Renessanssi.Nyt!

Olin mukana Kansallismuseon bloggaajapäivässä, jossa pääsimme tutustumaan Renessanssi.Nyt - näyttelyyn esittelykierroksen avulla. Kierroksen lopussa saimme kuulla Kansallismuseon yleisötapahtumista ja samalla saimme pientä purtavaa. Saimme mukaan taideteoksista kertovan kirjan, joka olikin kiva lisä. Esittelykierros oli antoisa ja oli mielenkiintoista kuulla taustaa taideteoksista ja niiden symboliikasta, mutta harmittavan vähän asioita jäi mieleeni hyvästä esittelystä huolimatta.

Kansallismuseo-rakennus avattiin yleisölle vuonna 1916. Kansallismuseo juhlistaa 100. juhlavuottaan Italian renessanssitaiteen näyttelyllä. Renessanssi.Nyt! - Rafaelista Tizianiin tuo Helsinkiin renessanssin ajan tunnetuimpien italiaisten mestareiden teoksia.

Renessanssi.Nyt! - näyttely tuo mukanaan italialaisen renessanssin mestariteoksia Suomeen ensimmäistä kertaa ja antaa mahdollisuuden tutustua myös niihin Pohjois-Italian maisemiin, joihin esillä olevat mestariteokset kytkeytyvät. Esillä on esimerkiksi Rafaelin, Tizianin, Lorenzo Lotton ja Tintoretton maalauksia.

Renessanssi näkyy maalaustaiteessa realistisempana ihmisvartalon ja tilan käsittelynä sekä uudenlaisina kuva-aiheina. Uskonnollisten aiheiden rinnalle nousivat maalliset aiheet kuten kohtaukset antiikin maailmasta, maisemat ja muotokuvat.

Kansallismuseossa on paljon oheistapahtumia näyttelyn ohella. Sunnuntaisin on yleisöopastus näyttelyyn klo 14. Sunnuntaina 30.10. on lasten renessanssi - tapahtumapäivä, jolloin on työpajoja ja opastuksia perheille renessanssin hengessä. Ja Kansallismuseossa on lapsiperheille aivan ihana toiminnallinen Vintti. Vintissä toiminta perustuu kokeiluihin ja kokemiseen ja tehtävät johdattavat myös tutkimusmatkalle museon perusnäyttelyihin. Vintissä voi rakentaa hirsitaloa tai tiiliseinää, kokeilla liukuhihnatyötä tai kutoa Kansallismuseoon pitkää mattoa. Työpaja Vintti on avoinna yleisölle ti-su klo 12-16.

Bloggaajapäivän parasta antia opastetun kierroksen lisäksi oli Pihin naisen elämää - blogin Leilan ja Pikku Kepponen - blogin Rva Kepposen tapaaminen. Tultiinpa sopineeksi, että lähdemme tutustumaan museoihin jatkossakin yhdessä. Tulen siis hankkimaan museokortin itselleni pian.

Renessanssi.Nyt - näyttely on Kansallismuseossa 15.1.2017 saakka. Aikuisen pääsymaksu on 15 euroa (S-etukortilla 14 euroa). Museokortilla sisäänpääsy on 5 euroa.

Kaipaatko inspiraatiota syksyyn? (sis. arvonnan)

Onko syksy sinulle inspiraation aikaa vai väsynyttä ja apeaa talsimista iltojen pimetessä? Minä tykkään syksyn kirkkaista ja kuulaista aurinkoisista päivistä, mutta loska-aika ja pimeys laskevat mielialaani helposti alaspäin. Silloin kaipaan inspiraatiota.

Mitä on inspiraatio? Inspiraatio on ajatus, joka synnyttää halun tehdä jotain. Se voi olla myös idea, joka käynnistää luovan prosessin. Kun inspiraatio iskee, alkaa tapahtua. Syntyy tavoitteita, suunnitelmia ja toimintaa. Inspiraatiosta on tutkitusti hyötyä, mutta näyttää siltä, että sitä ei tällä hetkellä täysimittaisesti hyödynnetä. Inspiraatiokortit ovat syntyneet tähän tarpeeseen.

Inspiraatiokortit ovat työkalu arjen elävöittämiseen niin töissä kuin kotonakin. Kortit on suunniteltu tuomaan inspiraatiota arkisiin pulmiin ja valintatilanteisiin. Kortteja voi käyttää monella tapaa, esimerkiksi kotona perheen tulevasta viikosta sopimiseen, lomamatkan suunnitteluun,  kodinhoitovastuun jakamiseen tai työpaikalla erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa, virkistyspäivissä ja suunnittelutyön apuna.

Inspiraatiokortit sisältävät tunnelmallisen kuvan ja ajatuksia herättävän lauseen. Kukin kortti tarjoaa yksinkertaisen ehdotuksen toiminnaksi ja rohkaisee kokeilemaan uutta näkökulmaa. Kuvat ovat Krista Keltasen ja korttien suunnittelusta vastaa Maaretta Tukiainen. Korttipakassa on 47 inspiraatiokorttia ja lisäksi muutama kortti, joissa on tietoa inspiraatiosta ja vinkkejä inspiraatiokorttien käyttämiseen. Aiemmin sama kaksikko on tehnyt yhteistyönä Hyvän mielen kortit, jotka ovat olleet itselläni kovassa käytössä sekä töissä että kotona.

Nämä inspiraatiokortit ovat viehättävät! Tykkään sekä kuvista että lauseista. Nostin intuitiivisesti yhden kortin inspiraatioksi teille blogini lukijat. Mitä teissä herättää lause: "Huomaatko, mikä on jo hyvin?"

Sain itselleni kaksi inspiraatiokorttipakkaa PS-kustannukselta. Ilokseni sain yhden korttipakan arvottavaksi eli jollakin blogini lukijalla on mahdollisuus voittaa nämä ihanat inspiraatiokortit itselleen. Arvontaan voivat osallistua kaikki blogini lukijat ja lukijaksi liittyvät (blogger - liity sivupalkista, bloglovin, blogipolku, facebook).  Arvonta alkaa nyt ja päättyy pe 28.10. klo 21. Kaikille on tasapuolisesti yksi arpa. Kerro kommentissa, mitä kautta luet blogiani.

Lisäkuvia inspiraatiokorteista löytyy postauksesta Ajatuksia kolmanteen yrittäjyysvuoteen.

Arpaonnea!

ps. inspiraatiokorttien lanseeraus tapahtuu sosiaalisen median livelähetyksissä ke 19.10. klo 17.00-20.00. Lisätietoa löydät täältä.

Ajatuksia kolmanteen yrittäjyysvuoteen

Yritykseni Kasvun Taika täytti elokuun puolivälissä kaksi vuotta. Itse ajattelin etukäteen ennen yrityksen perustamista, että käytän kaksi vuotta aikaa yrityksen brändäämiseen, omaan lisäkouluttautumisen ja yrittäjyyden opiskeluun. Näin olen tehnytkin. Toinen vuosi oli jo monella tapaa hyvä, kurssit ja luennot keräsivät osallistujia ja myös taloudellisesti vuosi oli ihan hyvä.

Mietin viime keväänä paljon, mitä haluan elämältä ja yritystoiminnaltani jatkossa. Päätin, että lähden nostamaan yritystoimintaani uudelle tasolle eli kehittämään verkkopohjaisia valmennuksia. Tämä on ollut tavoitteeni jo yritystoiminnan alusta alkaen, mutta milloin oma aikaansaamattomuus, milloin omat uskomukset ("en minä mitään verkkokursseja osaa tehdä") ja milloin kiire muiden töideni kanssa ovat estäneet tämän prosessin etenemistä. Kesällä päätin, että loman jälkeen alan tosissani luoda verkkokursseja. Kävin läpi uskomuksiani ja työstin pelkojani. Onko minusta siihen? Onko minulla annettavaa toisille? Miten verkkovalmennusten tekniikka hoituu? Millaisia haluan verkkovalmennuksistani tulevan?

Käytin elokuun siihen, että kirjoitin valmiiksi Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojeni päättötyön ja tein kaksi verkkovalmennusta niin pitkälle kuin ehdin ja kolmannesta verkkovalmennuksesta oli demoryhmä, jonka kanssa testasin erään uudenlaisen verkkovalmennuksen toteutusta. Tästä demoryhmästä on tulossa opinnäytetyö, jota eräs sosionomiopiskelija viimeistelee tällä hetkellä. Ensimmäinen verkkovalmennukseni "Voimavaroja vanhemmuuteen" on nyt ohi ja sain siitä hyvää palautetta. Se valmennus alkaa seuraavan kerran tammikuussa. Toivon saavani toisen verkkovalmennukseni myyntiin loka-marraskuun vaihteessa. Ja sen kolmannen sitten kun siitä tehtävä opinnäytetyö on valmis ja olen saanut kuulla demoryhmään osallistuneiden palautteet valmennuksesta. Ideoita on vielä ainakin kahteen muuhunkin verkkopohjaiseen valmennukseen.

Tarkoitus on verkkovalmennusten kautta tavoittaa uusia asiakkaita ympäri Suomea ja pystyä tarjoamaan palveluitani laajemmin kuin vain pelkästään pääkaupunkiseudulle.

Toinen iso asia verkkovalmennusten lisäksi tähän kolmanteen yrittäjyysvuoteen on se, että yhteistyökumppanini Ipanainen on saamassa uudet ja isommat tilat ensi vuoden alkupuolella. Ipanaiselle tulee myös erillinen kurssitila. Tänä syksynä Ipanaisella ei ole kurssitarjontaa tilan ahtauden takia. Aiemmin olen pitänyt Ipanaisella uniluentoja ja mindfulness-kursseja. Nämä varmasti jatkuvat ja toivon, että pääsen pitämään ensi kevätkaudella ensimmäisen lasten tunnetaitoryhmäni Ipanaisen tiloissa. Ideoita on monenlaiseen kurssi- ja luentotoimintaan.

Loppukeväästä liityin Yhdessäonnistujat digiyhteisöön, joka kautta olen saanut kuukausittaista koulutusta yrittäjyyteen liittyen (teemoina on tähän mennessä ollut esimerkiksi "Verkosta virtaa bisnekseen", "Yrittäjä ja hyvinvointi" ja "Tehoa talouteen"). Lisäksi olen ollut mukana pienimuotoisissa yrittäjätapaamisissa Yhdessäonnistujien tiimoilta. Tuntuu, että yrittäjyydessä on vielä monia asioita, joista olen aika pihalla. Markkinointia ja myyvää kirjoittamista on otettava haltuun vielä enemmän.

Kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, että olen kahdessa vuodessa saanut vietyä yritystoimintaani siihen suuntaan, mikä on ollut alkuperäinen ajatukseni. Olen yrittäjyyteni aikana valmistunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi, mindfulness-ohjaajaksi ja Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Lisäksi olen käynyt lukuisan määrän erilaisia lyhytkursseja. Kahdessa vuodessa olen saanut luotua konseptin, jossa pääsen käyttämään hyvin monipuolisesti ammattitaitoani ja olen saanut tavata satoja perheitä kursseillani ja luennoillani. Fiilis on hyvä. Olkoon tämä kolmas vuosi kasvun vuosi. Yritystoimintani laajenee verkkovalmennuksiin ja sitä kautta pääsen palvelemaan koko Suomea.

ps. valokuvissa on inspiraatiokortteja, jotka ovat aivan uunituoreet ja jotka sain blogini kautta esittelykappaleiksi. Sain myös toisen pinkan arvontakappaleeksi eli ihan pian on blogissani alkamassa ihana arvonta!

Maman finlandaise - kuria, sokeria ja hometaloja Ranskassa

Luin Helena Liikanen-Rengerin kirjan "Maman finlandaise. Poskisuukkoja ja perhe-elämää Etelä-Ranskassa".  Tykkään lukea perhe-elämästä kertovia kirjoja ja minua Mikkelissä syntyneenä ja lapsuuteni ja nuoruuteni siellä viettäneenä viehätti myös se, että kirjan kirjoittajana on hänkin Mikkelistä kotoisin.

Kirjan kirjoittaja Helena tapaa ranskalaisen miehensä Tahkolla, pari muuttaa yhteen ja he muuttavat sittemmin Kaliforniaan ja sieltä Ranskan Rivieralle. Kirja kertoo toisen lapsen odotusajasta lapsen syntymään ja pikkulapsiaikaan. Kirjassa kuvataan kulttuurieroja ja - yhtäläisyyksiä ja yhden perheen asettumista Etelä-Ranskaan.

Kirjassa kuvataan ranskalaista tapaa olla vanhempi. Ranskassa moniin asioihin tunnutaan suhtautuvan rennommin kuin Suomessa. Taloissa on kosteutta ja hometta, mutta ei sillä niin väliä. Lapsille annetaan sokeria jo pienenä ja sen ajatellaan olevan ok. Leikkipuistoissa ollaan hienoissa vaatteissa ja sateella ollaan visusti sisällä. Naiseutta ja parisuhdetta arvostetaan Ranskassa enemmän kuin Suomessa. Ranskassa nainen saa, ja hänen pitääkin olla itsekäs. Helena Liikanen-Renger oppii, että on erilaisia tapoja tehdä asioita, tavat eivät välttämättä ole sen huonompia.

Lapsia imetetään lyhyemmän aikaa kuin Suomessa ja monen ranskalaiset lapset nukkuvat yönsä hyvin jo aika pienenä. Lapset elävät kurissa ja tuntuu, ettei tunteille jää tilaa. Luunapit ja fyysinen kuritus on ok ja se tuntuu itsestäni huolestuttavalta.

Huomasin kirjaan lukiessani olevani ihan tyytyväinen siihen, että olen suomalainen äiti ja olen saanut imettää pitkään ilman että sitä on kauheasti kummasteltu ja saan myös huomioida lasteni tunteet ja tarpeet. Suomessa lasten fyysinen kuritus on ollut jo pitkään kiellettyä. Ranskassa peräti 70 % vanhemmista vastustaa lakia, joka kieltäisi fyysisen kurittamisen. Tuntuu hurjalta.

Kirja on rehellinen ja rento ja mielenkiintoisesti kirjoitettu. Ajankohtaisuutta kirjaan tuovat karmealla tavalla Ranskan terrori-iskut.

Mieleeni tuli, että olisipa hauska lukea vastaavalla tavalla kirjoitettu kirja Suomeen muuttaneelta ranskalaiselta äidiltä. Mitä hän ajattelisi ja kummastelisi suomalaisessa kasvatuskulttuurissa ja elämässä?

* kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta (Atena-kustannus). 
Kirjassa on 240 sivua ja se on nopealukuinen.

Hetkessä: Kasarinostalgiaa teatterissa

Kävin katsomassa kahden ystäväni kanssa Kom-teatterissa esityksen "Pasi was here". Esitys oli täysi napakymppi. Aihe oli vakava, itsemurha. Mutta esityksen toteutustapa oli raikas ja hauska. Nauroin paljon.

Pasi was here oli nostalgiamatka omaa kasarilapsuuteen. Esitys sijoittui 1980-luvulle ja Savonlinnan Kellarpeltoon. Itselläni on myös lapsuusmuistoja Savonlinnasta ja Kellarpellosta. TaoTao, Nils Holgersson, Napakymppi, Ritari Ässä, loves-testi (kuka muistaa? rakkausprosenttien laskeminen nimien perusteella), takatukat ja ne vaatteet. Wuhuu mitä muistoja heräsi mieleeni.

Tarina kertoo kahdesta ystävyksestä, Pasista ja Hemmosta, jotka jakavat lapsuuden parhaat hetket ja suurimmat unelmat. Kuitenkin samoista lähtökohdista rakentuu kaksi täysin erilaista, traagistakin elämänkohtaloa. Esityksessä liikutaan Pasin ja Hemmon silmin kahdessa eri ajassa, tässä hetkessä ja kasarissa (välillä ehkä ysärissäkin).

Pasin kohtalo on surullinen, mutta esityksestä jää keskeisenä mieleen nauru. Näytelmä on taattua Kom-teatterin laatua. Vahva suositus minulta!

ps. mun oli pakko tehdä loves - testi mun ja miehen nimillä. Nykyään tämänkin voi tietty tehdä netissä valmiilla laskurilla eikä enää ruutupaperin ja kynän avulla. Meidän rakkausprosentiksi tuli 91%, kun lasken rakkausprosentin tyttönimelläni. Ilmeisesti naimisiinmenon ja yhteisen sukunimen myötä meidän suhde on aika lailla väljähtynyt, kun rakkausprosentti on enää 11 %. 

Parasta juuri nyt: syksyn värit, kirjat ja tv-ohjelmat

Mikä ihana aurinkoinen syksy onkaan tänä vuonna ollut. Tuntuu, että syksy on kauneimmillaan juuri nyt. Väriloisto on huima. Syysauringon ja luonnon väriloiston lisäksi olen nauttinut viime aikoina kirjoista ja telkkariohjelmista.

Olen viimeiset 2.5 vuotta opiskellut ensin palkkatyön ja sitten yrittäjyyden ohessa. Syyskuun alussa sain valmiiksi viimeiset opintoni, kun valmistuin Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Nyt minulla on vihdoinkin aikaa muillekin kirjoille kuin opiskelukirjoille. Ja kyllä minä olenkin nyt lukenut.

Kesällä löysin Liane Moriartyn kirjat ja sain luettua kaksi kirjaa ("Hyvä aviomies" ja "Mustat valkeat valheet"). Nyt sain kirjastosta uusimman suomennetun teoksen, kirjan "Nainen joka unohti". Senkin hotkaisin ihan hetkessä, kuten hänen aiemmatkin kirjansa. Kesästä asti jonotin kirjastosta uusinta Rei Shimuraa ja sain sen pari viikkoa sitten luettavaksi. Pidin kirjasta paljon. Nyt luen Sami Minkkisen kirjaa "Havaintoja parisuhteesta". Olen seurannut hänen blogiaan ja monet naurut olen nauranut hänen tekstejä lukiessaan.

Kesällä löysin myös Veera Vaahteran hömppäromaanit. Nyt on kaksi taas odottamassa kirjapinossa lukemista. Veera Vaahteran kirjat ovat nopeasti luettavia hyvän mielen kirjoja. Olen lukenut myös muutaman saamani arvostelukappaleen, näistä kirjoista on tulossa pian esittelyt blogiini.

Olen myös innostunut seuraamaan muutamaa sarjaa telkkarista. Maanantaisin katson sarjaa "Ex-onnelliset". Nyt on pian edessä kinkkinen valinta, kun maanantaisin alkaa samanaikaisesti tulla myös "Marja Hintikka Live". Kumman  noista ohjelmista katson livenä ja kumman tallenteena? Tiistaisin olen katsonut ohjelmaa"Ensitreffit alttarilla" ja perjantai-illan iloni on "Vain elämää".

Tänään minulla on varsinainen kulttuuripäivää, sillä olin aamupäivällä Kansallismuseossa bloggaajapäivässä tutustumassa "Renessanssi. Nyt!"- näyttelyyn. Kohta lähden kohti Hesaa ja Kom-teatteria katsomaan esitystä "Pasi was here". Hauskinta tässä aamupäivässä oli se, että näin tuolla Kansallismuseon tapahtumassa Pihin naisen elämää - blogin Leilan ja Pikku Kepponen - blogin Rva Kepposen.

Mistä sinä nautit syksyssä? Mitä kirjoja sinä olet lukenut? Entä mitä seuraat telkkarista? Mukavaa viikonloppua!

Vauvalahjaa ostamassa

Ystäväni Henna avasi Korson aseman puodin kesällä. Puoti toimii pääasiassa nettipuotina, mutta joka keskiviikkoilta ja aika ajoin muulloinkin puotiin pääsee ostoksille paikan päälle. Olen ihaillut fb-sivujen kautta puodin valikoimaa ja kun näin, että puotiin tuli lapsille sopivia tuotteita, päätin heti, että lastemme vauvaserkku saa lahjansa puodin valikoimasta.

Pojille syntyi poikaserkku reilu viikko sitten. Miehen veljen perheeseen syntyi toinen lapsi, heidän esikoinen, 4 v tyttö, on kummilapsemme.

Korson aseman puoti on lahjatavarakauppa, josta löytyy kaikkea kaunista niin sisustukseen kuin askarteluun. Puodista löytyy niin korituotteita, kangaskasseja, kynttilöitä, tossuja, huiveja, koruja kuin erilaisia teippejä, toimistovälineitä ja muistivihkoja. Henna kertoi, että puodin hitti ovat olleet yövalot, joita löytyykin paljon erilaisia.

Puodissa sattui samanaikaisesti asioimaan Lumiomena-blogin Katja tyttölauman kanssa ja oli hauska katsella tyttöjen innostusta kaiken pienen ja suloisen ympärillä.

Ja mitä ostin vauvalahjaksi? Päädyin ostamaan lahjan sekä vauvalle että hänen isosiskolleen. Poikavauva saa sinisen pilviyövalon ja isosisko päärynäyövalon. Minusta molemmat ovat ihania myös sisustustavaroina. Olisin itse ainakin ollut tosi iloinen, jos joku olisi ostanut meille tuollaiset lahjat. Itseäni jäi vielä himottamaan Made by Mekki - imetysasennekoru (itsehän en ole imettänyt enää vuosiin, mutta tuo koru on kaunis ja olen kaikin puolin imetysmyönteinen) ja ananasyövalo, jolle mietin paikkaa omassa kodissamme. Toivon, että puotiin tulee vielä uutta valikoimaa joulun alla, jotta saisin ostettua mahdollisimman paljon joululahjoja paikallisen yrittäjän puodista.

Tämä postaus on tehty halusta auttaa pienyrittäjää saamaan puotiaan tunnetummaksi. Itse yrittäjänä tiedän yrittäjyyden ja markkinoinnin haasteet. Henna kirjoitti reilu vuosi sitten blogiinsa uniluennoistani ja muista palveluistani ja muistan kuinka kiitollinen olin siitä, että joku halusi kirjoittaa yrityksestäni blogiinsa.

Suosittelen kurkkaamaan myös Hennan Koti asemalla - blogiin. Heidän kotinsa on ihan mielettömän kaunis. Itse pääsen ihastelemaan kotia kuukausittain, kun olen käynyt jo kolme vuotta Hennan järjestämässä kässäkerhossa.