Mikä kasvatuksessa korostuu tänä päivänä?

Teen työtä vanhemmuuden ja lasten tunnetaitojen tukemisen parissa. Luen paljon kasvatuskirjallisuutta oppiakseni lisää sekä äitinä että ammattilaisena. Olen esitellyt paljon hyviä kirjoja myös täällä blogissani.

Viimeisen vuoden aikana olen esitellyt esimerkiksi kirjat: Näe sydämellä - luo arvostava yhteys lapseen, Rauhoita ja rohkaise, Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen ja Vahvista lasta. Näissä kaikissa kirjoissa korostuu myönteiset kasvatuskeinot, lapsen arvostaminen ja lapsen tunnetaitojen tukeminen. Ne asiat, jotka tämän päivän kasvatuksessa koetaan tärkeiksi asioiksi.

Myönteiset kasvatuskeinot

Tämän päivän kasvatuksessa korostuu myönteiset kasvatuskeinot ja lapsen tunnetaitojen tukeminen. Korostetaan lapsen sisäisen motivaation tukemista, tunteiden nimeämistä ja tunteiden säätelykeinojen opettamista, empatiaa ja myötätuntoista suhtautumista lapseen.

Enää ei ajatella, että lapset pitäisi kasvattaa tottelemaan aikuista, vaan kasvatuksessa korostuu menetelmät, joiden avulla tuetaan lapsen omaa ajattelua. Enää ei ajatella, että lapsen kuuluu käytöksellään mielistellä aikuista ja niellä omat tunteensa. Enää ei ajatella, että lasta kuuluu rangaista, jos käytös on huonoa. Tiedetään myös, että ulkoinen palkitseminen esimerkiksi karkeilla, rusinoilla tai rahalla heikentää lapsen sisäistä motivaatiota.

Kasvatuksessa on eri asiat pinnalla kuin silloin, kun tämän päivän vanhemmat ovat olleet itse lapsia. Omien vanhempien toimintatavat puskevat hyvin monilla vanhemmilla läpi omasta selkärangasta - siksi onkin tärkeää pohtia omia kasvatustapoja - ja päivittää niitä ajan tasalle. Yksi tapa pohtia kasvatuskeinoja on lukeminen.

Kasvatuskirjahaaste

Heinäkuussa on menossa kasvatuskirjahaaste, josta voi lukea lisää täältä. Tavoitteena on saada vanhemmat ennakkoluulottomammin tarttumaan kasvatuskirjallisuuteen, jotta saisivat tukea, helpotusta ja ajatuksia arkeen ja kasvatukseen.

Minä osallistun kasvatuskirjahaasteeseen jakamalla heinäkuun aikana yritykseni fb-sivulla ja instagramissa vinkkejä esim. teinien vanhemmille suunnatuista kirjoista, itsetuntemusta lisäävistä tehtäväkirjoista ja lisäksi jaan kirjavinkit sisarussuhteen tukemiseen, ruuhkavuosien pyörteisiin, rennompaan vanhemmuuteen ja tulistuvien lasten kanssa toimeen tulemiseen.

Tavoitteeni on heinäkuussa eli lomallani lukea pääasiassa kevyttä hömppää, jolla saan aivoni narikkaan. Jos saan inspistä lukea kasvatuskirjallisuutta, sitä varten on varattuna kirja "Puuseppä vai puutarhuri. Vanhemmuuden suorittamisesta onnellisen lapsuuden tukemiseen".

Luetko sinä kasvatuskirjallisuutta kehittääksesi omia vanhemmuustaitojasi?

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Mistä saada myönteisyyttä kasvatukseen?

Moni vanhempi pohtii, miten saada myönteinen ja hyvä suhde lapsen kanssa, Itsekin olen tätä pohtinut paljon. Omien lasteni syntyessä olin sekä sosiaali- että terveysalan ammattilainen (sosionomi ja toimintaterapeutti). Minulla oli paljon tietoa lasten kehityksestä. Huomasin kuitenkin pian, että omien vanhempien käyttämät kasvatuskeinot puskivat läpi myös omaan vanhemmuuteeni. Uhkailu, rankaiseminen, kiristäminen, tottelemisen vaatiminen. En halunnut olla se äiti, joka sanoo lapselleen: Laitan nämä lelut pois, kun et osannut käyttäytyä kunnolla ja saat ne taas takaisin kun osaat taas käyttäytyä ja totella". Tuo, jos mikä on niin 1970-lukua. Sitä aikaa, kun itse olin pieni. Nyt on olemassa paljon enemmän tietoa vuorovaikutuksesta, tunnetaitojen tukemisesta, rakkauspohjaisesta kasvatuksesta. On olemassa paljon tietoa myönteisistä kasvatuskeinoista, jotta meidän nykyajan vanhempien ei enää tarvitsisi turvautua noihin vanhoihin tapoihin. Itse huomasin, että siirtyminen "tämän päivän kasvattajaksi" noista ikiaikaisista vanhoista menetelmistä ei ollutkaan niin helppo kuin kuvittelin. Selkärangasta puski läpi vanhat menetelmät. Alkoi vuosien työ itseni kanssa. Kursseja, luentoja, kirjallisuutta. Näiden oppien perusteella on syntynyt kurssini Myönteisiä keinoja kasvatukseen".

Kurssin bonus on 20-sivuinen e-opas "Tunnemyrskyn keskellä - näin autat lasta rauhoittumaan"

Neljäs verkkovalmennukseni, Myönteisiä keinoja kasvatukseen, on nyt myynnissä. Loin valmennuksen kolme vuotta sitten luentokurssiksi ja olen luennoinut sitä muutaman kerran läpi ja saanut kurssista hyvää palautetta. Nyt kurssi on viety verkkoon neljän viikon syväluotaavaksi verkkovalmennukseksi. Valmennukseen on koottu kaikki se ymmärrys ja tieto, mikä minulla on tällä hetkellä vuorovaikutuksesta, tunnetaitojen tukemisesta, vanhemman oman hyvinvoinnin tukemisesta ja kannustavasta ja positiivisesta kasvatuksesta. Ei enää uhkailua, jankuttamista, kiristämistä, lahjomista eikä lapsen ehdottoman tottelemisen vaatimista. Vaan iloa, empatiaa, tunnetaitoja ja kannustavaa kasvatusta.

Jos sinua kiinnostaa kasvaa vanhempana ja kasvattaa tunnetaitoisia lapsia, suosittelen tutustumaan valmennukseeni. Blogini lukijat saavat 8 euron alennuksen koodilla TAIKA8.

Viikko yrittäjän elämästä: Maanantaista sunnuntaihin

Taas on aika kirjoittaa muistiin yksi viikko elämästäni yrittäjänä. Nyt kirjoitan viikosta, joka on ollut yrittäjyyteni kiireisin viikko. Mutta taas jälleen kerran  niin antoisa viikko.

Maanantai 16.3.

Aamupäivällä minulla oli Mommy&Me:ssa vauvahierontakurssi. Kurssilaiset ovat tulleet jo tutuiksi keskenään ja kurssilla jutellaan niin vauvojen yöelämästä kuin viikonlopun tapahtumistakin.

Kotona ehdin olla kolmisen tuntia, katsoin vielä illan luennon kerran läpi. Fillaroin Keravalle, jossa minulla oli Keravan opistossa Myönteisiä keinoja kasvatukseen - kurssi. Kurssiryhmä on hyvin keskusteleva, mikä on hyvä asia. Illan teemana oli vuorovaikutus lapsen kanssa. Olin kotona puoli yhdeksän maissa illalla.

 Tiistai 17.3.

Päivällä tutut tunnit eli Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunti taaperoille ja sen jälkeen liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssi vauvoille. Tunneista jäi hieno fiilis, taas jälleen kerran.

Kotiin ja kotona ehdin olla ruhtinaallisesti vajaan tunnin. Söin, juttelin poikien kanssa kuulumiset läpi ja lähdin takaisin Helsinkiin, kohti Ipanaista pitämään uniluentoa. Vauvojen uniasiat ovat selvästi kiinnostava aihe, tämä oli kolmas luento lyhyen ajan sisällä. Alun perin sovin yhdestä luennosta. Luennolla ihmisillä näyttää olevan viikosta toiseen aika samanlaiset kysymykset: miten saan vauvani nukkumaan kokonaisen yön? Tai edes neljä tuntia putkeen? Miten voin opettaa vauvan nukahtamaan itsekseen? Mitä teen kun lapseni nukkuu vain ja ainoastaan liikkuvissa vaunuissa?

Olin kotona vähän ennen puolta yhdeksää. Katsoin seuraavan päivän jumppakamat valmiiksi ja kävin nukkumaan.

Keskiviikko 18.3.

Samanmoinen työpäivä kuin joka keskiviikko. Aamupäivällä Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunti taaperoille ja sen jälkeen vauvoille. Kotiin reiluksi kahdeksi tunniksi ja sen jälkeen kohti Rekolan Raikkaan tanssiliikuntaryhmää ja kimppajumppaa. Olin illalla kotona puoli kahdeksan maissa ja itsellä oli lähes voittajafiilis. Olin hienosti selvinnyt alkuviikon työurakasta.

Torstai 19.3.

Toimistopäivä. Lähes vapaapäivä. Kolmen kaksiosaisen työpäivän jälkeen tämä tuntui vapaapäivältä, vaikka ei sitä tosiasiassa ollutkaan. Olin sopinut aamupäivälle tapaamisen ilokuvauksen suunnittelun merkeissä. Meille tuli Anna ja kävimme voimakorttien avulla läpi, mitkä ovat vahvuuteni äitinä ja naisena. Suunnittelimme tulevaa kuvausta. Anna kyseli, millaisia kuvia haluan ja millaisia voimapaikkoja minulla on. Päädyimme siihen, että kuvaus on huhtikuun puolivälissä Kaivopuistossa. Luultavasti tulen kirjoittamaan tästä ilokuvauksesta enemmän kunhan se varsinainen kuvaus on ohi.

Kuvaussuunnittelun jälkeen lähdin fillaroimaan kohti lähipostia (viemään blogin 1 v arpajaisvoittoa postiin) ja lähineuvolaa (jonne vein toukokuussa olevan vauvahierontakurssin mainosta). Minulle tuli siinä fillaroidessa mieletön puhelu. Minua kysyttiin luennoijaksi ensi syksylle Messukeskukseen yhteen isoon tapahtumaan. Pyysin laittamaan lisätietoa sähköpostiini ja sitten menikin iltapäivä miettiessä millaisen tarjouksen teen tuosta luennosta. Laitoin tarjouksen menemään viestiteltyäni ensin parin ystäväni kanssa.

Illalla oli SC Vantaan perheliikuntatunti huivileikkien merkeissä. Tämän jälkeen kävin vielä Tikkurilassa Tanssistudio Sahramissa hakemassa avaimen sunnuntain satuhierontakurssia varten.

Perjantai 20.3.

Aamulla minulla oli sähköpostissani viesti, että tarjoukseni meni läpi ja olen sitten ensi syksynä Messukeskuksessa puhumassa noin tuhannelle kuulijalle toimivasta vuorovaikutuksesta. Wau ja kääk!

Aamupäivällä minulla oli vauvahierontakurssi Kalliolan opistossa. Iltapäivällä valmistelin tulevan maanantain myönteisiä keinoja kasvatuksen kurssia. Pidin viime syksynä kurssin Järvenpään Opistossa neljän illan mittaisena, nyt Keravalla kurssi on kolmen illan mittainen ja näin minun on pitänyt vähän miettiä uudelleen kurssikokonaisuutta, mitä jätän pois ja miten tiivistän luennot. Tein myös laskutuksia iltapäivällä. Illalla kävimme saunassa koko perheen voimin ja suunnittelimme kesälomamatkaa. Se taitaa suunnata Berliiniin tänä vuonna. (Otan vastaan vinkkejä lapsiperheen Berliiniin).

Lauantai 21.3.

Kotipäivä. Vieraita kylässä. Ennen vieraiden tuloa siivosimme kodin koko perheen voimin. Tulipahan siivottua myös yksi paperipino, mikä oli ollut jo pitkään läpikäymättä. Sieltä löytyikin ihania ideoita loppukevään jumppatunneille. Viestittelin nämä ideat Vipeltävän Siilin Inkerille. Meillä on ihana tapa suunnitella tunteja yhdessä ja tämä on ollut itselle todella mukavaa. Vuosia kun olen tehnyt jumppasuunnitelmani itse ja näin sitä helposti jumiutuu omaan tapaansa.

Iltapäivällä sain loistavan idean yritystoiminnan suhteen ja tämä piti kirjoittaa muistiin. Pojat olivat monta tuntia ulkona lähes samanikäisten vieraina olleiden poikien kanssa. Grillasimme ja söimme yhdessä. Vieraat lähtivät vasta vähän vaille yhdeksän kotiin. Tosi hyvä mieli jäi tästä päivästä. Sopivasti rentoilua, joka tuotti sitten myös hyvän idean loppukevään yritystoimintaan.

Sunnuntai 22.3.

Aamupäivällä vilkaisin sähköpostit ja siellä oli vielä yksi ilmoittautuminen tämän päivän satuhierontakurssille, hienoa! Katselin tulevan viikon jumppa- ja liikuntaleikkisuunnitelmia läpi, tein tuntisuunnitelmista muistilaput itselleni (opettelen tunnit aina ulkoa, mutta matkalla tunneille kertailen vielä ohjelman läpi aina muistiinpanoistani).

Fillaroin Tikkurilaan viileässä säässä. Kurssiporukka oli ihana ja kurssi oli antoisa myös itselle. Satuhieronnassa todella on taikaa. Kurssi oli hyvin voimaannuttava sekä kurssilaisille että myös minulle ohjaajana. Hienoa, että satuhieronnan sanoma lähtee leviämään, se vaan on niin ihanaa.

Takana työntäyteinen viikko. Todellakin, yrittäjyyteni tähän asti kiireisin viikko. Jälleen kerran olen kiitollinen siitä, että saan tehdä niin erilaisia asioita yhden viikon aikana. Olen myös kiitollinen siitä, että kun välillä on näitä kiireisiä viikkoja, niin sitten on vuorostaan rauhallisempia viikkoja, jolloin on aikaa itsekin rauhoittua, lukea kirjallisuutta ja antaa ajatusten virrata ja tuoda uusia ideoita.

ps. koska nämä minun "viikko yrittäjän elämästä" postaukset taitavat aina kuulostaa tosi positiivisilta, niin minun pitäisi varmaan kirjoittaa joskus postaus sellaisesta päivästä, jolloin meinaa oma usko loppua ja tulee olo, ettei kukaan halua ilmoittautua minun kursseilleni ja miksi meninkään tämän yrityksen perustamaan. Niitäkin päiviä nimittäin on ollut tämän seitsemän kuukauden aikana kun olen ollut yrittäjänä.

Viikko yrittäjän elämästä: Perjantaista sunnuntaihin

Viimeinen postaus Yrittäjän viikko - postaussarjaani. Ajattelin, että tästä tulee jonkinlainen rutiini. Eli muutaman viikon päästä on tarkoitus tehdä samanmoinen postaussarja, ihan siksikin että itselle jää mieleen jotain näistä yritystoiminnan alkuajoista.

Perjantai 3.10.

Herään aamulla seitsemän pintaan, kun esikoinen tulee ilmoittamaan, että kello on seitsemän ja hän haluaa aamupalaa. On se hyvä, kun meillä on tuo aamuvirkku esikko, hän pitää huolen siitä, että ehtii kouluun ajoissa. Poikien lähdettyä kouluun jään itse pyjama päällä tietokoneen ääreen. Tsekkaan meilit, facen ja blogin. Päätän varata meille syyslomaa varten bussiliput Mikkeliin, Onnibussiin. Varailen matkat. Varaan myös joulun alle liput Talvisirkukseen, siellä ollaan käyty jo monena vuonna peräkkäin. Se kuuluu meidän perheen jouluperinteisiin. Maksan myös ratkaisukeskeinen valmentaja - opintojeni koulutuslaskun (1600 euroa...auts) ja kun olen nämä kaikki maksanut en edes katso paljonko tililleni jää rahaa.

Minulle on tulossa Rekolan Raikkaan jumppien laskutus ja meilailen muutaman meilin kyselläkseni vielä tarkennuksia laskutukseen. Laskupohja on erilainen kuin se, mitä itse muuten käytän ja siksi tarvitsen vielä vähän neuvoja. Laitan Keravan Opistoon kurssiehdotukset ensi keväälle. Kirjoitan luentokalvoja "Myönteisiä keinoja kasvatukseen" kurssin viimeiselle luentokerralle. Luen Ruuhkataidot - kirjaa.

Kirjoitan postauksen vauvahieronnasta Kasvun Taika - blogiin. Meilailen ratkaisukeskeinen valmentaja opintojeni harjoitusvalmennettavalla seuraavasta ajasta. Teen ruokaa, siivoan alakerran esikoisen avustuksella. Illalla katson Vain elämää - ohjelman, se on ihan lempparini. Paitsi Vesa-Matti Loirista en kyllä tykkää, vaikka moni muu näyttää nimenomaan hänen lauluistaan pitävän erityisen paljon.

Lauantai 4.10.

Olen jo aiemmin päättänyt, että pidän perhekeskeisen, yritysvapaan viikonlopun. Mutta eihän se yritysvapaa nyt ihan täysin onnistu. Aamulla laitan facebookin mainoksen yrityksestäni parille palstalle, tämä poikii muutaman face-tykkäyksen. Laitan myös muutaman sähköpostin aamupäivän aikana yrityksen asioissa. Kirjoitan ratkaisukeskeinen valmentaja - opintojeni oppimispäiväkirjaa. Mietin vauvahierontakurssin ja aarrekarttakurssin markkinointia. Täytynee tehdä esitteet ja kiikuttaa niitä paikallisiin neuvoloihin, kauppojen ilmoitustauluille ja muihin lapsiperhepaikkoihin.

Käymme uimassa koko perheen voimin ja tämä on kiva reissu. Tosin sen jälkeen olimme kaikki aika uuvahtaneita. Päivään kuuluu lisäksi tavallisia lauantaipuuhia. Ruokakaupassa käyntiä, ruuanlaittoa. Pojat pelailevat viikonlopun pelivuoronsa wiillä ja leikkivät Star Wars-leikkejä.

Illalla postaan blogiini Taavi Kassilan ajatuksia kasvatuksesta. Sitä varten kävin läpi vanhoja valokuvia pojista. Luen sängyssä "Ruuhkataidot" kirjaa ja käyn nukkumaan noin klo 23.

Sunnuntai 5.10.

Aamupäivällä teen kurssiani "Voimavaroja vanhemmuuteen" ja totean, että se alkaa olla suht valmis. Kirjoitan "Myönteisiä keinoja kasvatukseen" kurssiin vielä Kati-Pupita Mattilan ajatuksia lapsen vahvistavasta kohtaamisesta. Teen kasvissosekeittoa ruuaksi.

Käyn poikien kanssa katsomassa Sirkus Finlandian tämän vuotisen esityksen. Hevosia, lintuja, ihmistykinkuulaa, trampoliinitemppuja. Ehkä jäin vähän kaipaamaan kunnon taikashowta ja ilma-akrobatiaa. Mutta hyvä esitys, tykkäsimme kaikki.

Illalla viestittelen yhdestä perhekahvilatapaamisesta ensi vuoden puolelle. Päätän tarjota aarrekarttakurssia lauantaina 8.11. Laitan sen "myyntiin" facebookissa.

Laitan laskutuksen Rekolan Raikkaan jumpista, olen viimeinkin saanut vastaukset epäselvyyksiin, joita minulla oli tähän laskutukseen liittyen. Olen laskenut, että pystyn nostamaan palkkaa heti yritystoimintani alusta alkaen. Ja tämä on hienoa. En mitään hurjia summia, mutta kuitenkin sen verran, että starttiraha ja palkat yhdessä takaavat sen, että perhe pysyy ruuassa ja on mahdollisuus käydä teatterissa tai sirkuksessa lasten kanssa. Itselleni en mitään uutta pysty ostamaan varmaan koko syksynä. Eikä toisaalta ole tarvettakaan.

Päätin jo aiemmin kuluneella viikolla, että viikonloppuna myös lepään ja vietän perheaikaa. Ettei käy kuten näille kukille kävi hyvin nopeasti. Lakastuivat. Haluan olla elinvoimainen ja jaksava. Mutta vielä tässä vaiheessa yritystoimintaa ei onnistu pelkkä lepo vaan pieniä yrityshommia on pakko tehdä eteenpäin myös viikonloppuisin.

Sellainen oli kuvaus yhdestä viikosta yrittäjänä. Minulla pyörii vakkaristi nuo liikuntaleikkiryhmät viikoittain ja sitten on vaihtelevasti muita kursseja esim. aikuisopistoissa syksyn aikana. Joitain omia kursseja järjestän myös syksyn aikana, mutta enemmän niitä tulee varmasti vasta ensi talvena ja keväänä. Tämän syksyn tavoitteena on saada kerättyä asiakaspohjaa ja lisäksi saada tehtyä eri kurssimateriaalit valmiiksi. Ja pysyä itse hyvässä vireessä!

Nyt menen lukemaan Ruuhkataidot - kirjaa ja yritän käydä nukkumaan ajoissa.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Elämän uusia tuulia

Olen jo useaan kertaan maininnut tässä blogissa, että elämässäni on menossa muutosvaihe. Myös blogin nimi Taikasaappaat - viittaa siihen. Tänä keväänä olen tarvinnut jalkaani Taikasaappaat. Paljon uskoa itseeni ja unelmiini.

Olen irtisanonut itseni. Näinä aikoina kun yksi jos toinenkin firma joutuu käymään läpi yt- neuvottelut ja ihmisiä joutuu irtisanotuksi,  minä menen ja irtisanon itseni vakituisesta työsuhteesta.

Tervetuloa elämän uudet tuulet. Ne, joista jotain suuntaviivaa jo tiedän. Ne, joista en mitään vielä tiedä.  Nekin, jotka jännittää ja pelottaa. Olen valmis saamaan elämääni jotain uutta.

Hei hei vakityö, säännöllinen kuukausipalkka, palkalliset kesälomat ja kivat työkaverit. Hei hei aikaiset aamuherätykset, stressaava tilastointi, kellokortti ja tehokkuuspakko. Tervetuloa lyhyemmät työpäivät ja monipuoliset työkuviot. Tervetuloa yrittäjyys.

Virallinen viimeinen työpäiväni on 31.7. Käytännössä viimeinen työpäiväni nykyisessä työssäni on 10.6. eli pidän kaikki lomat pois. Minulla on edessä piiitkä kesäloma. 

Mitä minä teen jatkossa? Palaan entisen "intohimoni" pariin eli ohjaamaan perheliikuntatunteja (vauvajumppaa, taaperotunteja, sisarusryhmiä). Olen kehittänyt perhe-elämään liittyviä ratkaisukeskeisiä ja voimaannuttavia kursseja kuten "Myönteisiä keinoja kasvatukseen" ja "Voimavaroja vanhemmuuteen".  Näitä tulen ohjaamaan eri puolilla pääkaupunkiseutua esim. aikuisopistoissa. Lisäksi tulen ohjaamaan vauvahierontakursseja. (aikaisemmin keväällä valmistuin vauvahieronnan ohjaajaksi)
Kunhan kesällä valmistun aarrekarttaohjaajaksi, voin vetää myös erilaisia aarrekarttakursseja. Tulen tekemään myös nykyisen työni kaltaista työtä, mutta yksityisesti. Autan perheitä voimaantumaan vanhemmuudessa ja löytämään ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin ja pääsemään eteenpäin. Yksi erikoisosaamiseni liittyy lasten uniasioihin. Nykyiseen työhöni on liittynyt unikouluohjaukset ja uniluennot ja näitä teen myös jatkossa, tosin yksityisesti ensi syksystä alkaen. Ja kunhan pääsen vauhtiin, tarkoituksenani on myös tehdä nettipohjaisia "vanhemmuusvalmennuksia". Kaikki kun eivät pääse livekursseille joko omien aikataulujen tai välimatkan takia, niin haluan tarjota heillekin jotain.

Minulla on kesken koulutus Ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Kunhan valmistun sieltä, minua kiinnostaa erityisesti vanhemmuuscoaching.  Käyn myös mindfulness kurssia ja tavoitteena on hakea myöhemmin ohjaajakoulutukseen. Uskon, että näistä kaikesta saan muodostettua sellaisen paketin, että voin sanoa tekeväni unelmaduuniani. Pääsen yhdistämään erilaisia osaamisalueitani luovasti enkä ole sidottu virkatyöaikaan. Rahaa tulen saamaan syksyllä luultavasti vähemmän kuin nyt, mutta se on sivuseikka. Pärjäämme kyllä.

Minun kohdallani nämä valinnat liittyvät arvoihini. Haluan, että minulla on aikaa ja jaksamista perheelle. En halua käyttää koko parasta hereillä olo aikaani työntekoon. Haluan, että minulla riittää voimavaroja myös muuhunkin kuin työntekoon. Olen jo vuosia tehnyt lyhennettyä työaikaa, 30 viikkotuntia töitä. Olen downshiftannut. Heinäkuun lopussa loppuu minun lakisääteinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen eikä esimieheni ollut valmis jatkamaan lyhennettyä työaikaa. En miettinyt kertaakaan sitä, että palaisin täyteen työaikaan. Aloin saman tien visioida uutta, miettiä, pohtia, "tuotteistaa" osaamistani. Olen pitkin kevättä tarjonnut ammattitaitoani monille eri työnantajille. Se on vaatinut paljon aikaa, paljon rohkeutta. Paljon uskoa itseeni ja osaamiseeni. Välillä pelottaa vieläkin mihin olen hyppäämässä. Mutta uskon, että Taikasaappaat kuljettavat minua tielläni kohti uutta.

Haluan ensi syksynä sanoa, että tykkään työstäni tosi paljon. Että teen unelmieni duunia. Jotta aamulla olisi kiva herätä tulevaan työpäivään eikä ajatukset suuntaisi koko ajan vapaapäivään, viikonloppuun tai loman odottamiseen. Haluaisin voida sanoa, että teen työtä, josta nautin ja joka ei edes tunnu työltä.

Aion ensi syksynä myös sauvakävellä, blogata, lukea paljon hyviä kirjoja, leipoa sämpylöitä, tehdä käsitöitä ja nauttia myös siitä ettei joka aamu tarvitse lähteä klo 7.00 kohti työpaikkaa, satoi tai paistoi. Meillä on mies hoitanut lasten aamutoimet kaikki ne vuodet, jotka olen ollut töissä kotiäitiyteni jälkeen. Nyt tuntuu ihanalta ajatukselta, että voin laittaa pojille aamupalan ja laittaa heidät matkaan koulutielle. Ja olla monina iltapäivinä myös kotona vastassa kun he saapuvat kotiin.

Mitä ajattelet? Rohkeaa vai täysin hullua? Päätöntä touhua ilman järjen häivääkään? Suurin osa tutuistani on sanonut, että "wau, hienoa ja rohkeaa". Toki on sitten niitäkin, jotka miettivät, mistä saan tuloni ja miten uskallan lähteä vakituisesta työsuhteesta. Itse tiedän, että tämä ratkaisu on oikein. Tunnen suurta helpotusta siitä että kesäkuun 10. päivä voin sulkea työpaikkani oven. Sinne jää joukko ihania työkavereita, mutta oman ammatillisen kehittymisen suhteen on aika suunnata kohti uutta. Mikään ei estä minua palaamasta parin vuoden päästä takaisin kuntatyönantajalle, mutta nyt halua kokeilla siipiäni ja taikasaappaita!