torstai 1. toukokuuta 2014

Puutarhaunelmia



Taas on se aika vuodesta, kun alan innostua puutarha-asioista. Selailen kuvastoja, tutkin lehtiä ja kirjoja. Mietin, mitä kukkapenkkiä laajennan tänä vuonna ja mitä istutan ja minne.

Meillä on pihalla vanhoja omenapuita, joiden sato on hyvin vaihteleva. Viime vuonna saimme 3 omenaa, edeltävänä vuonna omenasatoa tuli yli 500 kiloa. Meillä on marjapensaita, mustikkapensaita, luumupuita (jotka ovat vielä niin pieniä etteivät tuota luumuja), puutarhavadelmaa, muutama mansikantaimi (viime kesänä laitoin kasvamaan myös muutaman ananasmansikan taimen) ja kesäkurpitsaa minulla on ollut tapana laittaa kasvusäkkiin pari tainta.

Keräilen syysleimuja. Niitä meillä on jo varmaan yli kymmentä eri väriä. Nyt huomasin kuvastosta taas uusia värejä. Mieleni mun tekisi. Tilata pari syysleimuväriä lisää.

Odotan jo sitä, että pääsen kunnolla kuopsuttamaan. Saan laittaa kädet multaan ja kitkeä ja istuttaa. Saan seurata kasvun ihmettä, nauttia kukista ja puutarhan antimista. Voi kun yöpakkaset jo loppuisivat.

Aforismin sanoin: "Jos omistat puutarhan, sinulta ei puutu mitään"


Mieheni tekemät kasvulaatikot näyttävät vielä kovin tyhjiltä. Kahdessa isommassa laatikossa kasvaa mansikkaa, pienimmässä ananasmansikkaa. Tuon pienimmän laatikon sain viime vuonna äitienpäivälahjaksi. Juuri toiveiden mukainen lahja!

Onko sinulla puutarhaan liittyviä suunnitelmia tulevalle kesälle? "Keräätkö" sinä jotakin kasvia (kuten minä erivärisiä syysleimuja)?

ps. Mukavaa vappua! Mietimme täällä, että alkaako se luvattu sade vai ei. Sinänsä toivoisin sadetta, puutarha saisi vettä ja siitepölyallergikkona saisin helpotusta elämääni edes hetkellisesti. Toisaalta olisi ihanaa ulkoilla ja käydä fillarilla vaikka jossakin vapputapahtumassa.
 

8 kommenttia:

  1. Minulla ei syysleimujen keräily todellakaan onnistu, niihin tulee aina härmä ja kuolevat mokomat pois. Tykkäisin niistä kovasti.
    500kg omenia on mahtisaalis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime syksynä huomasin ekaa kertaa härmää meidän syysleimuissa. Toivottavasti se ei enteile sitä, että alkavat kuolla pois...ovat niin kauniita.

      Kun saimme 500 kiloa omenoita, niin silloin niistä pääsi kyllä nauttimaan koko lähipiirimme. Meillä taitaa olla edelleenkin omenahilloa ja mehua siltä syksyltä. Viime syksynä tosiaan tuli vain kolme omenaa, joten vaihtelu sadon suuruudessa on aika huima.

      Poista
  2. Ihannoin ihmisiä, jotka jaksavat laittaa puutarhaa :) Meillä on pieni omenapuun alku, johon on tullut maksimissaan 6 omenaa. Pieni kirsikkapuu on myös, mutta kirsikoita siihen ei ole vielä koskaan tullut. Toivottavasti tänä vuonna sato olisi vähän suurempi. Onpa teillä tullut mahtavasti omenia :) Toivon, että joskus myöhemmin kun ikää tulee lisää jaksaisin tuota puutarhaamme kaunistaa ja istuttaa sinne kauniita kukkia.

    Marjapuskat laitoimme vuosi sitten pois ja tarkoitus olisi uusia alkuja ostaa toiseen paikkaan pihaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on vanha piha, kotimme on rakennettu ja piha perustettu noin 35 vuotta sitten. Muutimme tähän kotiin kymmenisen vuotta sitten ja minun aikaansaannostani ovat kaikki kukkapenkit. Täällä oli omenapuut, kirsikkapuu, marjapensaat ja puutarhavadelmaa jo silloin. Mutta ei yhtään kukkivaa kukkaa. Minä olen istuttanut luumupuut, mustikkapensaat ja tehnyt monen monta kukkapenkkiä. Vuosi vuodelta lisää ja lisää. Nyt pihamme alkaa olla sellainen kuin olen ajatellut. Kunhan hiekkalaatikko saadaan pois (eli kun pojat lopettavat leikkimisen), siihen istutan vielä lisää kukkia, ehkä pioneja. Niitä meillä ei vielä ole ja ne ovat ihania.

      Poista
  3. Olen ihan kateellinen vanhoista omenapuista! Meidän talomme on nyt 14 vuotta vanha, muutimme tähän vajaat viisi vuotta sitten. Talomme edelliset omistajat eivät olleet istuttaneet pihalle mitään muuta kuin nurmikon ja yhden havupuun. Heti ensimmäisenä syksynä istutimme pari omenapuuta ja myöhemmin vielä kirsikan ja luumun. Omenat näyttäisivät tänä vuonna tekevän paljon kukkia, toivottavasti pölytys onnistuu. Kaikenlaista muutakin olemme toki laittaneet, mm. mansikoita, marjapensaita, syysleimua (ensimmäisen yhteisen kotimme pihasta "pihistetystä" taimesta), dahlioita, gladioluksia jne. Koetan myös hoitaa minikokoista kasvimaatamme.

    Oi, istuta pioneja! Ne ovat lempikukkiani.

    Ja hauska vappupostaus, minäkin bloggasin tänään kukkakuvin. :)

    Valoisaa toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on tosiaan kolme vanhaa omenapuuta. Niin vanhaa, että yksi jo halkesi pari vuotta sitten omenien painosta. Olisi siis aika laittaa myös uusia omenapuita kasvamaan. Pionit ovat ihania, niille vaan en ole vielä löytänyt paikkaa pihalta. Mutta kunhan hiekkalaatikko lähtee pois, siihen tilalle laitan.

      Minä en varsinaista vappupostausta voi tehdä ihan siitä syystä ettei meillä ole mitään vappumeininkiä. Pöydällä on vähän serpentiiniä ja simaa on juotu ja vappuviipperät ovat maljakossa, mutta ei ole ilmapalloja, ei munkkeja, ei tippaleipiä eikä muutakaan vappujuttua. Siis käytännön pakosta puutarha-aiheinen postaus. Ehdin käydä kuvaamassa pihalla ennen raekuuroa.

      Mukavaa ja valoisaa toukokuuta sinullekin!

      Poista
  4. Mun tulee jotenkin aina huono omatunto kun luen tällaisia... Olen niin huono omakotitalollinen kun en piittaa puutarhahommista sitten pätkääkään! Teen just sen mitä on ihan pakko, mutta yleensä saan kaiken kuolemaan... Villivadelma pöheikkö jätettiin tontin reunalle kun rakennettiin, se sentään voi hyvin ja pukkaa marjaa minkä ehtii! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi meitä äitejä. Aina tulee huono omatunto jostakin. Itse tykkään puuhastella puutarhan parissa, se on minulle ihan parasta rentoutusterapiaa. Sen sijaan leipominen ei ole minulle sitä ja minulle tulee huono omatunto joka kerran kun katson blogeista hienoja kakkuja ja muita herkkuja, joita ihmiset väkertävät lastensa synttäreille. Kuten nyt vaikka sinäkin.

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!