Kaksi sirkuskoululaista

Meillä on nyt perheessä kaksi sirkuskoululaista. Kuopus on käynyt sirkuskoulussa jo useamman vuoden. Esikoinen on käynyt kolmella sirkusleirillä, muttei ole aikaisemmin innostunut viikottaisesta sirkusharrastuksesta. Häntä on houkuteltu sirkusharrastuksen pariin, sillä hän on valtavan taitava. Kesäleirinohjaaja sanoi tänä kesänä, että esikoinen saa yhdessä leiriviikossa kiinni muut, jotka ovat koko vuoden ajan harjoitelleet sirkustemppuja. Nyt esikoinen sitten totesi toisen leiriviikon päätteeksi, että voisi kokeilla sirkusta viikkoharrastuksen.

Nyt pojat käyvät samassa ryhmässä kaksi kertaa viikossa treenaamassa sirkustaitoja. Toinen harjoituskerta on tiistai-iltaisin tässä aika lähellä meitä ja toinen viikkotreeni on lauantai-iltapäivisin pikkaisen kauempana, mutta pojat pystyvät nyt syksyn ajan kulkemaan sinne pyörillä ja sitten kun lunta on sen verran paljon, ettei heitä sinne voi pyörillä lähettää, heidät opetetaan kulkemaan julkisilla harrastuspaikalle.

Olen ollut yllättänyt, kuinka tyttövoittoinen harrastus sirkuskoulu on. Poikien ryhmässä on heidän lisäkseen vain yksi poika, joka sattuu olemaan esikoisen luokkakaveri.

Sirkuskoulussa harjoitellaan sirkusvälineiden käsittelyä, nyt alkusyksystä lapset ovat kokeilleet esimerkiksi kiinalaisia lautasia ja jönglööripalloja. Lisäksi sirkuskoulussa harjoitellaan erilaisia temppuja niin lattiatasossa, trampalla kuin roikkuvissa vanteissa ja liinoissa. Sirkuskouluun kuuluu myös joulu- ja kevätnäytökset. Tähän mennessä kuopus on esiintynyt kevätnäytöksissä, tänä vuonna hän esiintyy ensimmäistä kertaa myös joulunäytöksessä.

ps. kuvat ovat kahdelta viime kesältä sirkusleirin loppunäytöksistä

Alkukesän kuulumisia ja loppukesän suunnitelmia

Keskikesä eli juhannus lähenee. Itselläni on kesäloman alkaminen enää parin päivän päässä. Pojat ovat olleet pari viikkoa kesälomalla koulusta. Esikoisella loppui alakoulu ja se oli minulle kova paikka, kuten jo etukäteen epäilin. Tuntui niin haikealta istua siellä kevätjuhlassa. Itkin heti juhlan alusta alkaen, kun valkokankaalle alettiin heijastaa valokuvia kutosten koulutaipaleesta ekasta syksystä viimeiseen kevääseen asti. Taustalla soi rauhallinen musiikki. Esitysten välissä luettiin kutosluokkalaisten muistoja koulutaipaleen varrelta. Yhteislauluna laulettiin Suvivirsi, Lintu ja juhlan lopussa alakoulutaipaleensa päättävät kutoset saivat ruusut käteensä ja lauloivat vielä Maailman toisella puolen. Myös opettajat lauloivat kauniin laulun Maailma on sun kutosille.

Esikoinen sai ison stipendin (50 euroa) hyvästä koulumenestyksestä koko alakoulun ajalta. Todistuksen keskiarvo oli 9.8. Kymppejä oli siis paljon, ranskasta äikkään ja matikasta musiikkiin ja käsityöhön (joka esikolla oli tekstiilikässä). Luokassa herkistyin vielä opettajan puheeseen, jossa hän totesi, että "on tullut aika luovuttaa lapset lopullisesti uusiin hyviin käsiin". Syksyllä esikko siirtyy sitten yläasteelle. Ei ihan maailman toiselle puolelle, mutta tämän lähiömme toiselle puolelle. Koulumatka pitenee reilusti, alle kilometristä lähes kolmeen kilometriin. Esikoisen alakoululuokka hajoaa kolmeen eri kouluun eikä uudelle luokalle välttämättä tule yhtään tuttua.

Ekat lomaviikot pojat viettivät sirkusleirillä arkipäivät klo 10-14. Olin alun perin ilmoittanut heidät yhdeksi viikoksi leirille, mutta koska heillä oli kivaa leirillä, he halusivat jatkaa vielä toisenkin viikon. Mikäs siinä, mukavaa toimintaa muutama tunti päivässä lapsille. Molemmilla sirkusleireillä oli leiriviikon päätteeksi loppunäytös eli pääsin katsomaan kaksi sirkusleirin näytöstä.

Minä olen kesäkuussa ohjannut taapero- ja vauvasirkuksen ja vauvahieronnan kesäkursseja, pitänyt yhden uniluennon ja tehnyt pari kotikäyntiä. Olen aikatauluttanut alkusyksyn kursseja ja luentoja ja tehnyt tilavarauksia niitä varten.  Olen käynyt hortakurssilla ja hermoratahieronnassa. Koko perheen voimin kävimme katsomassa Pikku prinssi  - elokuvan ja sen jälkeen syömässä ravintolassa. Kävin myös Fazerin tehtaalla retkellä MLL:n paikallisyhdistyksen matkassa.

Tulevalla viikolla käväisen poikien kanssa synnyinseudullani Mikkelissä, mies tekee töitä vielä tulevan viikon eli saa viettää sitten laatuaikaa itsensä kanssa kotosalla. Tulemme juhannusaattoiltana takaisin kotiin. Moni tekee varmaan juuri toisin päin, lähtee juhannusaattona pois pääkaupunkiseudulta kohti Savoa.

Miehen loman alettua suunnitelmat ovat vielä monella tapaa auki. Tämän kesän ulkomaanmatkamme suuntautuu Viroon (Tallinnaan ja Haapsaluun). Emme lennä joka vuosi ekologisista syistä ja koska viime kesänä kävimme Berliinissä lentäen, on nyt lähimatkan vuoro. Mietimme ensin Riikaa, mutta päädyimme sitten vielä lähempiin kohteisiin. Jossain vaiheessa heinäkuuta käymme varmaan Mikkelissä uudelleen, koko perheen voimin. Tampereella olemme käyneet perinteisesti melkeinpä joka kesä. Itse toivon saavani myös pari päivää ihan vain itselleni eli toivon, että mies keksii jonkun retki- tai kyläilykohteen poikien kanssa ja minä saan olla rauhassa kotosalla parin päivän ajan. Ehkä käymme myös Kotkassa entisten naapureidemme luona.

Molemmilla pojilla on synttärit kesällä, esikoinen täyttää 13 v tulevalla viikolla eli 23.6. Meidän perheessä on siis pian teini. Kuopus täyttää 11 v elokuun alussa, 4.8. Meillä on kymmeneen ikävuoteen asti juhlittu synttäreitä isosti, nyt sitten enää vain oman perheen voimin ja lasten toiveiden mukaiset päivät vietetään synttäripäivänä. Nyt olemme Mikkelissä esikoisen 13 v syntymäpäivänä, joten synttärikakkuna tullee olemaan perinteinen kermakakku, jonka äitini tekee. Minä en ole mikään kakkumestari ja olenkin suosinut jäätelökakkuja.

Itselläni on niskahartiaseutu aivan jumissa. Olen istunut viime päivinä harvinaisen paljon tietokoneen ääressä, kun olen tehnyt tilavarauksia ensi syksylle, naputellut kursseja ja luentoja facebookiin, verkkokauppaani ja nettisivuilleni. Täytyy myöntää, että turhan usein tulee avattua tietokone tarkistaakseni taas meiliä tai facea. Nyt onkin haasteena se, miten olen lomallani mahdollisimman vähän tietokoneen ääressä. Kun avaan meilin, näen saman tien yritysmeilit. Kun menen facebookiin, sieltähän on nähtävillä myös yrityksen fb-sivu jne.

Miten teidän alkukesä on mennyt ja millaisia kesäsuunnitelmia teillä on?

Pikkuyrittäjät - leiri

Pojat olivat viime viikolla Pikkuyrittäjät - leirillä. Leiriviikkoon kuului pikkuyrityksen perustaminen, poikieni yrityksen nimeksi tuli Ylläriveljet. Pikkuyrittäjät ideoivat omille yrityksilleen tuotteen, jonka he tekivät kierrätysmateriaaleista. Lisäksi he tekivät logot ja mainoslauseet yrityksilleen ja tuotteilleen. Torstaina pikkuyrittäjät pääsivät myös kokeilemaan pomona toimimista, sillä he saivat muutaman työntekijän yritykselleen (valmistamaan tuotteita). Viimeisenä päivänä pikkuyrittäjät myivät tuotteitaan Hakaniemen torilla Helsinki-päivän yhteydessä.

Pojat olivat leiristä innoissaan, kuten me vanhemmatkin. Pojilla oli hurjasti kerrottavaa leiripäivien jälkeen. Monesti he myös leiripäivien aikana leikkivät, esimerkiksi rosvoa ja pollaa ja kävivät myös kiipeilemässä lähileikkipuistossa. Kun innoissani kirjoitin leiristä eräälle yrittäjien fb-listalle, sieltä tuli myös aika lailla erilaista palautetta kuin mitä minä vanhempana leiristä koin. Palautteen kirjoittaja koki, että leiri on aikuisten maailman liian varhaista tarjoamista lapsille. Lasten pitäisi antaa olla lapsia eikä olla vanhempien toiveita täyttäviä lapsitähtiä. Lapset eivät saisi hänen mukaansa joutua myymään mitään.

Meidän pojille leiri oli leikkiä- ja kivaa sellaista. Itse en ajattele, että heistä nyt tässä yrittäjiä kasvatetaan vaan se on yksi mahdollisuus, johon he ovat jo saaneet tutustua minun perustettua yrityksen. Ja tuotteiden myyminen - sitä he ovat tehneet aiemmin jo esimerkiksi myymällä sukkia leirikoulukassaa varten.

Huomasin taas jälleen kerran oman helposti pessimistisyyteen sujahtavan ajatteluni. Mietin perjantaina aamulla, että mitä jos pojat eivät saakaan myytyä yhtään ylläripurkkia, mikä pettymys se olisikaan. Itse he miettivät, mitä jos he saavat myytyä kaikki purkit heti, mitä he sitten myyvät.

Ja mitä ylläripurkkien sisällä oli? Osa ostajista sai vitsiyllätyksen, osassa oli pikku-ukkeleita. Niin, ja pojat saivat myytyä kaikki ylläripurkit ja saivat taskurahaa myynneistään 20 euroa.

ps. Itse tykkään hurjasti tuon leiripaidan lauseesta "Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää".

Eläköön kesäleirit!

Minä liputan kesäleirien puolesta. Meidän perheellä on kokemusta aika monesta kesäleiristä, onhan esikoinen käynyt koulua jo 5 vuotta ja pienempikin jo 3 vuotta. Kesäleirit ovat pelastaneet kesiemme lastenhoito-ongelmia, ne ovat antaneet pojille mahdollisuuden tutustua erilaiseen toimintaan ja myös meille vanhemmille mahdollisuuden päästä näkemään ja kokemaan erilaisia loppunäytöksiä. Tänä kesänä kesäleirit mahdollistavat sen, että pystyn tekemään vielä kesäkuussa kotoa käsin toimistohommia. Tiedän, että on joitakin, jotka ajattelevat, että lasten kannalta on ikävää heti loman alettua jatkaa aikataulutettua leiritoimintaa. Itse en ajattele näin eikä myöskään pojat. Minusta 1-2 kesäleiriä sopii alkukesään hyvin, sen jälkeen jää lapsille vielä monta vapaata viikkoa ennen kuin koulut alkavat.

Pojat olivat kuluneen viikon sirkusleirillä, joka oli päivittäin klo 10-14.30 paikallisessa monitoimikeskuksessa. Juuri passeli aika, muutama tunti ohjattua toimintaa ja kavereita päivän aikana. Ja koska leiri oli lähellä meitä (2.2 kilometrin päässä), pojat pystyivät myös itse fillaroimaan leirille ja sieltä kotiin. Leirin loppunäytöksessä kukin leiriläinen esitti harjoittelemansa sirkusnumeron joko yksin tai parin kanssa. Kuopus on sirkuskoululainen, hän on kaksi vuotta käynyt sirkuskoulua. Esikoinen on kerran aikaisemmin ollut sirkusleirillä, hän ei harrasta sirkusta. Mutta hänellä jos kellä olisi lahjoja siihen, valtavan taitava poika, sen sain loppunäytöstä katsellessa todeta. Vai mitä sanotte, poika osaa kävellä ison pallon päällä ja samalla heiluttelee käsissään huiskia?

Aikaisemmin esikoinen on ollut kolmena kesänä lähikoulun liikuntaleirillä ja myös kuopus on ollut siellä kahtena kesänä. Liikuntaleirillä on ollut tutustumista eri liikuntalajeihin sekä sisällä että ulkona. Viime kesältä pojille jäi mieleen frisbeegolf ja leiriolympialaiset. Liikuntaleiriin on sisältynyt yksi retkipäivä.

Esikoinen on ollut myös Heurekan tiedeleirillä, jossa oli erilaisia työpajoja ja myös rajaton mahdollisuus kiertää näyttelyissä leirin aikana. Leirin viimeisenä päivänä oli loppunäytös, johon vanhemmat oli kutsuttu mukaan. Esikoinen on myös ollut yhtenä kesänä Inkun ideapajan kädentaitojen leirillä, josta kotiin tuli esimerkiksi itse tehtyä saippuaa ja huovutettuja töitä. Mukavat leirimuistot esikoiselle jäi myös luovan toiminnan leiristä, jossa esikoinen oli neljä kesää sitten. Siellä leiriryhmä valmisti näytelmän salapoliisiteemalla. Olen nähnyt sen näytelmän videoituna versiona, itselläni oli loppunäytöspäivänä keuhkokuume ja makasin sängyn pohjalla kotona.

Sirkusleirillä pojat ovat olleet kerran aiemminkin, kaksi kesää sitten. Samaisena kesänä pojat olivat myös Luontoliiton telttaleirillä, joka on ainut kerta, kun he ovat olleet yön yli leirillä. Itse asiassa se oli useammankin yön leiri, maanantaista lauantaihin asti. Luontoliiton leirillä oli luontoleikkejä, melomista, tikkupullan paistamista, leirinuotioita. Olemme olleet kahtena kesänä Luontoliiton perheleirillä, joten paikka oli lapsille tuttu jo ennestään. Itselleni jäi mieleen poikien kesäleiristä se, että he palasivat lauantaina täysin samoissa vaatteissa kuin missä maanantaina aamulla lähtivät. Olin kyllä pakannut kassiin aika monet vaihtovaatteet mukaan...

Ensi viikolla pojat kokeilevat jotain ihan uutta, Pikkuyrittäjät-leiriä. Alun perin ajattelin, että pojat ovat tänä kesänä vain yhdellä päiväleirillä, sirkusleirillä. Näin tuosta Pikkuyrittäjät-leiristä jo vapun aikaan mainoksen ja se jäi pyörimään mieleeni. Tämän viikon alussa tajusin, että minulla on vielä niin paljon töitä tehtävänä, että olisi kaikkien kannalta helpompaa, jos pojille olisi jotain ohjelmaa muutamaksi tunniksi myös kesäkuun toiselle viikolle. Pojat innostuivat Pikkuyrittäjistä ja leirille mahtui vielä mukaan, joten huomenna kohti Hakaniemeä ja Pikkuyrittäjiä.

Pikkuyrittäjissä leiriviikon aikana lapset kehittävät ideoista pikkuyrityksiä. Lapsista muodostuu tiimejä, jotka kehittelevät oman yritysidean ja toteuttavat sen. Tiimit suunnittelevat yritykselleen palvelun tai tuotteen, logon ja mainoslauseen. Viimeisenä leiripäivänä leiriläiset pääsevät kauppaamaan tuotteitaan Hakaniemen torille. Mahtava idea!

Katselin leirin osallistujakorttia, jonka pojat täyttivät ihan itse. Ruoka-allergiakohtaan on kirjoitettu "paha ruoka". Kohtaan "leiriläinen tuo mukanaan kierrätystavaroita kotoa" on rastitettu kyllä ja listattu tavaroita: "lautapeli, lehtiä ja reikiintyneitä sukkia". Jep, yritysideaa ja kierrätystuotteita reikiintyneistä sukista, odotan innolla mitä ensi viikko tuo tullessaan.

Onko teidän lapset olleet kesäleireillä? Millaisia kesäleirikokemuksia teillä on?