Elina Tanskanen: Hyvän mielen reseptejä

Kirjassa Hyvän mielen reseptejä tarjotaan 38 reseptiä henkisen hyvinvoinnin ravinnoksi.  Kirjan alussa kerrotaan lyhyesti ihmisen henkisestä ulottuvuudesta, henkisen ravitsemuksen perusteista ja ravintokolmiosta. Sen jälkeen alkaa varsinainen reseptiosuus eli 38 reseptiä hyvään mieleen. Joukossa on reseptejä seksin harrastamisesta lapsen kanssa leikkimiseen ja digi-detoxista toisten auttamiseen.

Elina Tanskanen on logoterapeutti ja parissa reseptissä oli hyödynnetty logoterapian ajatuksia. Esimerkkinä tästä Logo-T. Logo-T on monikäyttöinen, mutta yksinkertainen harjoitus, jonka avulla pystyy hahmottamaan uusia näkökulmia ja ratkaisuja niin isoihin kuin pieniin pulmiin. Ohje on yksinkertainen: Tee paperille iso T-kirjain. Kirjoita T:n vasemmalle puolelle mahdollisimman neutraali kuvaus ongelmasta tai tilanteesta. T:n oikealle puolelle listataan mikä kaikki on yhä mahdollista ja mihin voit vaikuttaa. Lopuksi valitaan tästä oikean puoleisesta listasta yksi ja toteutetaan se. Esimerkkinä kirjassa oli monen lapsiperheen arjesta tuttu tilanne: "Meillä ei ole riittävästi parisuhdeaikaa, koska elämme ruuhkavuosia". Tähän oli mietitty erilaisia vaihtoehtoja, esim. "Kysyn kumppaniltani ratkaisuehdotuksia ongelmaan", "Hyväksyn sen, että kysymyksessä on väliaikainen elämäntilanne", "Rekrytoin lapsenvahdin hoitamaan lapsia säännöllisesti joka toinen lauantai-ilta" tai vaikkapa "Ulkoistamme kotitöitä esimerkiksi palkkaamalla siivoojan" jne. Näistä eri vaihtoehdoista valitaan sitten yksi, jota aletaan toteuttaa.

Mitä jäi käteen? Jääkö joku resepti käyttööni? Logo-T:n lisäksi kirjasin muistiin reseptistä "Toivoa on aina" seuraavaa: " Kun seuraavan kerran petyt johonkin elämässäsi, kokeile ajatella vähän tarkoituksenmukaisemmin seuraavien kysymysten avulla: Mikä on vielä mahdollista? Mihin voit vaikuttaa? Mitä voit tästedes tehdä toisin vastaavassa tilanteessa? Miten voit toimia niin, että hyvä lisääntyy maailmassa?" Kysymysten avulla pyritään löytämään huonosta jotain hyvää.

Hyviä kysymyksiä oli myös reseptissä "Päiväunelmoi". Tiedätkö mistä haaveilet? Mitä toivot tältä vuodelta? Mitä toivot ensi vuodelta? Missä haluat olla parempi? Mitä haluat enemmän elämääsi? Millaiset jäljet haluat jättää maailmaan? Haaveista voi tehdä myös aarrekartan.

Kirjassa olisi voinut olla enemmänkin logoterapeuttista, ns. ammattinäkökulmaa. Luen aika paljon erilaisia elämäntaito-oppaita ja tämä tuntuu ehkä hieman heppoiselta monen lukemani rinnalla. En saanut oikein mitään uutta ja tämä vähän turhautti. Oli kliseitä ja latteuksia. Olisin kaivannut syvällisempää otetta ja vähän omaperäisempiä reseptejä. Jotain uutta ja yllättävää.

Kirjassa on 182 sivua ja se on nopealukuinen. Tämä lukemani kappale on kirjaston.

Pihalla

 

Aurinko paistaa, sää hellii, nyt voisi olla pihalla ihan koko ajan. Kävellä paljain jaloin, laittaa sormet multaan.  

Tallensin tämän hetken kukkaloistoa kuviksi.

Etupihalla vanhat rhodot kukkivat upeasti kolmessa eri värissä. Niistä pitää nauttia juuri nyt, kukinta-aika on kovin lyhyt.

Rakastan kesää, rakastan meidän pihaa!

ps. laitetaanpas yksi reality-kuva. Tässä on todellisuus, mikä on rajautunut edellisistä kuvista pois. Koska meillä on lapsia, niin toki terassilla on myös tunneleita, palloja, tötteröitä, vesipyssyjä ja ties mitä

Kirjoja kouluikäisille lapsille

Hain kirjastosta läjän varauksia. Joukossa oli pari ihan uutta kirjaa ja muutama vähän vanhempi lastenkirja.

Paula Norosen Supermarsu palaa tulevaisuuteen on ilmestynyt tänä keväänä. Kirja on Supermarsu - sarjan seitsemäs kirja. Meillä on luettu kaikki Supermarsut ja pojat ovat tykänneet kirjoista. Kirjat ovat hauskoja ja vähän absurdeja.

Timo Parvelan Paten aikakirjat on myös tämän kevään kirjauutuus. Suosituista Ella-kirjoista tuttu Pate saa oman kirjasarjansa. Timo Parvelalta on heinäkuussa ilmestymässä myös uusi Ella-kirja, Ella ja kaverit karkaavat koulusta.

Mika Keräsen kirjat Oranssi polkupyörä ja Hopeinen aarrearkku ovat seikkailuromaaneja, jotka sijoittuvat Tarttoon. Sain vinkin kirjoista Lumiomena -blogin Katjalta, hän kuvasi kirjoja viisikkomaisiksi. Nämä kirjat luetaan ennen Tarton matkaamme.

Etsiväkerho Hurrikaani ja kiiturivarkaat on sarjan seitsemäs kirja. Löysin sarjan tänä keväänä ja nyt ollaan tosiaan ehditty jo seitsemänteen kirjaan. Olen tykännyt ihan hurjasti lukea näitä, niissä on sopivasti toimintaa, seikkailua ja jännitystä. Myös pojat ovat tykänneet näistä kirjoista paljon.

Meillä luetaan iltasatu joka ilta (pojat kohta 11 v ja kohta 9 v). Iltasatu on tärkeä meille kaikille. Minusta on ihanaa lukea laadukkaita lasten kirjoja kirjoja. Vielä ei ole puhettakaan siitä, ettei iltasatua enää jossain vaiheessa luettaisi. Meillä luetaan vuoroilloin.Minä luen vuorollani satukirjoja, mies enemmän lehtiä tai tietokirjoja.

Mitä kirjoja teillä luetaan? 

Ratkaisukeskeinen valmentaminen

Opiskelen ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi Helsingin yliopiston Palmenia-koulutuskeskuksessa. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan keskeisimmät teemat ovat voimavarakeskeisyys, asiakaslähtöisyys, arvostava vuorovaikutus ja luovuus.

Ratkaisukeskeinen valmentaja auttaa kysymyksin ja keskustelua ohjaten valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja etenemään kohti tavoitteita ja unelmia. Ratkaisukeskeinen valmennus saa usein aikaan uusien asioiden syntyä, tilanteiden jäsentymistä ja asiakkaan voimaantumista. Ratkaisukeskeinen valmennus keskittyy nykyhetkeen ja hyvään tulevaisuuteen. Valmennuksessa ongelmia käsitellään tavalla, jossa keskustelujen ja työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa, tavoitteissa, ratkaisuissa ja ratkaisuideoissa sekä toivon herättämisessä. Tutkimalla ensin ongelmaa ja miettimällä sitten, miten asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan, luodaan energiaa ja myönteistä intoa löytää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Toivetila voi olla mikä tahansa elämässä, vaikkapa uusi suunta työelämässä, kuntoilun lisääminen, terveellisempi elämäntapa, jokin henkilökohtaiseen elämään liittyvä asia tai vaikkapa joku vanhemmuuteen liittyvä teema. Valmentaja ei neuvo tai anna ratkaisuja vaan pyrkii kysymysten avulla oivalluttamaan valmennettavaa. Valmentaja auttaa valmennettavaa itse oivaltamaan ratkaisuja ja liikkumaan kohti tavoitetta.

Opinnot alkoivat helmikuussa ja juuri olin taas kaksi päivää opiskelemassa aihetta. Opintojaksojen välillä teemme valmennusharjoitteluja, tapaamme pienryhmäämme, luemme kirjoja ja artikkeleja ja teemme etätehtäviä. Koulutuksen sisältöalueita ovat esimerkiksi ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, narratiivisuus, positiivinen psykologia, mindfulness, tiimit ja organisaatiot, arvostava vuorovaikutus, dialogisuus ja haastavat tilanteet.

Valmennusharjoittelun lisäksi saamme myös itse valmennusta. Sekä koulutusjaksojen aikana että omalta valmentajalta. Minä tapasin omaa valmentajaani ensimmäisen kerran toukokuussa ja yhteistyömme jatkuu pian. Saadessani valmennusta olen huomannut kuinka tehokasta se on. Todella voimaannuttavaa ja ajatuksia liikkeelle laittavaa.

Olen aika innoissani näistä opinnoista. Ratkaisukeskeinen valmentaminen on minulle myös yksi tuleva työ, jota alan tehdä valmistuttuani ensi maaliskuussa.  Ratkaisukeskeisen valmennuksen oppeja tulen käyttämään myös kursseillani, joita tulen pitämään ensi syksynä vanhemmuuteen liittyen ("Voimavaroja vanhemmuuteen" ja  "Myönteisiä keinoja kasvatukseen").

Virheistä voi oppia, mutta onnistumisista oppii vielä enemmän!

Naisesta äidiksi ja takaisin naiseksi - workshop

(Kuva Babyjoyn sivulta)

Olin reilu viikko sitten sunnuntaina Naisesta äidiksi ja takaisin naiseksi - workshopissa. Workshopissa keskityttiin omaan kasvuun vanhempana ja omaan hyvinvointiin ja sen tärkeyteen. Tavoitteena on kukoistava, hyvinvoiva äiti, jolla on ympärillään voimaannuttavaa verkostoa. Äidin oman kupin pitää olla täynnä, jotta siitä jaksaa jakaa muille. Äitiyteen voi helposti hukkua, unohtaa muut roolit elämässään. Marttyyriäidin kanssa ei kenelläkään ole kivaa.

Workshopissa oli kymmenisen äitiä. Keskustelu oli avointa ja tunnistimme paljon itseämme toistemme puheenvuoroista. Teemat tuntuivat hyvin tutuilta. Keskustelimme esimerkiksi siitä, mikä oli vaikein läpikäytävä asia kun lapsi syntyi, kirjoitimme rakkauskirjeet itsellemme, saimme ajateltavaa maskuliini- ja feminiinienergiasta ja parisuhteesta. Kerroimme toisillemme ääneen mistä olemme ylpeitä itsessämme ja mitkä ovat kolme asiaa, joita haluamme lisää elämäämme. Minun kolme asiaani muotoilin seuraavasti: "Ensi syksynä minulla on työ, josta nautin. Minulla on aikaa itselleni ja olen tyytyväinen elämääni". Kirjoitimme toisillemme pienet voimaannuttavat kortit. Minun kortissani luki niin kauniita asioita, että lähes kyyneleet silmissä luin sitä "vaikutat ihanalta, turvalliselta ja rakastavalta äidiltä ja naiselta...sinulla on kaunis hymy". Tuo kortti on kulkenut koko viikon repussani mukana ja huonolla hetkellä olen lukenut kortin tekstiä ja saanut siitä voimaa.

Muutaman vinkin kirjoitin itselleni ylös muistivihkooni:

* Manifestoi itsellesi hyvää. Älä pelottele itseäsi tulevaisuudella.
* Kolikon kääntäminen - näkökulman vaihto (nyt huonolta tuntuva asia saattaakin lopulta olla elämän paras asia, hyvä käännekohta)
* Aarrekartat
* Positiivisten juttujen lukeminen
* Kiitollisuuspäiväkirja
* Itsen arvostaminen ja rakastaminen

Käytyäni workshopin pääsin mukaan suljettuun fb-ryhmään, jossa jatkamme keskustelua workshopin teemoista. Workshopin vetäjä Tara Lange järjestää muitakin workshoppeja, luentoja, teemapäiviä yms. Käy kurkkaamassa Babyjoyn sivuilta lisää!

Tänään vain hyviä uutisia!

Kävin ostamassa pojille eväitä lähikaupasta huomista kesäleiripäivää varten ja huomasin, että Iltasanomat mainosti, että tämän päivän lehdessä on vain hyviä uutisia. Iltasanomat haluaa tänään julkaistun painetun lehden avulla kehottaa kaikkia etsimään elämästään ja ympäristöstään myös valoisia ja myönteisiä asioita. Sillä niitäkin on. Hyvien uutisten lehti on muistutus meille kaikille siitä, että maailmaa voi katsella toisenlaistenkin lasien läpi. Edes yhtenä päivänä. Iltapäivälehdet myyvät skandaaleilla ja huonoilla uutisilla. Olisi mielenkiintoista tietää, paljon tämän päivän hyviä uutisia on luettu ja ostettu.

Minäkin tunnen paljon ihmisiä, jotka elävät sairauksilla, kauhistelulla ja näiden maksimoinnilla. Valitetaan kaikista mahdollisista asioista. Myös lähisukuuni kuuluu tällaisia ihmisiä. Kun käymme heillä kylässä, kuulemme ketkä kaikki ovat kuolleet, kenellä on mitäkin sairauksia, miten yhtiövastike on noussut, sääkin on pilvinen ja sateinen ja itse asiassa kesäkin on jo kohta ohi.

Mitä hyviä uutisia sinun päivääsi on kuulunut? Minä sain tänään inspiroivan puhelun liittyen ensi syksyn työkuvioihin. Olen enemmän kuin innoissani. Asiat tuntuvat järjestyvän juuri kuten olen niiden ajatellut järjestyvän. Nykyisessä työssäni ovat viimeiset työpäivät käsillä ja on ollut hienoa huomata, kuinka asiakkaat halaavat ja toivottavat hyvää jatkoa. Sanovat, että olen tehnyt työni hyvin. Se lämmittää mieltä.

Olen kiitollinen tästä elämänvaiheesta, pian alkavasta kesälomasta ja ihan parhaasta perheestä, joka minulla on.

ps. Kuvassa minun vanhassa keinutuolissani istuu ihana robotti, joka on ostettu vuosia sitten Kierrätystehtaalta. Robotti tuo minulle hyvää mieltä aina kun katson sitä.

Kasvata kannustaen (nettiluento)

Jokin aika sitten kirjoitin Perheaikaa -sivustosta ja kuuntelemastani Halaus itselle - opettele itsemyötätuntoa luennosta. Nyt kuuntelin Kasvata kannustaen - nettiluennon. Luento lähtee liikkeelle siitä, mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. Lapsella on perustarve tulla kokonaisvaltaisesti nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Ilon kokeminen yhdessä vanhempien kanssa on tärkeää.

Luennolla kerrotaan lapsen minäkäsityksen syntymisestä. Jos vanhemmat eivät jaksa olla lapsen kanssa, jos he pitkästyvät hänen kanssaan, lapsi uskoo olevansa ikävystyttävä. Lapsi uskoo olevansa paha tai riittämätön, jos vanhemmat ovat jatkuvasti hänelle vihaisia. Ja lapsi tuntee itsensä ei-rakastettavaksi, jos vanhemmat eivät huomaa häntä tai ryhdy hänen kanssaan vuorovaikutukseen. Lapsen itsetuntoa rakentavat rakastettuna olemisen kokemus, onnistumiset ja saatu kiitos.

Itsetunnon pahin vihollinen on häpeä. Häpeä on tunne ja kokemisen tapa, joka kuuluu ihmisyyteen. Mutta liiallinen häpeä saa tuntemaan itsensä pahaksi ja arvottomaksi. Vanhemmalla syyllisyyden tunne on siinä mielessä hyvä tunne, että se saa meidät muuttamaan käytöstämme. Mutta häpeä on lamauttavaa. Häpeä viriää lapsessa, jos vanhempi ilmaisee vihaa ja kiukkua, epää rakkauttaan tai uhkaa rangaistuksilla.

Luennon keskeisiä asioita on ajatukset siitä, mitä vanhemmassa tapahtuu silloin kun hän suuttuu. Kriisitilanteessa aivojen toimintatila muuttuu, mennään automaattivaihteelle tai taistele ja pakene - tilaan. Hälytystilassa monet aivojen toiminnot kuten moraali, empatia ja järkiperäinen ajattelu kytkeytyvät pois päältä. Lapsen voimakkaat tunteet voivat saada vanhemman hälytystilaan. Vanhemman omat käsittelemättömät tunteet nousevat helposti pintaan lapsen tunteiden herätteleminä. Aikuinen menettää tunteiden hallinnan, taantuu itsekin lapsen tasolle.  Se on lapsen kannalta turvatonta.

Mitä sitten kun hermot meinavat mennä? Arjen ennakointi on yksi tärkeä asia, se että arjessa on rutiineja ja sääntöjä. Näin lapselle rakentuu sisäistyneitä malleja arjen elämisestä. Yksi keskeinen asia on, miten vanhempana haluamme nähdä lapsemme. Ajattelemmeko niin, että lapsi haluaa kiusata meitä käyttäytymisellään vai ajattelemmeko, että lapsi hakee käytöksellään vaikkapa syliä ja lohtua päiväkotipäivän jälkeen. Lapsen myönteinen tulkitseminen on tärkeää!

Oman elämänhistorian miettiminen on myös tärkeää. Millaista hoivaa olemme saaneet osaksemme. On tärkeää pysähtyä tietoisesti miettimään asioita ja miten oma saatu vanhemmuus vaikuttaa omaan vanhemmuuteen. Millainen vanhempi itse haluan olla? Haluanko tehdä samalla tavoin kuin omat vanhempani ovat toimineet vai haluanko kenties tehdä jotain toisin?

Vanhempana on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan, sillä väsymys on usein syynä siihen, että mennään automaattivaihteelle, aivojen paniikkitilaan. Mikä saa sinut voimaantumaan? Mikä auttaa sinua pysymään jaksavana vanhempana?

Tilanteen ollessa päällä, kun ollaan menossa automaattivaihteelle, on tärkeää rauhoittaa itsensä, ottaa tarvittaessa aikalisä. Tunnista suuttumus, hengitä syvään. Pysy aikuisena äläkä mene mukaan tunteeseen. Anna lapsen tunteiden tulla, älä vaimenna niitä tai yritä ratkaista niitä. Älä satuta, ivaa tai nujerra. Älä leimaa lasta tai tunnetta pahaksi. Ota syliin, estä lyönnit,tarjoa turva, jota vasten puskea. Kerro, että fyysinen väkivalta on pahasta. Ei saa purra, potkia tai lyödä aikuista tai toista lasta. Mutta vihainen ja kiukkuinen saa olla!

Kun hyvää tunnepohjaista vuorovaikutusta on paljon, säätelevää rajoja asettavaa vuorovaikutusta tarvitaan vähemmän. Asenteella on väliä, sillä myönteisessä vuorovaikutuksessa lapsen yhteistyöhalu lisääntyy eikä lasta tarvitse pakottaa tottelemaan. Aikuisen leikkisä ja empaattinen asenne lasta kohtaan luovat vahvan pohjan aikuisen ja lapsen väliselle suhteelle.

Jälleen kerran hyvä luento! Itse olen joutunut omassa lapsuudessani sulkemaan tunteita paljon sisääni, en ole saanut olla vihainen. Minusta on tullut reipas ja kiltti suorittaja. Tämän takia minulle on ollut välillä vaikeaa sietää omien lasten voimakkaita tunnereaktioita. Olen saanut tehdä paljon töitä itseni kanssa, jotta pystyn vastaanottamaan lasteni tunteet. Käytän paljon hengittämistä ja mindfulnessia keinoina, jotta saan itseni rauhoittumaan ja jotta en toimi automaattiohjauksella vaan saan ajatteluvälin ja pystyn toimimaan järkevämmin. Meillä esikoinen haastoi meitä ensimmäiset viisi vuotta vanhemmuudessa. Sen jälkeen hänen kanssaan on ollut rauhallista. Kuopus oli ekat viisi vuotta aika helppo, mutta sen jälkeen hän onkin haastanut meitä ihan urakalla. Kuinka paljon olenkaan oppinut itsestäni vanhemmuuden kautta! Lapset kasvattavat minua ihan koko ajan ja he osaavat painella juuri oikeita nappuloita ja auttaa sitä kautta minua kasvamaan.

Millaisia ajatuksia sinussa herättävät luennon teemat?