Kirjaesittely ja arvonta: Tenavat tasapainoon. Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta

Moni vanhempi ja lasten kanssa työskentelevä miettii, miten tukea lapsen kykyä rauhoittua ja miten auttaa lasta säätelemään tunteitaan. Mistä löytää tietoa näistä asioista? Mistä löytää konkreetteja keinoja? Näitä olen myös itse miettinyt sekä vanhempana että ammattilaisena.

Lapsi oppii käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. Lapsi säätelee omaa stressiään liikkeen avulla. Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Kuormitus ei ole itsessään huono asia. Oleellista on tasapaino, jota voi tavoitella säätelemällä kuormituksen lisäksi vireyttä ja tunteita sekä vahvistamalla sisäistä rauhoittumisjärjestelmää. Näitäkin keinoja voi oppia jo lapsena.

Kirja "Tenavat tasapainoon. Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta" antaa keinoja lapsen vireystilan, kuormituksen ja tunteiden säätelyn sekä sisäisen rauhoittumisjärjestelmän vahvistamiseen. Lisäksi kirjassa on perustietoa vireyden ja kuormituksen taustalla olevista tekijöistä. Kirjan keinoissa yhdistellään mindfulnessia, toimintaterapiaa ja sensorisen integraation terapiaa. Kirjan kirjoittaja Merja Tompuri on toimintaterapeutti.

Koska hyvinvoiva aikuinen vahvistaa lapsen hyvinvointia, kirjassa on kiinnitetty huomiota myös aikuisten tasapainon tukemiseen. Kirjassa on runsaasti erilaisia tehtävä- ja lomakepohjia sekä aikuisen käyttöön että lapsen kanssa tehtäväksi. Aikuinen pystyy arvioimaan esimerkiksi oman arjen tasapainoa lomakkeen kysymysten avulla ja lapsen kanssa pystyy miettimään vaikkapa omia ikäviä tunteita ja ilon aurinkoa.

Kirjassa on paljon harjoituksia ja tarinoita, joita on helppo hyödyntää lapsen kanssa. Harjoitukset ovat konkreettisia ja lapsen maailmaan vietyjä. Itse pidin paljon erityisesti näkökulman vaihtamiseen ja kiukun tunteen käsittelyyn liittyvistä harjoituksista. Mieleeni jäi erityisesti tunnepommi-harjoitus. Kuinka kuvaavaa: Tunnepommi. Mikä sen voi sytyttää? Kuinka pitkä pommin sytytyslanka on? Mitä tapahtuu, jos pommi räjähtää? Miten räjähdys vaikuttaa ympäristöön ja toisiin ihmisiin? Pidin myös uhka- ja puolustusjärjestelmän toimintaan liittyvästä teoriaosuudesta ja harjoituksista. Tarina Manteli-koirasta kuvaa hyvin lapsentasoisesti sitä, mitä stressireaktiossa tapahtuu ja mikä tarkoitus stressireaktion heräämisellä on.

Sain kirjasta ajatuksia ja myös ihan konkreettisia harjoituksia niin lasten tunnetaito- kuin mindfulness-ryhmiinkin. Kirja sopii mielestäni hyvin erityisesti lasten kanssa työskenteleville (päiväkotien, kerhojen, alakoulun henkilökunta), terapeuteille (fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit), mindfulness-ohjaajille, lasten tunnetaito-ohjaajille yms. Lisäksi kirja sopii vanhemmille, jotka etsivät keinoja lapsen tunteiden säätelyn ja rauhoittamisjärjestelmän tukemiseen.

Sain kirjan arvostelukappaleeksi PS-kustannukselta. Sain kirjaan alennuskoodin, jolla saa - 25 %:n alennuksen normaalihinnasta (normaalihinta on 45 euroa, ostamalla kirjan alennuslinkin kautta se maksaa 34 euroa). Alennuksen saa ostamalla kirjan tämän linkin kautta.

Lisäksi sain kirjasta yhden arvontakappaleen.  Arvontaan voivat osallistua kaikki blogini lukijat ja lukijaksi liittyvät (blogger - liity sivupalkista, bloglovin,  facebook).  Arvonta alkaa nyt ja päättyy to 16.3. klo 21. Kaikille on tasapuolisesti yksi arpa. Kerro kommentissa, mitä kautta luet blogiani.

Onnea arvontaan!

Viikon hyvät ja huonot

Takana on oman olon kannalta niin huono viikko, että olen onnellinen, että tämä viikko alkaa olla ohi ja uusi viikko on vaihtumassa. Tämä olisi ollut täysin surkea viikko ellei työasioiden tiimoilta olisi sattunut niin positiivisia ja ihania asioita.

Kaiken piti olla ok tälle viikolle. Takana hiihtoloma ja tämän viikon aikana tavallista vähemmän töitä. Oli sovittuna lounastreffit ystävän kanssa, muksuoppi-kurssin aloitus. Kummitytön synttärit ja uudistetun Ipanaisen avajaiset. Maanantai ja tiistai meni normaalisti. Keskiviikkoaamuna heräsin outoon oloon. Päässäni oli tyhjä olo, tuntui ettei ajatuskaan liiku. Näin kaveria Helsingissä, sain suunniteltua tunnetaitoryhmääni. Illalla olin "Muksuoppia vanhemmille ja kasvattajille" - kurssilla ja sen aikana oloni muuttui koko ajan huonommaksi. Bussimatka kotiin oli kamala. Päätä alkoi särkeä kunnolla. Tiesin jo, mistä on kyse. Pms. Pms, joka taas tällä kertaa on normaalia rajumpi. Pms, joka invalidisoi elämäni muutamaksi päiväksi.

Lounaalla ystävän kanssa Kampin Sandrossa

Torstaiaamuun heräsin klo 5.15. En saanut nukuttua pidempään päänsärystä johtuen. Kello olisi herättänyt seitsemältä. Jaksoin tehdä päivän työt ihan hyvin, mutta iltapäivä ja ilta meni lähes ohi vain maaten sängyssä paikallaan. Haaveilin, että olisi joku assari, jolle voisin jakaa työhommiani tällaisina hetkinä tai kotiapulainen, joka kävisi ruokakaupassa ja tekisi ruuat. Yleensä minulla on perjantait vapaita, mutta tällä viikolla minulla oli poikkeuksellisesti töitä. Taas jaksoin kaksi ryhmää ihan hyvin, mutta siihen voimat jäivätkin. Päivällä alkoi mennä myös kylmät väreet pitkin kehoa ja oli tehtävä päätös. En mene illan tanssitunnille, siirrän seuraavan päivän Ipanaisella olevan uniluennon viikon päähän ja menen kummitytön synttäreille toisena ajankohtana. Vielä eilinen oli aivan toipilas-päivä. Nyt vihdoin tunnen oloni normaaliksi. Onneksi en tainnut saada flunssaa ja lepo auttoi.

Vaikka oma olo oli aika monta päivää surkea ja moni asia seisoi, kun en jaksanut tehdä iltapäivisin ja iltaisin mitään, silti viikkoon kuului muutama ihan älyttömän iloinen asia. Sain tarjouspyynnön tunnetaitoluentoon eräästä päiväkodista. Tarjoukseni meni läpi ja maaliskuun lopulla pääse luennoimaan vanhempainiltaan tunnetaidoista. Laitoin perjantaina iltapäivällä myyntiin ensimmäisen Lasten Tunnetaitoryhmäni ja se ryhmä on ollut todella suosittu, siinä on enää yksi paikka vapaana. Huikeeta! Nämä tunnetaitoryhmät ovat juuri sitä, jota haluan tehdä jatkossa enemmän ja tämän ryhmän nopea täyttyminen antaa viitettä siihen, että ryhmille on kysyntää. Näyttää, että lisäryhmille olisi tarvetta, mutta en tiedä, kuinka täyteen uskallan buukata loppukevään kalenterini etten uuvu. Viimeistään ensi syksynä käynnistyy sitten enemmän tunnetaitoryhmiä. Perjantain satuhierontatunnit Taidetalo Toteemissa olivat myös suositut ja saan sinne ensi syksylle kolmen kerran kurssit.

Tänään olen lukenut Liane Moriartyn uutta kirjaa "Tavalliset pikku pihajuhlat". Olen pitänyt paljon Moriartyn kirjoista. Tämän kirjan kohdalla meinasi käydä pieni "uupuminen" kirjan pituuteen. Tuntui, että tarina meinasi väljähtyä keskivaiheilla ja eteni liian hitaasti. Kun pääsin siitä ohi, kirja eteni taas vauhdilla kohti loppua. "Tavalliset pikku pihajuhlat" on tuttua Moriartya, tarina rakentuu pikku hiljaa kirjan edetessä. Tämänkin kirjan jälkeen suosikkinani hänen teoksistaan pysyy "Mustat valkeat valheet", joka on ensimmäinen kirja, jonka Moriartylta luin.

Olen saanut ihania kirjoja arvostelukappaleiksi. Toivon, että tulevat viikot ovat normaaleja ja jaksan paneutua taas myös lukemiseen ja bloggaamiseen. Onneksi joka kuukausi ei ole näin kamalia pms-oireita. Viimeksi näin kamalaa oli varmaan puolisen vuotta sitten.

Mukavaa alkavaa uutta viikkoa!

Jääveistosten ja leffojen hiihtoloma

Tämä teos voitti Mikkelin Jääfestivaalit 2017

Vietin poikien kanssa muutaman päivän Mikkelissä. Mikkeliin sattui visiittimme ajalle Jääfestivaalit ja kävimme katsomassa jääveistoksia monena päivänä. Erityisesti pojat pitivät torille tehdystä jääliukumäestä, jossa kävimme laskemassa monta kertaa. Seisoessani torstaina torilla katselemassa poikien laskemisriemua tapasin sattumalta myös lukioaikaisen luokkakaverini. Emme olleet nähneet sitten ylioppilasjuhlien eli siitä on aikaa yli 20 vuotta.

 

Lisäksi kävimme uimahallissa uimassa ja leffassa. Minä kävin katsomassa kaksikin leffaa, ensin itsekseni leffan "La La Land" ja poikien kanssa "Lego Batman" - elokuvan. Pidin molemmista. "La La Land" on elokuva unelmien tavoittelusta, sitkeydestä ja unelmien toteutumisesta. Upea, musikaalimainen elokuva. Ainut, mikä jäi kaivelemaan mieltäni, oli leffan loppuratkaisu.

"Lego Batman" - elokuvassa oli menoa ja räiskintää, mutta erityisesti pidin leffan sanomasta. Kukaan ei pärjää yksin. Toisia tarvitaan. Yhteisöllisyys ja rakkaus ovat tärkeitä. Yhdessä kaikki ovat vahvempia.

Tänään olen palaillut arkea kohden. Käynyt ruokakaupassa, siivoillut kotia, lajitellut pyykkejä. Tulipa monen vuoden tauon jälkeen katsottua myös hiihtoja telkkarista ja mikä hieno hetki olikaan penkkiurheilla, kun Krista Pärmäkoski hiihti Suomelle hopeaa. Huomenna olisi tarkoitus vielä suunnata Keravan Taidemuseoon "Näkyväksi neulottu" -  näyttelyyn ja sitten on lomaviikko ohi.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Synttärilahjat itselle

Tänään on syntymäpäiväni. Syntymäpäivieni ajankohtaan liittyy vuosittain myös penkkarit ja vanhojen tanssit. Aiemmin tuli mietittyä, että eihän siitä nyt kovin kauaa ole kun itsekin tanssi hienossa puvussa ja riekkui naamiaisasussa abirekan kyydissä. Tänä vuonna mietin ensimmäistä kertaa, ettei siihen nyt ihan hirveän kauaa ole, kun esikoinen on tanssimassa vanhojen tansseissa. Aika käsittämätön ajatus.

Meillä ei ole miehen kanssa tapana ostella lahjoja toisillemme ja ainut keltä saan jotain lahjaksi on äitini. Ja hän antaa minulle aina rahaa sanoen: "osta jotain tarpeellista itsellesi". Tänä(kin) vuonna ostin itse itselleni synttärilahjat.

Joululahjaksi tilasin itselleni Anelmaiset - sukat ja alkuvuodesta alkoi säärystimet houkutella. Laitoin tilaukseen säärystimet, joissa olisi vihreää, ruskeaa tai muita luonnonsävyjä. Ne valmistuivat juuri sopivasti syntymäpäiväkseni, perjantaina hain ne itselleni. Ystäväni kaverin äiti on näitä Anelmaisia minulle neulonut.

Inspirational Medleyn kaulakoru "Tyylilyyli" on tehty käsityönä kutistemuovista. Näin korut ensimmäistä kertaa viime syksynä käydessäni Korson aseman puodissa ja ihastuin niihin. Kun aloin miettiä itselleni syntymäpäivälahjaa, koru palasi mieleeni. Yhdessä esikoisen kanssa valitsimme "Tyylilyylin" koruksi minulle. Toisena vaihtoehtona mietin "Satuseppoa".

Syntymäpäiväni tienoille ajoittuu myös hiihtoloman alkaminen. Meillä on edessä lomaviikko, josta vietämme muutaman päivän Mikkelin mummilassa. Tiistaina suuntaan Mikkeliin poikien kanssa, mies jää kotiin tekemään töitä, sillä hänellä ei ole lomaa (koska hän vaihtoi työpaikkaa viime syksynä eikä lomia näin ole vielä kertynyt).

Mukavaa alkavaa uutta viikkoa!

Tunnetko sinä tunteesi?

Tunnetko sinä tunteesi? Millaiset tunteiden säätelytaidot sinulla on? Olen työni kautta huomannut, että moni suomalainen vanhempi on aika pihalla omien tunteidensa kanssa. Meidän ikäluokkamme ei ole saanut tunnekasvatusta vanhemmiltamme. Meidän tunteitamme ei ole nimetty, emme ole oppineet tunteiden säätelytaitoja. Olemme oppineet, että on tiettyjä tunteita, joita ei saa olla ja niitä ei saa näyttää. Pitää olla reipas. Pitää olla kiltti. Ei saa olla kiukkuinen ja tuhma. Ja kun itsellä ei ole kontaktia omiin tunteisiin, niitä on vaikea kohdata omalta lapselta.

Sain arvostelukappaleeksi kirjan "Tunne tunteesi". Kirjassa kuvataan Jonia, joka osasi tunnistaa kaksi tunnetta. Toinen oli "ihan ok" ja toinen "vituttaa". Jos itse joutuu kapeuttamaan omia tunteitaan eikä niitä saa ilmaista, voi käydä kuten Jonille. Kontakti omiin tunteisiin häviää. Taito tunnistaa ja nimetä tunteita näivettyy kuin lihas, jota ei käytetä vuosiin. Minäkin olen ollut aika pihalla omien tunteideni kanssa. Olen ilmaissut esimerkiksi kiukkua paiskomalla ovia, olemalla marttyyri ja olen myös heittänyt yhden puhelimen lattialle niin, että se meni rikki. Se oli lankapuhelin eli siitä on aikaa. En tunne itseäni kauhean ylpeäksi, kun kirjoitan asiasta täällä blogissani. Onneksi noista ajoista on menty eteenpäin. Olen viime vuosina tehnyt syvää tutustumista omaan itseeni ja omiin tunteisiini. Jotta olisin parempi vanhempi omille lapsilleni.

Tunnetaidot lisäävät elämänlaatua ja terveyttä. Ihmisen tunteet, ajatukset ja toiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kun tunnistaa omat tunteensa, voi valita kuinka niiden perusteella toimii. Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa tunteen tunnistaa, sitä lievempänä versiona se tulee. Kyky käsitellä ja hyväksyä tunteita lisää psyykkistä joustavuutta ja auttaa sietämään stressiä.

Tunteiden tehtävä on ohjata toimintaamme ja auttaa meitä tekemään valintoja. Tunteet toimivat sekä kompassina että moottorina suunnistaessamme jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Valintojen tekeminen on hankalaa silloin, jos tunne-elämä on latistunut esimerkiksi masennuksen takia.

Tunteiden säätelytaitoja voi opetella ja kehittää koko elämän ajan.  Kirja "Tunne tunteesi" sisältää runsaasti harjoituksia, jotka auttavat tunnistamaan tunteita ja niiden aiheuttamia fysiologisia reaktioita ja vaikutuksia käyttäytymiseemme.  Läsnäolon ja pysähtymisen taito on tunteiden säätelyn perusta.Mindfulness eli tietoinen läsnäolo auttaa tutkitusti fysiologisiin stressioireisiin: verenpaine ja stressihormonipitoisuus veressä laskevat.

Itse olen mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito-ohjaaja ja minulla on paljon tietoa tunteista ja niiden säätelystä. Silti koen saaneeni kirjan kautta myös paljon uusia ajatuksia. Pidin tosi paljon kirjassa olleista harjoituksista. Itselle tuli ajatus, että näitä harjoituksia olisi kiva kuunnella myös äänitteinä.

Kirja kannustaa omien tunteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen, tunteiden rakentavaan käsittelyyn ja omiin ajatusvääristymiin tutustumiseen. Kirja kannustaa myös pysähtymään omien tunteiden äärelle. Kirjan kirjoittaja Katja Myllyviita toteaa viisaasti: "Haluaisin ihmisten suhtautuvan tunteisiinsa viestin tuojina. Tällä tavalla kaikki tunteet, myös epämiellyttävät tai ahdistavat, ovat yhtä tärkeitä eikä niitä kannata torjua. Tunteet eivät ole vaarallisia, päinvastoin. Kyky käsitellä tunteita auttaa meitä kohtelemaan itseämme myötätuntoisesti samalla tavoin kuin kohtelemme ystäviämme".

* kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta (Duodecim Kustannus). Kirjassa on 256 sivua. Kirjan kirjoittaja Katja Myllyviita on psykoterapeutti ja tietokirjailija.

Kasvisruokia viikon varrelta

Esikoisen tekemää kasvisrisottoa

Minulta on jo pitkään pyydetty postausta ruokaviikostamme. Nyt päätin kuvata muutaman päivän ajan tekemiäni ruokia. Kuvista huomaa, etten ole mikään ruokabloggaaja. Meillä syödään kasvisruokaa ja jonkin verran kalaa. Käytän  maito- ja kananmunatuotteita ruuanlaitossa eli emme ole vegejä vaan pesco-lakto-ovo-vegetaristeja. Lihaa meillä ei ole syöty kymmeneen vuoteen.

Alkuvuoden aikana olen huomannut useammankin lehtijutun, jossa perhe kertoo, että päättivät tehdä kasvisruokaa kerran viikossa, mutta sitten kasviskeskiviikko unohtui tai että eivät keksineetkään kasvisruokia ja näin ajatus yhdestä kasvisruokapäivästä viikossa hiipui unholaan. Ehkä tämä postaus antaa ideoita kasvisruokiin.

Kasvishampurilainen. Pihvinä Apetit Mexican kasvispihvi. Lisäksi erilaisia kasviksia.

Ruuanlaitto ei ole lempipuuhaani ja haluan, että ruoka valmistuu nopeasti. Käytän jonkin verran puolivalmisteita ja myös valmispakastetuotteita ruuanlaitossa. Viime aikojen uudet tuotteet, nyhtis ja härkis ovat tuoneet ihanaa helpotusta ruuanlaittoon.

Olen ollut myös iloinen, kun esikoinen saa kotitaloustunneiltaa kotiläksyksi leipomis /ruuanlaittoläksyjä. Esikoinen teki läksynään kasvisrisottoa meille muutama päivä sitten ja se olikin tosi hyvää. Kasvisrisotto tulee jäämään ruokalistallemme. Siinä on porkkanaa, purjoa, paprikaa, sipulia, risottoriisiä ja mausteita (kasvisliemikuutio, basilikaa, timjamia, valkopippuria).

Perunamuusia, nyhtistä ja suolakurkkua. Näyttää aneemiselta annokselta, mutta maistuu hyvältä.

Pyrin suunnittelemaan viikon ruokalistan sunnuntaisin ja käymään myös ostamassa isommat ruokaostokset sunnuntaisin, jotta viikolla ei tarvitsisi käydä hakemassa kuin pientä täydennystä ruokakaupasta. Inhoan sitä, että joka päivä joutuu miettimään erikseen, mitähän meillä tänään syötäisiin. Kun viikon ruokalista on suunniteltu etukäteen, aivokapasiteettia jää muuhunkin kuin ruuan miettimiseen.

Maailman maukkainta linssikeittoa

Yksi lähes joka viikkoinen ruoka meillä on linssikeitto. Söin ensimmäisen kerran tuota superherkullista linssikeittoa noin vuosi sitten, kun olin luennoimassa elämäni ekoilla uniluentokutsuilla. Pyysin ohjetta ja siitä lähtien meillä on syöty linssikeittoa tosi usein. On hyvää! Suunnilleen samanlainen ohje löytyy esim. täältä.

Soijasuikalewokkia (soijasuikaleita, kesäkurpitsaa, paprikaa, currykastiketta) ja riisiä

Meillä syödään usein myös wokkiruokia, jossa on esim. soijasuikaleita tai tofua ja kasviksia. Lisukkeena on riisiä tai nuudeleita. Kalaruokaa meillä syödään pari kertaa kuussa. Ostimme nieriää isomman satsin kotiovellamme käyneeltä kalakauppiaalta ja muutaman kerran olemme saaneet herkutella nieriällä.

Paistettua nieriää, perunamuusia, kalakastike (Blå Bandin pussista) ja kasviksia (amerikan kasvissekoitus)

Tähän ruokaviikkoon ei osunut muutamaa meidän perheen perusruokaa. Teen usein erilaisia kasvissosekeittoja (aineksina esim. porkkanaa, perunaa, bataattia, kukkakaalia, aina vähän eri määriä, milloin mikäkin noista on pääosassa). Härkiksestä olen tehnyt esim. makaronilaatikkoa ja papupihvejä. Yksi perusruokamme on bolognesekastike joko härkiksestä tai soijaruoheesta ja spagetti. Usein teen myös porkkana- tai pinaattilettuja. Myös tortilloja erilaisilla täytteillä syödään meillä aika usein.

Kauppareissulla huomasin, että Härkiksestä oli tullut uusia makuvaihtoehtoja saataville

Ostin testiin myös uudet vege-tuotteet: pizzaa, burgeria ja möttöstä

Syödäänkö teillä paljon kasvisruokia? Kuuluuko teidän ruokaviikkoon samanlaisia vai erilaisia ruokia kuin meillä? Mikä on suosikkikasvisruokanne?

Mukavaa alkavaa viikonloppua. Ihanaa kun aurinko on paistanut monena päivänä, se tuo energiaa lisää.

Balanssia ja iloa

Leppäkerttu Nekalassa Tampereella

Söin tuossa yhtenä iltana balanssipuuroa ja mietin, että nyt on elämä hyvin balanssissa. Tuntuu, että vihdoinkin olen yrittäjänä saavuttamassa sellaista tasapainoa, mitä olen tavoitellut. Että on töitä juuri sopivan paljon / vähän ja että saan rahaa tarpeeksi. Palkkatyössä kipuilin koko ajan sen kanssa, että työ klo 7.30-16 söi niin paljon voimiani, ettei jaksamista riittänyt oikein muuhun. Yrittäjänä olen kipuillut sopivan työmäärän ja rahan kanssa. Välillä on ollut töitä liikaa, välillä liian vähän. Välillä rahaa on ollut riittävästi, välillä on tuntunut, että vaikka on tehnyt töitä paljonkin, niin samaan kuuhun on tullut paljon laskuja eikä käteen jää juuri mitään.

Olen tehnyt koko ajan ratkaisuja siihen suuntaan, että olen vähentänyt ohjaamieni ryhmien määrää, jotta aikaa itselle ja myös yrityksen kehittämiselle jää enemmän. Nyt vuodenvaihteessa luovuin viimeisistä säännöllisistä iltaryhmistäni ja se tuntuu olleen hyvä ratkaisu. Nyt olen jaksanut tehdä töitä hyvin eikä ole ollut väsynyttä oloa juurikaan, vaikka tammikuun alkuun osui heti kaksi ruuhkaviikkoa. Olen myös kiinnittänyt huomiota työskentelytapoihini ja mielestäni olen onnistunut suhteellisen hyvin ottamaan käyttöön askelia kohti stressivapaata yrittäjyyttä.

Viimeksi luin kirjan "Löydä elämän taika" ja se on ihana kirja. Tänään sain kirjastosta Liane Moriartyn uusimman kirjan, "Tavalliset pikku pihajuhlat"

Sen lisäksi, että olen saavuttanut töiden suhteen balanssia, olen myös saanut arkeeni kaksi omaa harrastusta. Maanantaisin käyn yin joogassa ja olen niillä tunneilla tehnyt isoja oivalluksia itsestäni. Kuinka helposti lähden ylittämään omia rajojani enkä kunnioita itseäni ja tuntemuksiani. Koko ajan opettelen elämäntapaa, joka tukee omaa hyvinvointiani. Perjantaisin olen käynyt Dance mix ja Finnhits - kurssilla, jolla kuntotanssitaan ja samalla lauletaan biisejä. On ollut hauskaa!

Alkuvuoden suurimpia ilonaiheita on ollut se, että sain yhteydenoton Ceeston Veli-Pekka Mälkiäiseltä ja pääsin osaksi Ceeston kouluttajatiimiä. Koulutan jatkossa Mindfulness lapsille - kursseja. Ensimmäinen kurssini on sunnuntaina 26.3. Espoossa. Tämä tuntuu ihan unelmatyöltä! Sitä ennen pääsen pitämään muutaman mindfulness-tunnin varhaismurkku / murkkuryhmille.

Perjantaina laitan postin matkassa menemään muutaman ystävänpäiväkortin

Viime viikonlopun vietin Tampereella sirkusohjaajien jatkokoulutuksessa. Koulutuksen anti ei ehkä ollut niin suuri kuin mitä odotin, mutta pääsin pitkästä aikaa höpöttelemään kunnolla ystäväni kanssa, jonka kanssa jaoimme hotellihuoneen Tampereella. Juttelimme yli yhteen asti yöllä. Tänään olen menossa hierojalle. Olen käynyt hierojalla viime elokuusta alkaen 2-3 viikon välein ja nyt alkaa tulokset näkyä. Niska-hartiaseudun kipuja ei ole enää ollut. Hartiat tuntuvat keveiltä. Vuosia minun hartiani olivat lähes kivikovat möykyt.

Blogiini on tulossa pian juttua yhdestä ruokaviikostamme. Kuvasin viikon ajan arkiruokiamme. Lisäksi tekeillä on teksti elämän yksinkertaistamisesta.

Mitä sinulle kuuluu? Koetko sinä elämässäsi balanssia? Entä millaisia iloja olet kokenut viime aikoina?