Krääsätön joulu - haaste

Pihi Nainen haastoi minut mukaan Krääsätön joulu - haasteeseen. Mietin ensin, mitä krääsä on minulle. Krääsä on sellaista, mitä ei tarvitse. Sellaista, mikä jää lojumaan käyttämättömänä kaappien perukoille. Tai sellaista, mikä menee heti rikki. Krääsätön tarkoittaa minulle tarpeellista, kestävää, kulutettavaa tai aineetonta lahjaa.

Haasteessa on tarkoitus listata 3-5 aineetonta joululahjavinkkiä. Tässä postauksessa tulee vähän laajemmin vinkkejä ja myös muita kuin aineettomia vinkkejä.

Vinkkejäni krääsättömään jouluun:

1. Tunne lahjansaaja. Kysele lahjatoiveita. Osta sellaista, mitä hän toivoo. Tai mitä tiedät lahjansaajalta puuttuvan. On kivempaa saada se puuttuva paistinpannu tai kumisaappaat kuin kasa sellaisia tavaroita, millä ei tee mitään.

2. Suosi lahjakortteja palveluihin. Kosmetologille, kampaajalle, hierojalle, kiinnostaville kursseille.....Huomasin, että ensi keväänä on tulossa myyntiin Museokortti, mikä mahtava lahjaidea tämä onkaan jatkossa!

3. Itse tykkäisin tosi paljon jos pojat saisivat kummeiltaan esim. lupauksen metsäretkestä, uimahallireissusta tai leffareissusta. Vanhempana tykkäisin siitä, että joku lupautuisi meille lastenhoitajaksi ja minä ja mies saataisiin joku ilta käydä vaikka leffassa. Älä osta mitään - sivustolta löytyy kivoja tulostettavia lahjakortteja.

4. Luulen, ettei pysty menemään kovin paljon pieleen, jos ostaa ruokatuotekorin lahjaksi. Kori, johon on kerätty ruokatarvikkeita kuten hapankorppua, pähkinöitä, suolakeksejä, kuivahedelmiä, suklaata. Mukaan vaikka vielä kynttilä ja serviettejä. Kaikki syötävää tai kuluvaa. Ja korin voi käyttää säilytyskorina jatkossa. Minä saan vuosittain kummipoikani äidiltä taatelikakun lahjaksi ja olen tästä joka vuosi superiloinen. Itse kun en ole kovin kummoinen leipoja.

5. Jos ostat materiaa lahjaksi lapsille, niin osta kestäviä. On mukavampaa saada kestävä ja laadukas puinen lelu kuin muovinen härpäke, joka hajoaa jo joulupäivänä. Meillä on suosittu esim. puisen junaradan osien keräämistä sekä joulu- että synttärilahjoiksi. Lisäksi legot ovat kestäviä. Kirjat ovat myös kiva lahja. Meillä on kerätty tiettyjä klassikkoja, kuopus saa yksiltä kummeiltaan aina lahjaksi Mauri Kunnaksen kirjoja. Kaikkia kirjoja ei kuitenkaan tarvitse omistaa, kirjastossa on laajat valikoimat kirjoja (katso kohta 7).

6. Joululahjoja voi ostaa myös kirppareilta. Minä olen ostanut vuosien varrella esim. hyväkuntoisia kirjoja, pelejä ja vaatteita. Mieheni sai yhtenä jouluna neljä kauluspaitaa, maksoin niistä euron kappale. Tänä vuonna kummityttöni tulee saamaan kirpparilta ostetun priimakuntoisen kirjan.

7. Joululahjoja voi lainata myös kirjastosta. Minä olen lainannut nyt monena vuonna peräkkäin miehelle kirjan luettavaksi joulunpyhiksi. Täksi jouluksi kirjastosta on lainattu Alan Weismanin kirja "Maailma täynnä meitä"

8. Minulle käsityöt ovat krääsättömiä lahjoja. Tässä postauksessa on esimerkkinä virkattu piparkakkutalo, jollaisia väkersin muutama vuosi sitten lahjaksi isovanhemmille ja esikoisen kummille. "Lumihiutaleet" on tehty kirpparilta ostetusta pitsiliinasta. Itse tykkään käsityölahjoista paljon, mutta tiedän, etteivät kaikki arvosta käsitöitä. Eli taas tunne lahjansaaja ja hänen toiveensa ja tyylinsä.

9. Kestävät ja harkiten ostetut lahjat kannattaa pakata kangaspusseihin, jotta myöskään paperijätettä ei tule. Minä ompelin nämä lahjapussit jo vuosia sitten ja näissä on vuodesta toiseen kiertänyt perheen omat lahjat. Nämä lahjapussit ovat huomattavasti vähentäneet meidän perheessä lahjapaperijätteen määrää. Toki pojat ovat kummeiltaan saaneet myös ihan lahjapapereissa olevia lahjoja, joten he eivät ole jääneet paitsi käärepaperien rapistelusta ja repimisestä. Aiemmin tässä postauksessa oli kuva kangaskassista, jonka voi ostaa Punnitse ja Säästä - nimisestä liikkeestä. Tänä vuonna isovanhemmille menevä lahja (pähkinöitä, kuivahedelmiä ja poikien askartelemia joulukoristeita) pakataan tuollaiseen kangaskassiin.

10. Erilaiset hyväntekeväisyyteen liittyvät joululahjat. Rahaa voi lahjoittaa vaikkapa tukiperhetyöhön, luonnonsuojeluun tai omalla lahjarahallaan voi lahjoittaa pienen osuuden vaikkapa kenttäsairaalaan . Erilaisia hyväntekeväisyyslahjoja löytyy vaikkapa täältä.

11. Arvat. Me olemme antaneet esim. luontoarpoja viime vuosina.

Millaisia vinkkejä sinulla on krääsättömään jouluun?

Haluatko napata haasteen mukaasi? Jos otat haasteen mukaasi, laita viestiä kommenttiboxiin!

ps. linkitän tähän vielä hyvän kolumnin Turhuuden joulumarkkinat Kouvolan Sanomista

Varaventtiili

Varaventtiili on uusi voimavaralähtöinen menetelmä äitien väsymyksen ennaltaehkäisyyn. Varaventtiili koostuu kolmesta erillisestä harjoitteesta. Harjoitteita voi tehdä itsenäisesti tai kumppanin tai vaikkapa jonkun ammattilaisen kanssa.

Varaventtiili sisältää seuraavat yksittäiset harjoitteet:

* Normipäivä: päivärytmin tarkastelu tukee elämänhallinnan tunnetta ja keventää arkea
* Hyvän olon hetket: Toistuvat, suunnitelmalliset myönteiset hetket kohottavat tutkitusti mielialaa
* Raivoreitti: Voit harjoitella ennakkoon, miten toimit kun pinna palaa

Normipäivä -harjoitteessa kirjataan ylös päivän runko. Normipäivä tukee elämänhallinnan tunnetta. Kun tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, ei ajelehdi minuutista ja tunnista toiseen. Hyvän olon hetket - harjoitteessa on lähtökohtana, että toistuvat myönteiset tunteet nostavat mielialaa. Hyvän olon hetket - harjoitteen avulla suunnitellaan jokaiseen arkipäivään pieniä hyvän olon hetkiä. Arkinen hyvän olon hetki voi olla esimerkiksi venyttely, jalkakylpy, kynsien lakkaus, hieronta, musiikin kuunteleminen. Erityisesti kuormittavassa elämänvaiheessa on hyvä, että jo aamulla herätessä tietää varmasti että jotain mukavaa on odotettavissa.

Raivoreitti - harjoite on minun suosikkini. Raivoreitti - harjoite on suunnitelma, joka tukee vanhempaa selviytymään tilanteesta, kun pinna palaa. Tiedän, mitä teen kun raivostun. Raivoreitti - harjoitteessa on vinkkejä poistumispaikkoihin (esim. vessa, sängyn alunen, rauhoittumistuoli) ja vinkkejä rauhoittumisrituaaleihin (esim. hengittäminen syvään ja rauhallisesti 3 kertaa, laskeminen kymmeneen takaperin, kylmän vesilasillisen juominen tai kuulosuojaimien laittaminen korville).

Koko menetelmäpaketin voi ladata täältä.

Varaventtiili -menetelmä on minusta mielenkiintoinen ja toimiva. Huomaan, että itse käytin paljon samantyylisiä elementtejä esim. Rentoutumispäivässäni vanhemmille. Mietimme päivärytmiä ja sen rutiineja, hyvän olon hetkiä ja mitä tehdä niissä tilanteissa, kun omat tunteet kuohuvat.

Varaventtiilin on kehittänyt kouluttaja ja tietokirjailija Mari Lankinen. Hän kouluttaa työkseen sosiaali- terveys- ja opetusalan ammattilaisia yhteistyössä toisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Miltä sinusta Varaventtiilin harjoitteet vaikuttavat?
Millaisia vinkkejä sinulla on arkisiin hyvän olon hetkiin?
Mikä on sinun raivoreittisi ja millaisia keinoja käytät rauhoittumiseen?

Liikennekulttuurista

Tämä kirjoitus syntyi suuresta tarpeesta kirjoittaa. Purkaa tilanne. Moni varmaan luki eilen nettilööpeistä, että Vantaalla sattui onnettomuus, jossa 10-vuotias koululainen kuoli, kun auto ajoi hänen ylitseen. Traagista. Ja tämä tuli nyt vähän liian lähelle. Ei ihan omien lasten koulukaveri ollut kyseessä vaan viereisen koulun pieni 10-vuotias tyttö. Tosi syvälle sydämeen sattuu tilanne. Niin lähellä meitä. Niin samanikäinen lapsi kuin omat lapseni. Miltä tuntuukaan perheestä, sukulaisista, ystävistä, koulukavereista (joista monet vielä näkivät onnettomuuden). Miten jäikään pienen ihmisen elämäntaival lyhyeksi. Miten erilainen joulu tulikaan siihen perheeseen, sukuun, ystäväpiiriin, kouluun.

Mun oli eilen pakko purkaa oloani myös facebookissa. Tuntui, että kaikilta löytyi ymmärrystä autoilijalle. Eilen oli sateinen ja pimeä päivä. Onnettomuus sattui iltapäivällä eli ei kuitenkaan ihan pahimman mahdollisen pimeyden aikaan. Heijastimia moni mietti, oliko lapsella käytössä. Ja miksei kaikissa vaatteissa ole jo valmiiksi heijastimia, kun muita teknisiä ominaisuuksia on niin paljon. Tätä olen kyllä miettinyt itsekin. Lasten vaatteissa on monesti hyvät heijastimet, mutta minun omissa takeissani ei ole missään heijastimia. Moni mietti tien kapeutta ja huonoa kuntoa. Jopa Vantaan poliitikkoja syytettiin onnettomuudesta. Miksei tienkunnostamiseen ole satsattu. Totta on, ettei sillä tiellä ole kevyen liikenteen väylää. Tie on kapea. Tuttu tie se on meillekin, ollaan käyty siellä fillaroimassa.

Merkillistä kyllä, juuri kukaan ei miettinyt kuskin osuutta asiaan. Minulla oli jo eilen epäilys, että kuski on ajanut ylinopeutta. Tiellä on 30 rajoitus. Ja nyt kun kävin lukemassa netistä, niin onnettomuuden syyksi on paljastunut reilu ylinopeus. Lisäksi tutkitaan, oliko onnettomuuskuskilla päihdyttävää ainetta veressä. Hän kun ei muista mitään onnettomuutta edeltäviltä päiviltä.

Minua suututtaa suunnattomasti. Tämä ihmisten välinpitämätön liikennekulttuuri. Ei siinä heijastimet auta, jos jo lähtökohtana on se, että ylinopeutta ajetaan ja myös punaisia päin voi ajaa muutama auto ihan hyvin. Moni tuttu sanoi, että tänään autoilijat antoivat ihan hyvin tietä, ei tarvinnut pelätä suojatiellä. Minunkin takaani ajoi eilen auto ihan selkääni hipoen (kun olin menossa suojatiellä vihreällä valolla). Tänään sain mennä ihan rauhassa, autoilija pysähtyi usean metrin päähän. Bussipysäkillä seisoessani todistin kyllä kun viisi autoa ajoi päin punaisia ja samanaikaisesti oli jo pieniä koululaisia ylittämässä suojatietä.

Nyt Vantaalla puuhataan adressia, jotta ko. onnettomuustielle saataisiin kevyen liikenteen väylä. Tärkeää sekin. Mutta enemmän minä mietin, millä adressilla saisi ylinopeutta ajavat, muut välinpitämättömät autokuskit ja rattijuopot kuriin. Kun jo lähtökohtana mun mielestä pitäisi olla sellainen liikennekulttuuri, jossa kaikki voisivat liikkua turvallisesti liikkui sitten kävellen tai pyörällä jalkakäytävällä, pyörätiellä tai tienpientareella.

Mitä mieltä sinä olet? Pitääkö jo lähtökohtana liikenteessä olla se, että pitää pelätä ja lähettää lapset sydänsyrjällään koulutielle tai harrastuksiin? Vai voisiko joku muutos tapahtua ihmisten asenteissa? Onko se niin, että pitää vain hyväksyä, että aina tulee olemaan niitä, jotka ajavat humalassa, kännykkää räpeltäen, dementian partaalla tai kaahaten? Ja kun jotain sattuu, voidaan syyttää heijastimien puutetta, sääolosuhteita tai kaupungin poliitikkoja siitä ettei tiet ole priimakunnossa. Eikä suinkaan välinpitämätöntä liikennekulttuuria tai yksittäistä kuskia, joka ajoi hurjaa ylinopeutta autolla, joka ei mennyt katsastuksessa läpi ja samalla hän tappoi pienen lapsen.

-----------------------------

Osanottoni kuolleen tytön perheelle, sukulaisille, ystäville. Tämä tapaus koskettaa kovasti. Kyyneleet ovat silmissäni.

Vipeltävä Siili

Vipeltävä Siili tarjoaa laadukkaita lasten liikuntapalveluita Länsi-Helsingin alueella. Palvelutarjontaan kuuluvat liikuntaleikkitunnit 4 kk - 4-vuotiaille ja liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssit 2 kk - 10 kk ikäisille. Lisäksi aika ajoin on muitakin teematapahtumia, esim. Liikuntaleikit ja uniluento - luento oli ke 3.12. Ja luento olikin valtavan suosittu. Kevätkaudella uniluento on 28.4.2015.

 

Minä olen yksi Vipeltävän Siilin ohjaajista. Ohjaan vauva- ja taaperoperheille liikuntaleikkitunteja ja lisäksi liikuntaleikki- ja vauvahierontakursseja. Minun vastuullani on myös uniluennot.

 

Tunneilla käytämme huolella suunniteltuja liikuntaleikkejä, jotka tukevat lapsen motorista kehitystä ja aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta. Myös musiikit ovat tarkoin valittuja ja niistä olemme saaneet paljon kiitosta asiakkailta. Ja ihan paras kiitos oli se, kun pieni taapero toi minulle joululahjaksi "Päivän paras hetki" - teen ja äiti kertoo, että heille tämä liikuntaleikkitunti on viikon paras hetki. Niin liikuttavaa ja suloista!

Vipeltävän Siilin syyskausi on ohi, on joulutauon aika. Kevätkauden tunnit alkavat tiistaina 13.1.2015. Uudet lapset ovat tervetulleita liikuntaleikki- ja vauvahierontatunneille!

Viikko yrittäjän elämästä: lauantaista perjantaihin

Viikko yrittäjän elämästä - postaussarjani jatkuu. Kirjoitan muutaman viikon välein mitä työviikkooni yrittäjänä on kuulunut. Tämän postauksen aloitan lauantaista 29.11.

Lauantai 29.11.

Yleensä viikonloput ovat minulla vapaita, mutta nyt lauantaina on kurssipäivä "Rentoutumispäivä vanhemmille" Kalliolan opistossa. Kirjoitin tästä päivästä jo oman postauksen. Tämä kurssi loppui kolmelta ja lähdin kävelemään Pasilan asemalle ja sieltä suuntasin Malminkartanoon päivän toiselle työkeikalle. Olen luvannut vetää Dysfasiayhdistyksen pikkujouluissa tonttuleikkejä lapsille. Siirtymiseen oli varattu riittävästi aikaa, mutta haahuilin pitkin Malminkartanoa ja soittelin sekä mieheltä että Dysfasiayhdistyksen taloudenhoitajalta ohjeita ennen kuin osasin paikalle - muutaman minuutin myöhässä. Nolotti. Pääsen onneksi nopeasti aloittamaan tonttuleikit ja lapset ovat kivasti mukana leikeissä. Leikkien jälkeen sain riisipuuroa ja joulutorttuja ennen kuin suuntasin kotiin. Pitkä, mutta mukava työpäivä takana.

Sunnuntai 30.11.

Aamusta tein kirjanpitoon liittyviä asioita. Tsekkasin marraskuun laskutukset läpi ja otin niistä kopiot kirjanpitäjää varten. Muuten en päivän aikana tehnyt töitä, sillä iltapäiväksi olin varannut itselleni paikan "Unelmakarttakirjapäivään". Oli mukavaa miettiä omia unelmiaan, kirjoittaa niistä ja kuvittaa niitä. Voimaannuttava iltapäivä.

Illalla suunnittelin keskiviikon iltajumpat ja tsekkasin Vipeltävän Siilin tonttutuntien suunnitelmat läpi. Tein miehelle listaa nettisivujen päivitysten suhteen. Haluan, että tulevan kevään kurssitiedot ovat mahdollisimman pian yritykseni nettisivuilla.

Maanantai 1.12.

Aamulla fillaroin Lidlistä ostamassa joulutarroja viimeisiä liikuntaleikki- ja jumpparyhmiä varten. Tein tunnin verran yrityksen hommia tietokoneen ääressä (mm. kirjoittelin postausta "Voimavarat vanhemmuudessa") ja sitten suuntasin tilitoimistoon viemään marraskuun kuitit. Tilitoimistosta junalle ja kohti Helsinkiä. Suunnittelimme Vipeltävän Siilin kevätkauden liikuntaleikkitunteja. Teimme runkoa kevään tunneille. Olin kotona neljän maissa. Illalla latasin vielä esikoisen avustuksella kännykkääni tiistain ja keskiviikon liikuntaleikkituntien musiikit ja keskiviikon iltatuntien musiikit. Keskiviikkona minulla oli tulossa uniluento ja tsekkasin vielä luentodiat läpi ja kirjoitin sinne yhden dian lisää - olin oppinut yhden uuden asian uneen liittyen edellisen luennointikertani jälkeen.

Tiistai 2.12.

Aamupäivällä oli viimeiset liikuntaleikkituntini ennen joulutaukoa Haagan ryhmissä.  Oli mahtavaa saada lahjaksi yhdeltä pieneltä taaperolta "Päivän paras hetki" - teetä. Äiti kertoi, että heille tämä liikuntaleikkitunti on viikon paras hetki.

Iltapäivän olin kotona, viimeistelin uniluentoa varten univinkkimonisteen. Sovin yhden työkeikan tammikuulle, menen kouluttamaan entiseen työkaupunkiini työntekijöitä. Ajattelin taas kiitollisena, miten mukavia työtehtäviä minulla onkaan ollut syksyn aikana ja mitä kaikkea mielenkiintoista ensi kevät tuo tullessaan.

Tein iltaruuan ja viikkasin pyykkejä. Vähän ennen neljää lähdin kohti Helsinkiä ja mindfulness jatkokurssia. Ilta meni mindfulnessin merkeissä. Oli taas ihan mahtava ilta. Voimaannuttava!

Keskiviikko 3.12.

Aamulla heräsimme siihen, että kuopus ilmoitti, että häntä pyörryttää ja on outo olo. Otettuani hänet syliin totesin että hän on tulikuuma. Kuumetta 38.7. Wilmaan viestiä, että kuopus on kotona päivän. Mies oli kuopuksen kanssa sen aikaa, kun minä kävin tekemässä muutaman tunnin töitä.

Minä lähdin kohti Huopalahtea ohjaamaan kauden viimeisen liikuntaleikkitunnin ja sen jälkeen oli vielä uniluento, jolla oli runsas osanotto. Oli mahtavaa puhua ja toivon, että perheet saivat vinkkejä uniongelmiinsa.

Kotona kuopus oli yhä kuumeisempi, annoin lääkettä ja hän pötkötteli sängyssä. Minä soitin sovitusti yhden unikouluseurantapuhelun. Taas kuulin iloisia uutisia, lapsi nukkuu koko ajan paremmin ja nukahtamistilanteet ovat helppoja. Sain hyvää palautetta.

Illalla ohjasin vielä tanssiliikunta- ja perheliikuntatunnit ja illalla nukkumaan mennessäni totesin olevani aika väsynyt. Eikä ihme, päivään sisältyi monta erilaista työtehtävää.

Torstai 4.12.

Kuopus oli edelleen kuumeessa ja minä hänen kanssaan kotona. Tein kuitenkin toimistohommia päivän aikana. Aamulla tein pari laskua ja laitoin ne eteenpäin. Selvittelin starttirahan jatkohakemukseen liittyviä asioita. Viestittelin kirjanpitäjälle, että tarvitsen starttirahan jatkohakemusta varten tuloslaskelman ja taseen. Varasin junaliput ja majoituksen Seinäjoelle satuhieronnan ohjaajakoulutusta varten. Suunnittelin ensi keväälle Vauvahieronnan tutustumispäivää ja tein tästä tapahtumamainoksen facebookiin. Löysin Nukahtamo-blogista kivan kirjoituksen liittyen lauantaiseen rentoutumispäivään vanhemmille ja erityisesti satuhierontaan.  Löysin netistä myös mielenkiintoisen Varaventtiili-mallin (uusi, voimavaralähtöinen menetelmä äitien väsymyksen ennaltaehkäisyyn) ja ajatuksena on kirjoittaa tästä lähipäivinä myös blogiini.

Toki päivän aikana oli myös kipeän kuopuksen kanssa. Luin hänelle Myyrä-kirjaa ja vähän myös siivoilimme yhdessä. Kuumetta ei hänellä ole enää juurikaan, mutta sen verran kipeä hän on, että hän on myös perjantain pois koulusta.

Iltapäivällä tein yhden vauvahieronnan ohjauksen kotikäyntinä lähialueella ja sen jälkeen oli vielä kässäkerho, jossa sain tehtyä muutaman joulukoristeen koulun joulumyyjäisiin.  Yksi kässäkerholainen oli tehnyt meille kaikille kerholaisille huovutetut tossut. Minä valitsin vihreät, joista toisessa oli keltainen kärki. Lämpimät ja mukavat.

Perjantai 5.12.

Tämän päivän olin varannut täysin toimistopäiväksi. Olen syksyn aikana ehtinyt hurjan vähän panostaa esim. markkinointiin. En siis oikeastaan yhtään. En myöskään ole ehtinyt luoda yritykselleni uutiskirjettä. Enkä edes teettää käyntikortteja. Siinä missä moni yrittäjä lähtee noista liikkeelle, minulla on ollut työkeikkoja alusta alkaen sen verran paljon, että nuo asiat ovat jääneet koko ajan jalkoihin. Tälle päivälle otin tavoitteeksi tutustua maksulliseen fb-markkinointiin ja loin ekan maksullisen mainoksen, ensi kevään vauvahierontakursseista. Sen pitäisi nyt pyöriä facebookissa neljän päivän ajan . Törsään nyt sitten huimat 16 euroa mainontaan. Jos se toimii (eli tuo kursseilleni asiakkaita), laitan saman mainoksen vielä uudelleen vuoden vaihteen tienoilla.

Päivä oli haastava. Olin ajatellut, että teen tehostetusti toimistohommia. Mutta kun kotona oli tuo kipeä kuopus jo kolmatta päivää. Hänellä oli tekemisen puutetta ja seuran puutetta. Ja mun ajatus siitä, että tekisin rauhassa toimistohommia ja kuopuksen seurantarve ei kohdannut. Tämä on ylipäänsä haaste minulla muutenkin yrittäjyydessä. Kotitoimisto. Tästä kirjoitinkin jo blogipostauksen elokuussa. Kotitoimisto ja aikaisin koulusta tulevat lapset ovat olleet suurempi haaste kuin etukäteen osasin kuvitellakaan. Monesti teen sen ajan töitä (esim. olen ohjaamassa ryhmiä tai olen kotikäynneillä), kun pojat ovat koulussa ja kun tulen kotiin, hekin ovat jo kotona tai ovat tulossa kotiin. Suunnittele siinä sitten markkinointia, kirjoita yritykseen blogiin hyviä blogitekstejä tai tee ylipäänsä mitään muutakaan keskittymistä vaativaa, kun ei kahta poikaa voi pakottaa olemaan hiljaa koko iltapäivää.

Iltapäivällä esikoisen tultua koulusta teimme ekat piparit. Hyviä tuli (valmistaikinasta), vain kaksi kärventyi. Piparien leivonnan jälkeen jumituin koneelle lukemaan bloggaaja-parodiaketjua, joka nyt näemmä on poistettu (yritin linkittää sitä tähän). Se oli hauska, vaikka suurinta osaa parodioiduista blogeista en lue ollenkaan.

Illalla käväisin Hesassa kahden ystäväni kanssa katsomassa Kansallisteatterissa esityksen "Helmi - yksi äiti muiden joukossa". Aiemmin esitystä on esitetty erilaisissa päihdehoitoyksiköissä ympäri Suomea. Ja nyt muutaman illan ajan Kansallisteatterissa. Pidin esityksestä.

Sellainen oli viikkoni lauantaista-perjantaihin. Onnittelut sille, joka jaksoi lukea tämän pitkän bloggauksen loppuun. Tarkoituksena oli kirjoitella enemmänkin yrittäjyyden iloista ja haasteista, mutta jätän ne omaksi postaukseksi.

Viikonloppuna edessä Talvisirkusta, kuopuksen kummien tapaamista ja tietenkin Linnan juhlien katsomista.  Mukavaa viikonloppua blogini lukijoille!

Toimiva perhe - kurssi

Toimiva perhe on Thomas Gordonin kehittämä, vanhemmille, pariskunnille ja kasvattajille tarkoitettu kurssi. Kurssilla opetellaan ihmissuhdetaitoja ja vuorovaikutusta. Kurssin tavoitteena on lisätä vanhempien ja lasten hyvinvointia sekä saada heidän keskinäiset välinsä toimiviksi ja luottamuksellisiksi.

Kurssilla opiskellaan selkeää viestintää, haetaan rakentavia tapoja ratkaista ristiriitoja, mietitään kasvatukseen liittyviä arvoja sekä opetellaan toimivan keskusteluyhteyden luomista lasten ja vanhempien välille. Kurssi kestää 24 tuntia.

Kaikissa perheissä riidellään välillä ja ymmärretään asioita väärin. Toimiva perhe - kurssi tarjoaa kohtaamisen välineitä, joiden avulla yhdessäolosta voi tulla riidattomampaa ja toimivampaa.

Viime viikkoina jäähyn käyttöön liittyvät ongelmat ovat olleet esillä paljon. Moni vanhempi on ihmeissään. Mitä jäähyn sijasta? Toimiva perhe - kurssilla opetellaan esimerkiksi lapsen tarpeiden ja omien tarpeiden huomioimista, ristiriitojen selvittämistä molemmat voittavat - menetelmän avulla, välittäjänä toimimista ja epätoivotun käyttäytymisen muuttamista ympäristöä muuttamalla. Toimiva perhe - kurssi tarjoaa konkreetteja menetelmiä vanhemmalle. Ja antaa vastauksia myös siihen kysymykseen, että mitä sitten kun tekisi mieli antaa se jäähy.

Kurssilla opeteltavat taidot ovat konkreettisia ja käytännönläheisiä työkaluja, jotka tukevat jokaista isää ja äitiä jokapäiväisessä elämässään perheen keskellä. Kurssin lähtökohtana on toisen kunnioittaminen. Työmenetelminä käytetään luento-osuuksia, keskustelua, käytännön tilanteisiin liittyviä harjoituksia ja opitun soveltamista omaan elämäntilanteeseen.

Valmistuin pari viikkoa sitten Toimiva perhe - ohjaajaksi. Kävin itse Toimiva perhe - kurssin pari vuotta sitten (ja olin jo sitä ennen toteuttanut monia kurssin ajatuksia perheessämme) ja nyt tänä syksynä suoritin ohjaajakoulutuksen. Nyt voin toimia kouluttajana.


Tulen kirjoittamaan enemmänkin Toimivaan perheeseen liittyvistä ajatuksista, tarkoitus on esitellä kirjat Toimiva perhe (Thomas Gordon) ja Ole paras itsesi! (Linda Adams). Lisäksi suunnitteilla on  blogiteksti ainakin Minä-viestien käyttämisestä.

Puhuimme ohjaajakoulutuksessa, että Toimiva perhe - kurssit eivät ole kovinkaan tunnettuja, vaikka niitä on pidetty Suomessa jo kymmeniä vuosia. Oletko sinä kuullut Toimiva perhe - kurssista? Tai jopa käynyt kurssin? Voisitko ajatella osallistuvasi kurssille, jolla parantaisit omia vuorovaikutustaitojasi?

Voimavarat vanhemmuudessa

Pidin lauantaina Kalliolan opistossa "Rentoutumispäivän vanhemmille". Päivän aikana puhuimme voimavaroista, hyvinvoinnista, itsemyötätunnosta, omasta itsestä huolehtimisesta, tahdonvoimasta ja teimme tietoisen läsnäolon- ja rentoutumisharjoituksia.

Päivästä muodostui terapeuttinen monessa mielessä. Jotkut vanhemmat sanoivat, että ensimmäistä kertaa kuulivat jonkun toisen vanhemman sanovan, että on väsynyt. Ettei kaikki lapsiperhearki olekaan kiiltokuvaa. Että muillakin perheillä on pulmia.

Monelle vanhemmalle tuntuu olevan vaikeaa muistaa, että myös omasta itsestä on hyvä pitää huolta. Lapsista pidetään huolta kympin (tai jopa yli sen) arvoisesti, mutta oma itse jää tärkeysjärjestyksessä viimeiselle sijalle. Jos jää aikaa, kun ensin on huolehdittu perhe-elämästä, työstä, lapsen harrastuksista ja vanhempaintoimikunnista, vanhenevista vanhemmista ja muista velvollisuuksista. Sitten jos jää aikaa, voin huolehtia itsestäni. Mutta miten? Kaikille ei muistu edes mieleen, mitä oli olla ihan oma itsensä ennen lapsia. Mistä minä pidinkään, mikä tuotti minulle nautintoa. Mitä voisin nyt tehdä, vaikka minulla onkin lapsia. Moni vanhempi totesi, että oma elämänpiiri on kovin kapea. Minä itse ja oma hyvinvointi on täysin unohduksissa. Ja onko edes sallittua unelmoida jostakin tai toivoa itselle jotain hyvää, kun lapsellehan se hyvä pitäisi toivoa.

 Lähtökohtiani tällä päivälle oli seuraavat ajatukset:

* et voi olla hyvä muille, jos et ole hyvä itsellesi
* se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
* itsestä huolehtiminen ei ole ketään vastaan
* vanhemman hyvinvoinnista kulkee suora napanuora lapsen hyvinvointiin
* hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia
* paras lahja lapselle on elämästään iloitseva vanhempi

Yleistä vanhemmuudessa tuntuu olevan itsensä syyllistäminen ja sättiminen hyvin pienistä asioista. Taaskin tuli sanottua lapselle pahasti siinä tilanteessa enkä ollut ihan satakympillä läsnä. Kehotin kurssilaisia miettimään viisi hyvää ominaisuutta itsestään vanhempana ja osalle tämä oli tosi vaikea tehtävä. He sanoivat, että osaisivat nimetä nopeasti 20 huonoa ominaisuutta, mutta että hyviä...ei niitä oikein löydy.

Mietimme, millä konstein arjesta saisi helpompaa ja miten arjen keskeltä löytäisi aikaa itselle. Osa käyttää siivoojaa, osa suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen ja näin aikaa ja aivokapasiteettia jää muuhunkin kuin ruuan miettimiseen. Totesimme, että toimivat rutiinit ovat tärkeitä sekä lapselle että aikuiselle. Mutta mistä löytää aikaa itselle ja omille tarpeille? Pitäisikö nekin laittaa näkyvin kalenteriin etteivät ne unohdu?

Työtapana kurssilla oli valmentava työote eli haastoin kurssilaiset miettimään omaa elämäntilannettaan ratkaisukeskeisten kysymysten kautta. Lisäksi keskustelimme monista teemoista, esim. omista arvoista vanhempana, miltä tuntuu tuottaa pettymys lapselle ja myös siitä, omistautuvatko monet vanhemmat liikaakin vain lapsilleen ja heidän tarpeilleen unohtaen täysin oman itsensä ja omat tarpeensa. Ja sitten on tietenkin se toinen äärilaita, että ei huolehdita lasten tarpeista vaan vain omista. Keskustelua olisi riittänyt paljonkin. Keskustelujen ja teorian lisäksi teimme sekä pidempiä että lyhyempiä tietoisen läsnäolon ja rentoutumisen harjoituksia.

Moni kurssilainen tuntui saavan ajateltavaa kurssin kautta. Toivon, että kurssilaiset pääsivät yksi tai kaksi porrasta eteenpäin kurssin aikana ja askelmat voivat jatkua kotona. Yksi kurssilainen sanoikin, että hän pitää kotona perhepalaverin ja puhuu miehellekin kurssin herättämistä ajatuksista.

Yleinen mielipide tuntui olevan, että tällainen kurssi on tärkeä vanhemmille. Kurssilaisilta saatu palaute oli hyvää. "Ihanan tärkeä ja loistava kurssi", "Rentoutumisharjoitukset olivat hyviä ja niitä oli runsaasti erilaisia",
"Kurssilla oli kivasti sekä teoriaa, keskusteluja että rentoutumisharjoituksia"


Kevätkaudella 2015 Rentoutumispäivä vanhemmille on Kalliolan opistossa la 7.2. Pidän päivän myös Tanssistudio Sahramissa Tikkurilassa su 8.3.
Samainen kurssi on nimellä Voimavaroja vanhemmuuteen Espoon työväenopistossa la 31.1. ja Järvenpään opistossa kahtena maanantai-iltana, ma 2.2. ja ma 9.2. Tulevan kevään kurssitietoja päivitetään parhaillaan myös Kasvun Taian nettisivuille.