkuvaa tietoista päätöstä suunnan muuttamiseksi. Hyvien puolien etsimistä elämästä. Kiitollisuuden näkemistä ja kokemista. Teen nyt taas tietoista työtä löytääkseni positiivisia asioita. Tiedän, että niitä on nyt todella paljon, vaikka mieleni syöttää minulle toisenlaista viestiä. Sain kuluneella viikolla arvostelukappaleen Hyvän mielen taidot - kirjasta ja kirjaan kuuluvista korteista. Tuntuu, että näille hyvän mielen taidoille on nyt tarvetta ihan omassa elämässäni.

Mukavaa alkavaa viikkoa! Minä aloittelen töitä pitkän loman jälkeen. Tuleva viikko on vielä kevennetty eli ohjaan vain iltaryhmät ja luennoin yhden uniluennon ja yksi kotikäynti on myös sovittuna. Reilun viikon päästä alkaa pyöriä myös päiväryhmäni.

Toinen syksy yrittäjänä

 
Vuosi sitten kirjoitin ensimmäisestä syksystäni yrittäjänä. On ollut todella mielenkiintoista lukea vanhoja postauksiani yrittäjyyden alkumetreiltä tähän päivään. Harmittavasti en ole tänä syksynä juurikaan postannut teemalla "Viikko yrittäjän elämästä". Mutta nyt aiheesta toinen syksyni yrittäjänä. Mitä on eri lailla kuin vuosi sitten? Missä Kasvun Taika on nyt?

Vuosi sitten kirjoitin siitä, miten yrittäjyys on ollut varsinaista tunteiden vuoristorataa. Sitä se on ollut edelleenkin. Jopa saman päivän aikana fiilikset saattavat vaihdella aika laidasta laitaan. Tosin tämän syksyn aikana elämääni yrittäjänä on tullut myös tietty luottamus. Luottamus siihen, että kurssit ja luennot toteutuvat. En ole koko syksyn aikana ollut tilanteessa, että luento tai kurssi olisi pitänyt perua liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Moni kurssi ja luento on ollut pikemminkin loppuunmyyty.

Edelleenkin on asioita, jotka ovat tekemättä. Olen joutunut syksyn aikana paljon priorisoimaan asioita. Uutiskirjettä ei ole ja olen myös tehnyt tietoisen päätöksen, ettei yritykseni ole joka ainoassa sosiaalisen median kanavassa mukana. Olen pyrkinyt tehostamaan työtapojani ja välillä tässä onnistunut paremmin, välillä todella huonosti. Muutama merkittävä työtapojen tehostamiseen liittyvä asia on ollut erityisen onnistunut: Holvi-verkkokauppani, jonka kautta myyn kurssini ja luentoni. Minulla ei enää mene aikaa laskujen naputteluun ja niiden maksamisen seuraamiseen. Toinen erittäin onnistunut asia on ollut ajastetut fb-päivitykset. Olen pyrkinyt siihen, että teen kerralla suuren määrän fb-päivityksiä ja ajastan ne tuleville viikoilla. Kirjoitan myös yritykseni blogiin tekstejä valmiiksi silloin kun on aikaa ja inspiraatiota. Nyt tarkoituksena olisi tammikuun alussa ennen ryhmien alkua kirjoittaa kevään blogitekstejä mahdollisimman paljon valmiiksi.

Minulla on mahtavat yhteistyökumppanit ja olen saanut paljon uusia ystäviä ja tuttavia yrittäjyyden kautta. Yrittäjyyden myötä minulle on avautunut ihan uusi  maailma. Yrittäjyys on avannut minulle myös mahdollisuuden opiskella ja keskittyä omaan ammatilliseen kehittymiseen aivan eri tavoin kuin kuntasektorin työntekijänä.

Tänä syksynä en ole saanut enää starttirahaa, mutta taloudellisesti erityisesti loppuvuosi on ollut hyvä. Olenkin nyt uskaltautunut tekemään jonkin verran hankintoja yritykselleni. Kirjallisuutta oman ammatillisen kasvun tueksi ja materiaaleja kursseilleni.

Syksy on ollut monella tapaa tiivis ja työntäyteinen. Aikatauluttamisessa on ollut ongelmaa ja loka-marraskuun vaihde oli liian tiivis töiden suhteen. Loppuvuodesta haasteena on ollut kahdet päällekkäiset opinnot, jotka ovat antaneet minulle paljon, mutta vieneet enemmän aikaa kuin etukäteen osasin ajatella.

Minä olen kiitollinen elämälle siitä, että se on avannut minulle mielettömiä uusia mahdollisuuksia, joista en pari vuotta sitten edes uskaltanut haaveilla. Se on vaatinut minulta rohkeutta ja luottamusta. Se on vaatinut sitkeyttä ja uskoa itseen ja siihen, että elämä kantaa.

Huimaa ajatella, että Kasvun Taikaa ei 1.5 vuotta sitten ollut vielä olemassakaan. Olen ollut yrittäjänä elokuusta 2014 alkaen. Ja reilun vuoden aikana olen kohdannut satoja perheitä luennoilla, kursseilla ja kotikäynneillä. Olen luonut palvelupaketin, jolle tuntuu olevan kysyntää. Pystyn työllistämään itseni ja saamaan rahaa siitä, että teen asioita, joissa olen hyvä ja joista nautin.

Aika kutkuttavaa ajatella, mitä vuosi 2016 tuo tullessaan. Tänäkin vuonna on tapahtunut paljon sellaisia asioita, joita en olisi osannut aavistaa vuosi sitten. Paljon uusia ovia on auennut.

Nyt olen aloittamassa joululoman. Olo on hieman uuvahtanut, mutta onnellinen. Tiedän, että vähitelleen päähän alkaa taas pulputa uusia ajatuksia koskien ensi kevättä.

Oi valoa!

Pääkaupunkiseudullekin on satanut lunta. Vähän. Sen verran, että se on tuonut valoa pimeyteen. Pitkään olikin todella synkkää, harmaata ja sateista. 

Olen viikonlopun aikana miettinyt paljon kiitollisuutta. Eilen oli ohjaamani Mindfulnessia vanhemmille - kurssin toiseksi viimeinen kerta ja teemana oli myönteiset tunteet ja kiitollisuus. Olen viikonlopun aikana tuntenut suurta kiitollisuutta monista asioista.

Lauantaina olin poikien koulun marrasmarkkinoilla talkoolaisena onnenpyörä - pisteessä koko päivän. Oli mahtavaa nähdä yhteisöllisyyttä tapahtumassa. Tunsin onnen suorastaan läikkyvän rinnassani. Eilen katsoimme leffan "Big Hero 6" ja se oli mukava hetki oman perheen kanssa. Taas läikähti sydämessä. Olen onnellinen ja iloinen siitä, että saan tehdä työtä, josta nautin ja jonka koen merkitykselliseksi. Ja kaiken lisäksi työni on itseluomani.

Kiitollisuutta tunnen myös lähestyvästä joulusta, ensimmäisiä koristeita on  nyt laitettu esille. Joulu on ihanaa levollista yhdessä olon aikaa. Aikaa perheelle, aikaa itselle.

Tällä hetkellä olen myös onnellinen siitä, että syksyn suurin työsuma on nyt ohitettu ja minulla on nyt aikaa myös opinnoilleni ja ajatuksilleni. Työt vähenevät pikku hiljaa joulua kohden ja edessä on pitkä loma.

Tällaisia ajatuksia minussa herätti lumi, valo ja kiitollisuus. Mukavaa viikkoa sinulle!

Kohti viikonloppua

Täällä olen hyvillä mielin suuntaamassa kohti viikonloppua. Ainakin meillä Vantaalla on ollut tänään mahtava sää, aurinko on paistanut juuri sopivasti. Olen lukenut kirjoja ja valokuvannut pihallamme. Ja huomasin, että luumupuuhumme on tulossa ihan ensimmäinen luumu ja vadelmatkin alkavat jo kypsyä.

Tein jalkakylvyn merisuolasta, pienestä määrästä soodaa, eteeristä laventeliöljyä ja suuresta määrästä pihamme kukkia. Jalat ovat nyt pehmeät.

Tänään on äärettömän kiitollinen olo. Kaikesta. Tästä elämästä, perheestä, elämäntilanteesta. Loma on loppumassa viikon päästä, mutta varmaan ekaa kertaa ikinä ei ole "elin" otsassa vaan suorastaan odotan sitä, että pääsen tekemään töitä. Ehkä jo ensi viikolla vähän aloittelen toimistohommia. Odotan niin innolla, mitä kaikkea syksy tuo töiden ja opintojen tiimoilta elämääni.

Olen lukenut mahtavan hyvää kirjaa, jonka esittelen myös blogissani. Susanna Purran kirja "Kadotettu yhteys. Löydä tunteesi voima" tiivistää sen kaiken, mitä olen omassa päässäni pyöritellyt viimeiset kolme vuotta. Loistava kirja ja sanoma resonoi vahvasti minulle juuri nyt.

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua sinulle lukijani!

Arvonnan voittaja ja kiitollisuuden aiheita kuluneelta viikolta

Blogini 1 v arvonta on suoritettu. Kiitoksia kaikille osallistuneille ja tervetuloa uusille lukijoille lukijoiksi.

Kortit ja magneetit voittaa Elsa-Aalia. Laitatko minulle meilillä osoitteesi heli (at) kasvuntaika.fi, niin postitan sinulle tuotteet ensi viikolla.

Kirjaan muutaman kiitollisuuden aiheen kuluneelta viikolta:

* Kevät ja aurinko. Valo. Siinä missä jotkut saavat voimaa syksystä ja pimeydestä, minä saan energiaa valosta ja auringosta.

* Tällä(kin) viikolla olen ollut kiitollinen siitä, että saan tehdä niin vaihtelevia työjuttuja saman viikon aikana. Kuluneella viikolla olen ohjannut liikuntaryhmiä, vauvahierontakursseja ja luennoinut vauvojen uniasioista ja myös teemalla "myönteisiä keinoja kasvatukseen"

* Yritykselläni on vihdoinkin logo! Myös nettisivujen ilmettä on uudistettu.

* Olin tänään katsomassa poikien kanssa Cirque du Soleilin esityksen "Quidam" ja olihan se hieno spektaakkeli. Mukava reissu.

* Kevään merkit ulkona. Kohta pääsee jo puutarhahommiin. Toisaalta mieleni viestittää, että tämähän tarkoittaa että ilmastonmuutos etenee. Ja myös sitä, että siitepölykausi on pian alkamassa ja lääkitys vielä aloittamatta. Silti olen tällä hetkellä todella kiitollinen keväästä. Huomenna avataan grillikausi.

* Olen myös kiitollinen siitä, että olen löytänyt elämässäni oman polkuni ja seuraan sitä ilolla.

* Olen aloittamassa ensi viikolla myös jotain ihan uutta, ilokuvausprosessia. Ehkä kerron tästä vielä lisää myöhemmin. Iso askel minulle. Minulle, joka en pidä kameroista ja näytän omasta mielestäni aina kuvissa kamalalle.

Millaisia kiitollisuuden aiheita sinun viikkoosi on kuulunut?

Rhonda Byrne: Taikavoima

Rhonda Byrnen kirja Taikavoima on kirja kiitollisuudesta. Kiitollisuus on taikavoima, joka voi muuttaa koko elämän. Kirjassa on 28 harjoitusta, joiden avulla Rhonda Byrne opettaa kuinka kiitollisuus saadaan jokapäiväiseen elämään. "Kiitolliselle annetaan lisää ja hänelle annetaan yllin kyllin. Mutta kiittämättömältä otetaan pois sekin, mikä hänellä on".

Kiitollisuus toimii koko elämää hallitsevan universaalin lain kautta. Vetovoiman laki, joka hallitsee kaikkea maailmankaikkeuden energiaa, kuuluu näin: Samankaltaiset vetävät toisiaan puoleensa". Jos ajattelet: "En pidä työstäni", "Minulla ei ole riittävästi rahaa" tai "Minulla on ongelmalapsi", vedät puoleesi juuri näitä kokemuksia, joita ajattelet. Mutta jos ajattelet, mistä kaikesta tunnet kiitollisuutta, kuten "Rakastan työtäni", "Minulla oli ihana loma" tai "Tunnen oloni mahtavaksi tänään", ja vilpittömästi tunnet kiitollisuutta, vetovoiman laki saa sinut vetämään puoleesi samanlaisia asioita. Se toimii kuin magneetti: kiitollisuus on magneettista, ja mitä enemmän kiitollisuutta tunnet, sitä enemmän runsautta vedät puoleesi.

Kirjan harjoitukset liittyvät esimerkiksi ihmissuhteisiin, terveyteen, rahaan ja työhön. Kirjassa on harjoituksia 28 päivälle ja jokainen päivä päätetään taikakivi kädessä ja lausutaan kiitos parhaasta asiasta, joka päivän kuluessa on tapahtunut.

Kirja on innostava ja maaginen, kuten Byrnen aiemmatkin kirjat. Huomaan, että minun on vaikea saada kirjan harjoituksia käytäntöön. Äidinmaidossa saamani pessimistisyys meinaa iskeä ja teilata kiitollisuutta. En halua palata samaan tuttuun pessimistisyyteen, sillä kiitollisuuden aiheiden pohtiminen on tärkeää, sen on todettu lisäävän hyvinvointia. Se voi muuttaa koko elämän suunnan. Siksi harjoittelen, harjoittelen, koko ajan. Kiitollisuutta, optimistisuutta. Ja myös lempeyttä itseäni kohtaan.

Olen kirjoittanut aiemmin Rhonda Byrnen kirjoista Salaisuus ja Voima. Juuri sain kirjastosta Byrnen uusimman kirjan, Sankarin, joten luultavasti tulen siitäkin bloggaamaan, jahka ehdin kirjan lukea.

Viikko yrittäjän elämästä: lauantaista perjantaihin

Viikko yrittäjän elämästä - postaussarjani jatkuu. Kirjoitan muutaman viikon välein mitä työviikkooni yrittäjänä on kuulunut. Tämän postauksen aloitan lauantaista 29.11.

Lauantai 29.11.

Yleensä viikonloput ovat minulla vapaita, mutta nyt lauantaina on kurssipäivä "Rentoutumispäivä vanhemmille" Kalliolan opistossa. Kirjoitin tästä päivästä jo oman postauksen. Tämä kurssi loppui kolmelta ja lähdin kävelemään Pasilan asemalle ja sieltä suuntasin Malminkartanoon päivän toiselle työkeikalle. Olen luvannut vetää Dysfasiayhdistyksen pikkujouluissa tonttuleikkejä lapsille. Siirtymiseen oli varattu riittävästi aikaa, mutta haahuilin pitkin Malminkartanoa ja soittelin sekä mieheltä että Dysfasiayhdistyksen taloudenhoitajalta ohjeita ennen kuin osasin paikalle - muutaman minuutin myöhässä. Nolotti. Pääsen onneksi nopeasti aloittamaan tonttuleikit ja lapset ovat kivasti mukana leikeissä. Leikkien jälkeen sain riisipuuroa ja joulutorttuja ennen kuin suuntasin kotiin. Pitkä, mutta mukava työpäivä takana.

Sunnuntai 30.11.

Aamusta tein kirjanpitoon liittyviä asioita. Tsekkasin marraskuun laskutukset läpi ja otin niistä kopiot kirjanpitäjää varten. Muuten en päivän aikana tehnyt töitä, sillä iltapäiväksi olin varannut itselleni paikan "Unelmakarttakirjapäivään". Oli mukavaa miettiä omia unelmiaan, kirjoittaa niistä ja kuvittaa niitä. Voimaannuttava iltapäivä.

Illalla suunnittelin keskiviikon iltajumpat ja tsekkasin Vipeltävän Siilin tonttutuntien suunnitelmat läpi. Tein miehelle listaa nettisivujen päivitysten suhteen. Haluan, että tulevan kevään kurssitiedot ovat mahdollisimman pian yritykseni nettisivuilla.

Maanantai 1.12.

Aamulla fillaroin Lidlistä ostamassa joulutarroja viimeisiä liikuntaleikki- ja jumpparyhmiä varten. Tein tunnin verran yrityksen hommia tietokoneen ääressä (mm. kirjoittelin postausta "Voimavarat vanhemmuudessa") ja sitten suuntasin tilitoimistoon viemään marraskuun kuitit. Tilitoimistosta junalle ja kohti Helsinkiä. Suunnittelimme Vipeltävän Siilin kevätkauden liikuntaleikkitunteja. Teimme runkoa kevään tunneille. Olin kotona neljän maissa. Illalla latasin vielä esikoisen avustuksella kännykkääni tiistain ja keskiviikon liikuntaleikkituntien musiikit ja keskiviikon iltatuntien musiikit. Keskiviikkona minulla oli tulossa uniluento ja tsekkasin vielä luentodiat läpi ja kirjoitin sinne yhden dian lisää - olin oppinut yhden uuden asian uneen liittyen edellisen luennointikertani jälkeen.

Tiistai 2.12.

Aamupäivällä oli viimeiset liikuntaleikkituntini ennen joulutaukoa Haagan ryhmissä.  Oli mahtavaa saada lahjaksi yhdeltä pieneltä taaperolta "Päivän paras hetki" - teetä. Äiti kertoi, että heille tämä liikuntaleikkitunti on viikon paras hetki.

Iltapäivän olin kotona, viimeistelin uniluentoa varten univinkkimonisteen. Sovin yhden työkeikan tammikuulle, menen kouluttamaan entiseen työkaupunkiini työntekijöitä. Ajattelin taas kiitollisena, miten mukavia työtehtäviä minulla onkaan ollut syksyn aikana ja mitä kaikkea mielenkiintoista ensi kevät tuo tullessaan.

Tein iltaruuan ja viikkasin pyykkejä. Vähän ennen neljää lähdin kohti Helsinkiä ja mindfulness jatkokurssia. Ilta meni mindfulnessin merkeissä. Oli taas ihan mahtava ilta. Voimaannuttava!

Keskiviikko 3.12.

Aamulla heräsimme siihen, että kuopus ilmoitti, että häntä pyörryttää ja on outo olo. Otettuani hänet syliin totesin että hän on tulikuuma. Kuumetta 38.7. Wilmaan viestiä, että kuopus on kotona päivän. Mies oli kuopuksen kanssa sen aikaa, kun minä kävin tekemässä muutaman tunnin töitä.

Minä lähdin kohti Huopalahtea ohjaamaan kauden viimeisen liikuntaleikkitunnin ja sen jälkeen oli vielä uniluento, jolla oli runsas osanotto. Oli mahtavaa puhua ja toivon, että perheet saivat vinkkejä uniongelmiinsa.

Kotona kuopus oli yhä kuumeisempi, annoin lääkettä ja hän pötkötteli sängyssä. Minä soitin sovitusti yhden unikouluseurantapuhelun. Taas kuulin iloisia uutisia, lapsi nukkuu koko ajan paremmin ja nukahtamistilanteet ovat helppoja. Sain hyvää palautetta.

Illalla ohjasin vielä tanssiliikunta- ja perheliikuntatunnit ja illalla nukkumaan mennessäni totesin olevani aika väsynyt. Eikä ihme, päivään sisältyi monta erilaista työtehtävää.

Torstai 4.12.

Kuopus oli edelleen kuumeessa ja minä hänen kanssaan kotona. Tein kuitenkin toimistohommia päivän aikana. Aamulla tein pari laskua ja laitoin ne eteenpäin. Selvittelin starttirahan jatkohakemukseen liittyviä asioita. Viestittelin kirjanpitäjälle, että tarvitsen starttirahan jatkohakemusta varten tuloslaskelman ja taseen. Varasin junaliput ja majoituksen Seinäjoelle satuhieronnan ohjaajakoulutusta varten. Suunnittelin ensi keväälle Vauvahieronnan tutustumispäivää ja tein tästä tapahtumamainoksen facebookiin. Löysin Nukahtamo-blogista kivan kirjoituksen liittyen lauantaiseen rentoutumispäivään vanhemmille ja erityisesti satuhierontaan.  Löysin netistä myös mielenkiintoisen Varaventtiili-mallin (uusi, voimavaralähtöinen menetelmä äitien väsymyksen ennaltaehkäisyyn) ja ajatuksena on kirjoittaa tästä lähipäivinä myös blogiini.

Toki päivän aikana oli myös kipeän kuopuksen kanssa. Luin hänelle Myyrä-kirjaa ja vähän myös siivoilimme yhdessä. Kuumetta ei hänellä ole enää juurikaan, mutta sen verran kipeä hän on, että hän on myös perjantain pois koulusta.

Iltapäivällä tein yhden vauvahieronnan ohjauksen kotikäyntinä lähialueella ja sen jälkeen oli vielä kässäkerho, jossa sain tehtyä muutaman joulukoristeen koulun joulumyyjäisiin.  Yksi kässäkerholainen oli tehnyt meille kaikille kerholaisille huovutetut tossut. Minä valitsin vihreät, joista toisessa oli keltainen kärki. Lämpimät ja mukavat.

Perjantai 5.12.

Tämän päivän olin varannut täysin toimistopäiväksi. Olen syksyn aikana ehtinyt hurjan vähän panostaa esim. markkinointiin. En siis oikeastaan yhtään. En myöskään ole ehtinyt luoda yritykselleni uutiskirjettä. Enkä edes teettää käyntikortteja. Siinä missä moni yrittäjä lähtee noista liikkeelle, minulla on ollut työkeikkoja alusta alkaen sen verran paljon, että nuo asiat ovat jääneet koko ajan jalkoihin. Tälle päivälle otin tavoitteeksi tutustua maksulliseen fb-markkinointiin ja loin ekan maksullisen mainoksen, ensi kevään vauvahierontakursseista. Sen pitäisi nyt pyöriä facebookissa neljän päivän ajan . Törsään nyt sitten huimat 16 euroa mainontaan. Jos se toimii (eli tuo kursseilleni asiakkaita), laitan saman mainoksen vielä uudelleen vuoden vaihteen tienoilla.

Päivä oli haastava. Olin ajatellut, että teen tehostetusti toimistohommia. Mutta kun kotona oli tuo kipeä kuopus jo kolmatta päivää. Hänellä oli tekemisen puutetta ja seuran puutetta. Ja mun ajatus siitä, että tekisin rauhassa toimistohommia ja kuopuksen seurantarve ei kohdannut. Tämä on ylipäänsä haaste minulla muutenkin yrittäjyydessä. Kotitoimisto. Tästä kirjoitinkin jo blogipostauksen elokuussa. Kotitoimisto ja aikaisin koulusta tulevat lapset ovat olleet suurempi haaste kuin etukäteen osasin kuvitellakaan. Monesti teen sen ajan töitä (esim. olen ohjaamassa ryhmiä tai olen kotikäynneillä), kun pojat ovat koulussa ja kun tulen kotiin, hekin ovat jo kotona tai ovat tulossa kotiin. Suunnittele siinä sitten markkinointia, kirjoita yritykseen blogiin hyviä blogitekstejä tai tee ylipäänsä mitään muutakaan keskittymistä vaativaa, kun ei kahta poikaa voi pakottaa olemaan hiljaa koko iltapäivää.

Iltapäivällä esikoisen tultua koulusta teimme ekat piparit. Hyviä tuli (valmistaikinasta), vain kaksi kärventyi. Piparien leivonnan jälkeen jumituin koneelle lukemaan bloggaaja-parodiaketjua, joka nyt näemmä on poistettu (yritin linkittää sitä tähän). Se oli hauska, vaikka suurinta osaa parodioiduista blogeista en lue ollenkaan.

Illalla käväisin Hesassa kahden ystäväni kanssa katsomassa Kansallisteatterissa esityksen "Helmi - yksi äiti muiden joukossa". Aiemmin esitystä on esitetty erilaisissa päihdehoitoyksiköissä ympäri Suomea. Ja nyt muutaman illan ajan Kansallisteatterissa. Pidin esityksestä.

Sellainen oli viikkoni lauantaista-perjantaihin. Onnittelut sille, joka jaksoi lukea tämän pitkän bloggauksen loppuun. Tarkoituksena oli kirjoitella enemmänkin yrittäjyyden iloista ja haasteista, mutta jätän ne omaksi postaukseksi.

Viikonloppuna edessä Talvisirkusta, kuopuksen kummien tapaamista ja tietenkin Linnan juhlien katsomista.  Mukavaa viikonloppua blogini lukijoille!