Olin muutaman päivän poikien kanssa Mikkelissä alkuviikosta. Mikkeli on minun synnyinkaupunkini ja olen asunut siellä 19.5 vuotta elämästäni. Olen nyt siis asunut pääkaupunkiseudulla jo enemmän kuin puolet elämästäni. Mikkelissä käymme edelleen säännöllisesti, siellä asuu äitini ja myös esikoisen kummitäti.
Mikkeli oli aika tylsä kaupunki minusta nuorena. Muistan ajatelleeni, että se on suorastaan tylsyyden huipentuma. Mutta luulen, että moni muukin nuori ajattelee noin pienestä asuinpaikastaan. Helsinki taas tuntui tosi suurelta silloiselle nuorelle mikkeliläistytölle. Lapsuuteni aikana kävin verran Helsingissä, olin noin 10 - vuotias, kun kävimme Linnanmäellä ja Korkeasaaressa. Se oli iso juttu!
Käymme lasten kanssa Mikkelissä pidemmillä vapailla. Pienempänä pojille riitti ihan se, että käytiin vähän kävelemässä lähileikkipuistossa tai vaikka vain mummilan pihalla. Äitini ja isäni asuivat omakotitalossa, jossa oli iso piha. Sittemmin isäni sairastui (ja kuoli reilut kolme vuotta sitten) ja nyt äitini asuu kerrostaloasunnossa ihan keskustan tuntumassa. Nyt tuntuu, että pojille pitää olla ainakin jotain ohjelmaa Mikkelin reissuillamme, sillä varsinkin energisen kuopuksen kanssa kerrostaloasunnon seinät alkavat nopeasti kaatua päälle, jos ollaan vain äitini luona.
Mikkelin reissuihimme on viime vuosina kuulunut aina uimahallireissu Rantakeitaassa, uusimman perheleffan katsominen elokuvateatterissa ja keilahallissa olemme käyneet myös jonkin verran. Tuntuu, että Mikkelin vierailumme ovat kiertäneet samaa tuttua, tylsääkin (tai ehkä vain aikuisten mielestä tylsää...) kehää. Minä muistan Mikkelin museot omilta kouluajoiltani tylsinä paikkoina enkä ole edes antanut niille mahdollisuutta.
Parina kesänä olemme käyneet Visulahden matkailukeskuksessa. Poikien ollessa pienempiä, kävimme siellä useinkin kävelemässä ja pienellä leikkipaikalla, sillä lapsuudenkotini sijaitsi kävelymatkan päässä matkailukeskuksesta. Kaksi kesää sitten kävimme viimeksi Dinosauriassa ja silloin piipahdimme myös Xon-puiston puolella. Nyt päätimme käydä uudelleen Xon-puistossa. Pojat saivat valita kaksi aktiviteettia, mihin halusivat eniten mennä. He valitsivat trampan ja pikkumopot. Trampalla kävivät sitten kaksikin kertaa, toisella kierroksella onnistui jo triplabäkkärit ja voltit, huimaa! Ja vaikka pojat saivat käydä vain kahdessa kohteessa, heidän mielestään reissu oli ihan huippu.
Kävimme myös Mikkelipuistossa. Minä ja äitini kiersimme katselemassa mallipuutarhoja poikien kiipeillessä sillä aikaa upouudella leikkipaikalla. Hienoa, kun isommillekin lapsille sopiva teline oli rakennettu puistoon.
Kävin kuopuksen kanssa Mikke-juna-ajelulla. Mikke-juna kiertää Mikkelin "päänähtävyydet" läpi ja opinpa vähän uuttakin Mikkelin historiasta kierroksen aikana.
Tällä kertaa emme käyneet leffassa, sillä olimme kesän perheleffan eli Kätyrit käyneet katsomassa jo aikaisemmin. Tivoli sattui olemaan Mikkelissä ja siellä vietimme yhtenä päivänä lähes kuusi tuntia. Myös poikien Kuopiossa asuva pikkuserkku oli mukana ja kolmistaan pojat kiersivät laitteita läpi.
Tähän Mikkelin reissuun sisältyi siis paljon touhua ja toimintaa, kesäisin Mikkeli on ihan kiva. Mutta onko Mikkeli tylsä vai kiva, sitä en osaa sanoa. Edelleenkin omissa aivoissa pyörii enemmän Mikkelin tylsyys. Mutta olen päättänyt, että jatkossa annan Mikkelin museoille uuden mahdollisuuden. Seuraavan kerran menemme Mikkeliin varmaankin vasta syksyllä ja silloin on Mikkelin taidemuseossa Saareen-näyttely. Nettisivujen mukaan Saareen on lapsille suunnattu näyttely vedestä, maasta, sanoista, tunteista ja tarinoista. Se on ikimuistoinen taideseikkailu, joka alkaa vedestä, vie veden alle, sukelluskelloon ja lopulta saareen. Myös Mikkelin Tuorepuoti jäi tsekkaamatta tällä reissulla, syksyllä sitten myös sinne.
Saareen
on lapsille suunnattu näyttely vedestä, maasta, sanoista, tunteista ja
tarinoista. Se on ikimuistoinen taideseikkailu, joka alkaa veneestä, vie
veden alle, sukelluskelloon ja lopulta saareen. - See more at:
http://www.mikkeli.fi/vaihtuvat-nayttelyt-2015#sthash.ahYVaotR.dpuf
Saareen
on lapsille suunnattu näyttely vedestä, maasta, sanoista, tunteista ja
tarinoista. Se on ikimuistoinen taideseikkailu, joka alkaa veneestä, vie
veden alle, sukelluskelloon ja lopulta saareen. - See more at:
http://www.mikkeli.fi/vaihtuvat-nayttelyt-2015#sthash.ahYVaotR.dpuf
Laitanpa minä itsestänikin yhden kuvan reissultamme. Kuopus kuvasi minua Mikkelipuistossa, taisi olla tarkennus jossakin muualla kuin minussa....
Mitäpä mieltä sinä olet, onko Mikkeli tylsä vai kiva kaupunki? Millainen suhde sinulla on synnyinkaupunkiisi?
ps. Mikkeli pääsee Suomen kartalle kahden vuoden päästä, jolloin Mikkelissä on asuntomessut. Ja laitanpa vielä muistutuksen Amazonia dvd (+ Korkeasaaren lastenlippu) arvonnasta, se loppuu huomenna illalla.
Mikkeli on mulle ainakin nostalginen paikka. Meillä oli/on mökki Ristiinassa, joten kaikki lapsuudenkesät vietettiin siellä, ja usein käytiin Mikkelin torilla. Olihan se vaihtelua päästä kaupoille ja jätskille pois mökkimetsästä, hahaa... ;) Mutta enpä ole käynyt pariinkymmeneen vuoteen siellä päin. :o
VastaaPoistaMikkeli on aika erilainen kuin 20 vuotta sitten. Toki se tori on siinä olemassa edelleenkin, mutta muuten palvelut ovat huimasti lisääntyneet. Mikkelin keskustassa on esimerkiksi kaksi isoa kauppakeskusta.
PoistaMoni muukin varmaan muistaa Mikkelistä torin ja torilla syödyt jäätelöt.
Mikkeli on ainakin ihana paikka kesäviikonlopun viettoon, järviä ja rantoja riittää ja ympärillä on kuitenkin toimivat palvelut :) Itsehän en osaa kommentoida mitään pikkukaupunkielämään, kun olen asunut vain pääkaupunkiseudulla ja ulkomailla suurkaupungeissa.
VastaaPoistaSe on totta, että Mikkelin seudulla riittää järviä ja rantoja. Meidän ollessamme Mikkelissä oli sen verran viileää ettei uskaltauduttu uimaan. Nykyään Mikkelissä on ihan toimivat palvelut ja kauppoja, muistan senkin ajan, kun Mikkelissä ei kerta kaikkiaan ollut mitään muuta kuin pari ruokakauppaa ja Sokos ja Tiimari. Nyt löytyy kaikki perusliikkeet Lindexistä Stadiumiin.
PoistaMikkeli herättää paljon ajatuksia ja tunteita. Kaikki ei tähän kommenttikenttään mahdu. Tärkeimpänä: Entinen opiskelukaupunki, mies on sieltä kotoisin ja miehen suku siellä edelleen asuu. Minä kirjoitan todennäköisesti ensi viikon jälkeen Mikkelistä. Sinne kun todennäköisesti ensi viikolla mennään! Paljon on Mikkeli 10 vuodessa muuttunut. 2000-luvun alussa sieltä pois muutettiin.
VastaaPoistaOnpa hauskaa, että sinä olet opiskellut Mikkelissä ja miehesi on Mikkelistä kotoisin. Tuntuu, että jatkuvasti tapaan jonkun, joka on kotoisin Mikkelistä, mies on kotoisin Mikkelistä tai ainakin mökki on Mikkelin seudulla.
PoistaSe on totta, että Mikkeli on muuttunut paljon 10 vuodessa. Minun Mikkeli-muistoja sävyttävät paljon se ankeus, joka Mikkeliin liittyi silloin reilut 20 vuotta sitten. Mikkeli on nyt ihan eri kaupunki kuin silloin. Vireä keskus, jossa on palveluja ja toimintaa.
Jään innolla odottelemaan sun Mikkeli-postausta!