Vieraalla maaperällä: Päivän asu - postaus

Perillä - blogissa oli vieraalla maaperällä - haaste. Haasteeseen kuului blogata jostain sellaisesta asiasta, joka on omaan blogiin täysin vieras. Josta ei muuten koskaan kirjoittaisi omaan blogiinsa. En ehtinyt varsinaiseen haasteeseen mukaan, mutta näin jälkikäteen osallistun. Heti mietin, että itselleni kaikkein vierainta on Päivän asu - postaukset. Tiedättekö ne, joissa kivannäköiset bloggaajat ovat kivannäköisissä vaatteissaan (joista vielä suurin osa tuotelahjoituksina saatuja) kivoissa asennoissa. Ja sitten postauksessa luetellaan, että housut sieltä (saatu blogiyhteistyön kautta) ja paita täältä (tuote saatu ilmaiseksi bloginäkyvyyttä vastaan) ja sukat nämä (saatu bloginäkyvyyttä vastaan) ja pikkarit nämä (saatu blogiyhteistyön kautta). Lisäksi silmämeikki sitä ja tätä ja huulipuna tuota (tuotteet saatu blogiyhteistyön kautta). Postaus sisältää affiliate-linkkejä, joista bloggaaja saattaa hyötyä.

Tässä minä olen. Torstaina 30.10. Kuvauspaikkana meidän keittiömme.

housut: pehmeät resorifarkut, ostettu kaikkien trenditietoisten suosimasta kaupasta nimeltä Ekta. Ja koska tämä kauppa on niin laajalti kaikkien tietämä, sitä ei näemmä löydy edes googlella, jotta olisin sen voinut linkata. Kauppa löytyy ah niin ihanan Korson S-marketin vierestä.
paita: Nanson Paulakukkaa. Minulta löytyy Paulakukkaa pitkähihaisina paitoina, t-paitoina ja tunikoina noin kahdeksassa eri värissä.
sukat: beiget, ei muistikuvaa mistä ostettu ja milloin. Ovat ehjät, joten luultavasti ei kovin vanhat.
meikki: meikkivoidetta, puuteria ja ripsiväriä hieman. Meikit taitavat kaikki olla Body Shopin tuotteita.

Takanani näkyvät taulut on tehty Joutomaan postereista. Kehykset ostettu muistaakseni Prismasta.
Lattialla näkyvän räsymaton on tehnyt äitini. Lattia on neliöparkettia, josta en erityisemmin tykkää. Odottelen, että se tulee uudestaan muotiin vielä ja ollaan trendin aallonharjalla.
hajuvesi: ei käytössä kuvaushetkellä.

Liikuntaleikkituntipäivinä päivän asuni on tällainen. Paita la pirouette ja caprit pineapple.  Ovat ohjaaja-asuni ja Vipeltävä Siili on kustantanut nämä minulle. Asun alla on urheilurintaliivit vuodelta yksijakaksi. Valkoiset, merkistä ei muistikuvaa enkä jaksa nyt katsoa, minkä merkkiset ne ovat. Kannattaa huomioida jaloissani olevat mustelmat. Ei tietoa, mistä saatuja. Ei ainakaan blogiyhteistyön kautta eikä bloginäkyvyyttä vastaan.

Haasteen voi napata mukaan! Eli omaan blogiin voi kirjoittaa aiheesta, josta ei muuten koskaan kirjoittaisi blogiinsa. Haasteeseen osallistuneet on lueteltu Perillä-blogin hauskassa askartelupostauksessa (joulun hittikortti!).

Kaikki tuotteet ostettu itse, omalla rahalla. Postaus ei sisällä linkkejä, joista voisin hyötyä.

ps. Toivon, ettei kukaan halua lisää minulta Päivän asu - postauksia, niin vierasta maaperää tämä on minulle. Toivon myös, ettei tästä postauksesta loukkaannu kukaan sellainen, joka tekee Päivän asu - postauksia. Minusta ei luontevasti ole tällaiseen.

Voimavarakartta

Jokaisella on käytettävissään tietty yksilöllinen määrä elinvoimaa akussaan. Voidaksemme hyvin akku tarvitsee sekä latausta että kulutusta. Elinvoiman akku kestää hyvin tilapäisiä kuormitushuippuja, kun se saa välillä rauhassa latautua. Pitkällä tähtäimellä akku ei voi hyvin ja menee pilalle, jos sitä kuormittavia asioita on enemmän kuin sitä lataavia asioita. Huonoon kuntoon päässyttä akkua on vaikea saada elpymään ja aina se ei onnistu ollenkaan.

Kuinka sinä voit? Mistä saat voimaa? Kuinka täynnä elinvoimasi akku on?

Voimavaratyöpajassa pohdimme omia voimavarojamme. Listaamme asioita, jotka lataavat akkua. Etsimme lehdistä kuvia, jotka muistuttavat näistä lataavista asioista. Mistä sinä innostut? Mikä inspiroi sinua? Mikä saa sinun sydämesi sykkimään? Voimavarakartta toimii muistuttajana elinvoiman akkua lataavista asioista.

Voimavarakartta on mahdollista tehdä SUNkirppiksen Naistenillassa 1.11. klo 16 - 20  yritykseni esittelypisteessä. Voimavarakartan hinta naistenillassa on 2 euroa (materiaalikulujen hinta). 

Voimavaratyöpaja on tilattavissa myös esim. MLL:n yhdistyksiin, kerhoihin tai vanhempainyhdistysten teemailtoihin. Lisätietoja heli (at) kasvuntaika.fi

Muista:

Sinun hyvinvoinnistasi ei voi huolehtia kukaan muu kuin sinä itse

Hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia

Paras lahja lapselle on elämästään iloitseva vanhempi


ps. tämä teksti on aiemmin julkaisu yritykseni Kasvun Taika - blogissa. Erityisen ajankohtaiseksi tämä tuli päivää tekstin julkaisemisen jälkeen, Rautavaaran ikävien tapahtumien myötä. Pidäthän huolta itsestäsi ja lähimmäisistäsi!

Ois vähän tunnustettavaa....

Ois vähän tunnustettavaa. Näin totesi Karhunpentu minulle tänään.

Viikko sitten meidän kuopuksella, Karhunpennulla (9 v) oli kovin kuivat huulet. Huulten yläpuolellakin oli punaista. Rasvasimme huulia ahkerasti illan aikana ja seuraavana päivänä. Asia unohtui. Kunnes tänään Karhunpentu totesi, että hänellä olisi vähän tunnustettavaa.

Viime keskiviikkona, kuviskoulureissulla (jonne hän kulkee itsekseen pyörällä) hän oli käynyt K-kaupassa. Ottanut kotoa mukaan kaksi euroa. Käynyt ostamassa irtokarkkeja. Kirpeitä. Syönyt ne kamalaa vauhtia, kun tietty ne piti olla syötynä ennen kuin hän tuli kotiin. Kirpeiden karkkien hotkimisesta seurasi rohtuneet huulet. Viikon hän oli pitänyt tämän tiedon itsellään, nyt sitten kertoi sen. Tunnusti. Tiesi tehneensä väärin.

Minua lähinnä nauratti. Aika söpöä. Kertoa äidille asiasta. Toki puhuimme siitä, että olisi ollut hyvä kysyä lupa karkkien ostoon.  Nauratti ajatus pienestä pojasta, joka suunnittelee täydellisen karkinostokeikan salaa. Ostaa sitten  kirpeitä karkkeja, jotka joutuu vielä ahmimaan kovaa vauhtia. Saa rohtuneet huulet.

Kuinkahan isoksi asti minulle tullaan sanomaan että "olis vähän tunnustettavaa..."

Joulu tulla jollottaa

On jo lokakuun loppupuoli ja ensimmäiset joululehdet ovat tupsahtaneet postilaatikosta. On aika alkaa fiilistellä joulua. Miettiä lahjoja, koristeita, ruokia, joulukalenteria. Minä olen jouluihminen. Rakastan jouluvalmisteluja. Rakastan joulua. Minä haluan tehdä jouluvalmisteluja pikku hiljaa ettei tule joulun alla kiirettä ja stressiä. Siksi jo nyt ajatukseni suuntautuvat jouluun.

Meidän joulumme on perinteinen. Vuodesta toiseen vietämme joulua suunnilleen samalla tavoin. Jouluvalmisteluihin kuuluu joulukalenteri, johon tonttu tuo viestejä joka aamu. Piparit ja joulutortut. Talvisirkuksessa käyminen. Jouluaattona teemme samat jutut, vuodesta toiseen. Käymme aamusaunassa, syömme pitkään haudutetun riisipuuron. Iltapäivällä on glögitarjoilu, johon olemme kutsuneet mukaan myös appivanhemmat ja miehen veljen perheen. Tähän glögitarjoiluun kuuluu perinteisesti puolukkainen rahkatorttu. Illansuussa on lahjojen jako (meillä ei käy joulupukki joka vuosi, jonain vuonna hän on vain soittanut pojille, että lahjat ovat oven takana. Viime vuonna tuli tekstiviesti). Jouluaaton päivällinen, johon kuuluu erityisesti kaloja, laatikkoruokia ja juustoja.  Äitini on viettänyt muutaman viime vuoden ajan joulua kanssamme jouluaatonaatosta joulupäivään. Joulupäivänä olemme uusissa pyjamissamme koko päivän. Pelaamme lautapelejä ja luemme lahjaksi saatuja kirjoja. Syömme jouluruokia. Tapaninpäivänä alkaa suuntautuminen tavallisempaan arkeen. Alan myös siivota joulukoristeita pikku hiljaa pois tapanista eteenpäin. Uutena vuotena lähes koko koti on riisuttu joulusta. On aika suuntautua kohti uutta.

Minä en voisi kuvitellakaan, että viettäisimme jonkun joulun appivanhempien luona, seuraavan minun äitini luona, seuraavan kylpylässä, seuraavan laivalla ja seuraavan Thaimaan lämmössä. Meidän joulu on perinteinen. Se toistuu samanlaisen vuodesta toiseen. Niin oli minun lapsuudessani (tosin niissä jouluissa oli eri perinteet kuin mitä meidän jouluissamme) ja niin on nytkin.

Meidän joulumme värit ovat valkoinen ja punainen. Koskaan muulloin kodissamme ei ole punaista kuin joulun aikaan. Joulukoristeet on kerätty pitkällä aikavälillä. Osa on muistoja lapsuudestani asti. Paljon on myös lasten tekemiä ja kummilasteni tekemiä. Mailegia on eri kokoisina nisseinä ja possuina. Talolyhtyjä, erilaisia jouluvaloja. Joulukukkiamme ovat hyasintit ja amaryllikset. Joulunajan suosikki cd-levyni on Suvi Teräsniskan Tulkoon joulu.

Joko sinun ajatuksesi ovat suuntautuneet jouluun? Toistuuko teidän joulunne samanlaisena vuodesta toiseen? Mitä jouluperinteitä teillä on?

Stressinhallintakortit ja kirjaostoksia

Kävin viime sunnuntaina I love me - messuilla. Messuilla olisi ollut vaikka mitä ihanaa, mutta keskityin erityisesti kirjojen selailuun, yhteen mindfulness-sessioon ja yhteen luentoon. Olin juuri ennen messuille lähtöä nähnyt mainoksen Stressinhallintakorteista ja ajatellut, että onpa mahtava idea. Messuilta löysin ne kivaan messuhintaan.

Korttien tekijä on Sanna Wikström. Kortteja on 50 kappaletta ja niissä on erilaisia harjoituksia pallealla hengittämisestä ajatusten tarkkailuun ja rakkauskirjeestä itselle päänahkan hieromiseen.

Pakkauksessa todetaan, että stressinhallintaharjoittelu on kuin hampaidenpesu: toisto useammin päivässä tekee siitä rutiinin. Stressinhallintakortit on tarkoitettu osaksi arkea: harjoitukset voi tehdä työpisteellä, bussissa, kauppajonossa tai vaikka kahvipöydässä.

Täytyy tunnustaa, että kuluneen viikon aikana nämä kortit unohtuivat, niille olisi ollut käyttöä. Eilen illalla huomasin olotilastani, että olisi ollut tarpeen pysähtyä hengittelemään enemmän viikon aikana, tunnustelemaan kehoa, etsimään omaa voimakeskusta. Jatkossa muistan. Minulla on stressinhallintakortit. Niitä käyttämällä voin vaikuttaa olotilaani.

Viihdyin messuilla erityisen pitkään Basam Booksin kirjapisteessä. Olisin voinut ostaa sieltä suunnilleen kaikki kirjat. Tällä kertaa ostin neljä kirjaa.

Kirja 10 läsnäolon minuuttia - mindfulness lapsille tuo kasvattajien käyttöön Hawn-säätiön menestyksekkään MindUp-ohjelman. MindUpin avulla lapset oppivat tuntemaan mielensä toiminnan ja rauhoittamaan sen, kehittäen myötätuntoa ja kykyä onnellisuuteen. Kirjassa on teoriatietoa esim. aivojen toiminnasta, lapsen aallonpituudelle virittäytymisestä, onnellisuudesta, empatiasta ja peloista. Teoriatiedon lisäksi kirja sisältää paljon harjoituksia.

Toiveista totta - mielikuvista käytäntöön  on henkisen opettajan, Wayne W. Dyerin kirjoittama teos. Kirjassa kerrotaan siitä, kuinka voimme manifestoida itsellemme asioita, joita haluamme elämäämme. Suurin ihmiselle annettu lahja on hänen mielikuvituksensa. Toiveista totta - kirja vie jännittävälle löytöretkelle itseesi ja matkan aikana saat käyttöön oman luomisvoimasi.

Anna anteeksi itsellesi on Colin C. Tippingin kirjoittama kirja. Itselle anteeksi antaminen on huomattavasti hankalampaa kuin anteeksi antaminen muille ihmisille. Colin C. Tipping on kirjoittanut kirjan, jossa itseen kohdistuvasta syyllisyydestä ja häpeästä pyritään pääsemään eroon hyväksymällä se, että kaikella tapahtuneella on syynsä. Kirjassa on myös konkreettisia harjoituksia ja lomakkeita ehdottomaan anteeksiantoon.

Kirja Mindfulness vanhemmille on tulossa arvontavoitoksi seuraavaan blogiarvontaani. Minulla on omana kirjan aiempi painos (Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille) ja minusta kirja on ihana ja se on täynnä juuri niitä ajatuksia, joita itsekin haluan vanhemmuudessani toteuttaa. Niitä ajatuksia, joita olen paljon kirjoitellut myös tänne blogiini. Kerron kirjasta enemmän arvontapostauksen yhteydessä.

Tulen kirjoittamaan näistä kirjoista myös blogitekstit, kunhan ehdin lukea kirjat. Kaikki vaikuttavat mielenkiintoisilta. Sain Pihin Naisen blogin kautta lipun Kirjamessuille, joten saa nähdä kuinka monen kirjan kanssa saavun huomenna kotiin niiltä messuilta. Rakastan kirjoja, rakastan lukemista. Rakastan myös oman elämän pohdiskelua ja itseni kehittämistä.  

Onko joku näistä kirjoista sinulle tuttu? Oletko kuullut stressinhallintakorteista?

Rhonda Byrne: Salaisuus

Rhonda Byrnen Salaisuus kirjan pääsanoma on: "Saat mitä uskot saavasi". Kaikki tulee luoksesi, asioiden eteen ei tarvitse ponnistella. Kaikki on mahdollista ja kaikki mihin pystyt eläytymään täydesti toteutuu.

Mikä on salaisuus? Elämän suurin salaisuus on vetovoiman laki. Se tarkoittaa sitä, että samankaltaisuus vetää puoleensa - myönteiset ajatukset keräävät myönteisiä ajatuksia ja päinvastoin.

Kaiken, mitä elämääsi tulee, sinä vedät luoksesi
Näe itsesi yltäkylläisyydessä, niin vedät yltäkylläisyyttä puoleesi
Ajattele sitä, mitä haluat, älä sitä mitä et halua
Jos ajattelet koko ajan, kuinka huonosti asiat ovat eivätkä ne ikinä muutu paremmiksi, olet oikeassa, eivät ne muutukaan

Luomisprosessi auttaa sinua luomaan mitä tahansa tahdot kolmen yksinkertaisen askeleen avulla: pyydä, usko ja ota vastaan. Pyytämällä sitä mitä tahdot saat tilaisuuden tehdä päämääräsi mielessäsi selväksi. Kun olet selvittänyt sen mielessäsi, olet jo pyytänyt. Uskominen tarkoittaa sitä, että toimit, puhut ja ajattelet ikään kuin olisit jo saanut sen, mitä pyysit. Kun säteilet ympäristöösi vastaanottamisen taajuutta, vetovoiman laki siirtää ihmisiä, tapahtumia ja olosuhteita niin, että sinä voit vain ottaa vastaan. Vastaanottaminen tarkoittaa sitä, että tunnet jo nyt sellaisia tunteita kun tulet tuntemaan sitten kun toiveesi on toteutunut. Kun tunnet myönteisiä tunteita jo nyt, pääset toiveesi kanssa samalle taajuudelle.

Kirjassa muistutetaan myös itsensä rakastamisen tärkeydestä: kun kohtelet itseäsi rakastavasti ja kunnioittavasti, houkuttelet luoksesi muitakin ihmisiä jotka osoittavat sinulle rakkautta ja kunnioitusta. Jos tunnet kielteisiä tunteita itseäsi kohtaan, torjut kaiken mahdollisen rakkauden. Sen sijaan houkuttelet luoksesi yhä enemmän ihmisiä ja tilanteita, jotka saavat sinut tuntemaan yhä enemmän kielteisiä tunteita itseäsi kohtaan.

Kirjassa ei sinällään ollut minulle mitään uutta ja ihmeellistä, mutta kaikki oli paketoitu kauniisti ja kiinnostavasti ja kirjan lukemalla sain taas uskoa itseeni ja lisää puhtia elämääni. Kirja toi hyvää oloa ja pitää yllä positiivista mieltä.

Olen aiemmin kirjoittanut Sydänmagneetti - kirjasta, jossa on samoja teemoja ja joka myös ulkonäöltään muistuttaa Salaisuus - kirjaa. Aarrekartta perustuu vetovoiman lakiin ja samoihin ajatuksiin kuin mitä Salaisuus - kirjassa on. Aarrekartasta olen kirjoittanut esim. tämän postauksen.

Luin saman kirjailijan Voima -teoksen syyslomalla. Siitä on tulossa postaus lähipäivinä. Pidin siitäkin kirjasta paljon ja se avasi minulla myös uusia ajatuspolkuja.

Pöllöjä

Meillä on paljon pöllöjä. Huovutettuja, virkattuja, neulottuja, ommeltuja. Tässä pöllökavalkadi, olkaa hyvä!

Tykätäänkö teillä pöllöistä?