Ilokuvaus

Olin Kaivopuistossa kuvattavana reilu kuukausi sitten. Olin jo pitkään halunnut yritykseni nettisivuille valokuvia itsestäni. Sellaisia kuvia, joissa en virallisesti pönötä vaan mieluusti kuvia, jotka ovat luonnossa otettuja. Törmäsin netissä termiin "Ilokuvaus". Olisiko se minun juttuni? Tunnekeskeinen valokuvaus.

Tunsin jollain tavoin Ilokuvauksen Annan. Olimme reilu vuosi sitten samassa "Vahvuutta vanhemmuuteen" - perheryhmäohjaajakoulutuksessa. Meillä on samaa ammatillista taustaa. Koulutuksen aikana ei tullut puheeksi, että Anna myös valokuvaa. Törmäsin Ilokuvaukseen useassa eri yhteydessä ja lopulta tulin tulokseen, että se on "tuotu" niin monta kertaa eteeni, että tartun tilaisuuteen ja otan yhteyttä Annaan ja sovin kuvauksesta.

Anna kävi kotikäynnillä meillä ja suunnittelimme kuvausta. Anna kyseli voimapaikkojani. Meri tuo minulle voimaa. Kuvauspaikaksi valikoitui Kaivopuisto, jossa on sekä ihania vanhoja puita että myös meri lähellä. Kotikäynnin yhteydessä kävimme vahvuuskorttien avulla läpi myös vahvuuksiani äitinä ja naisena. Niistä sain muistoksi tuon yllä näkyvän kuvan.

Minä olen "huono" olemaan valokuvissa. Koen itseni rumaksi monissa kuvissa, silmäni ovat usein kiinni, ilme hölmö, näppylä naamassa, hiukset sikin sokin ja ties mitä. Olen kovin itsekriittinen. Tätä kävin Annan kanssa läpi myös ennen kuvausta. Oman jännityksensä toi se, että kuvat olivat tulossa yritykseni nettisivuille. Ja toki haluan, että yritykseni nettisivuilla olevat kuvat ovat hyviä.

Kuvauspäivä oli aurinkoinen ja lämmin. Juuri otollinen kuvanottoa varten. Anna sai minut rentoutumaan. Hän pyysi minua kuvanottohetkellä esimerkiksi ajattelemaan asioita, joista olen kiitollinen tällä hetkellä. Tai niitä visioita, jotka minulla on yritykseni suhteen kahden vuoden päästä. Erityisen hyvältä tuntui, kun Anna sanoi jossain vaiheessa, että "tiedätkö Heli, sinusta huokuu rauha".

Minusta otettiin lukuisia kuvia. Sain valita niistä kolme mieleistäni. Nyt ne kolme valitsemaani kuvaa ovat myös yritykseni nettisivuilla. Itse pidän erityisesti tästä kuvasta, jossa kurkistan vanhan puun takaa ja myös tuosta meren rannalla otetusta kuvasta.

Kuvauspäivästä jäi hyvä muisto sekä mieleeni että kuviin. 

Arvonnan voittaja ja viime päivien kuulumisia

Arvoin stressinhallintakortit ja korttipakan voitti Minna M. Onnittelut ja laitatko viestiä minulle heli @ kasvuntaika.fi

Viikkoni on ollut vähän tahmainen. Tuntuu, ettei mikään asia etene ja se turhauttaa. Tulee mieleen viime kevät, jolloin koin samoja fiiliksiä. Hain yhteistyökumppaneita itselleni tulevaa yritystoimintaa varten ja tuntui, että seinä tuli vastaan seinän perään. Nyt on hyviä yhteistyökumppaneita olemassa, mutta haluaisin erityisesti satuhierontakursseihin vähän uutta tuulta. Toivon, että asiat vielä loksahtavat paikoilleen. Ja yritän samalla pitää mielessäni, että asiat menevät juuri kuten niiden kuuluukin.

Eilen ja toissapäivänä loppui koko kauden kestäneitä liikuntaleikkiryhmiä ja se tuntui haikealta. Ja olihan se liikuttavaa, kun lapset tulevat halaamaan ja eräs isoäiti (joka kävi koko kevään lapsenlapsensa kanssa tunneillani) sanoi, että "olet Heli aivan ihana ohjaaja". Kiitoskiitoskiitos!

Tahmeuden ja haikeuden lisäksi viikkoon on sisältynyt myös ilon hetkiä. Sain lopulliset version Ilokuvauksen kuvista. Olin pari viikkoa sitten kuvattavana Kaivopuistossa. Kirjoitan tästä oman blogipostauksen kunhan ehdin. Minulla on olo että epäonnistun aina kuvissa ja näytän muutenkin kamalalta, mutta kyllä kuvien joukossa on muutama kiva otos. Nämä kuvat tulevat yritykseni nettisivuille, jahka ne ehditään sinne siirtää.

Olen aloittanut blogiyhteistyön merkeissä Enneastartti - ihmistuntemuksen ABC kurssin ja myös tästä tulen kirjoittaman lisää blogiini. Olen jo saanut pari oivallusta itsestäni. Ja haenkin kurssilta oivalluksia elämääni ja kasvua ihmisenä.

Kevät etenee ja on ihanaa seurata kuinka kukkia puskee kukkapenkistä ylös. Aurinkokin on paistanut monena päivänä.

Itsellä on olo, että kone meinaa hyytyä ja siksi olenkin varannut aikaa itselleni. Tänään menen vyöhyketerapiaan ja lauantaina kampaajalle. Tänä iltana pääsen myös discoon. Esikoisen luokka tekee varainkeruuta leirikoulua varten ja meidänkin perhe antaa talkoopanoksensa. Mies on koko illan paikalla ja minä menen tekemään loppusiivousta. Heh, onneksi kyseessä on alakoululaisten disco, niin mun ei tartte siivoilla oksennuksia. Ellei joku ole sitten syönyt karkkiövereitä ja ykäilee niitä....

Millainen sinun viikkosi on ollut?

* postauksen kuvat ovat Ilokuvauksen satoa

Lapsimessut 2015

Lapsimessut alkavat Helsingin Messukeskuksessa huomenna perjantaina. Satuhieronta on mukana Lapsimessuilla, yhteisellä osastolla Suomen Lastenhoitoalan Liiton kanssa (6f179). Olen mukana esittelemässä satuhierontaa perjantaina koko päivän ja sunnuntaina iltapäivästä. Mukanani on myös uudet Kasvun Taian esitteet. Jos olet käymässä messuilla, tule moikkaamaan!

Satuhierontahuppari ehti tulla postin matkassa juuri sopivasti perille. Hupparin väri on keväisen raikas. Itselläni oli kuvanottohetkellä vähän räjähtänyt olo, kuva on otettu keskiviikkoiltana ohjattuani neljä jumpparyhmää päivän aikana. Ja fillaroituani jumppasalilta hurjassa tuulessa kotiin.

Ehdin voittaa arvonnassa yhden lipun Lapsimessuille ennen kuin minulle selvisi, että saan näytteilleasettajakortin. Mies ja lapset ovat tulossa sunnuntaina messuille kiertelemään varsinkin pienoismallipuolta läpi.

Tänään käyn tapaamassa mahdollista uutta yhteistyökumppania ja illalla olen menossa "Kuka olet, kun uskallat" - valmennukseen. Voitin paikan tuohon valmennukseen arvonnan kautta. Lauantaina on ilokuvaus, minua kuvataan Kaivopuistossa nettisivujani varten. Ja lauantaina illalla olen menossa ystäväni kanssa teatteriin. Kaikkea kivaa siis tulossa.

Oletko sinä menossa Lapsimessuille? Millaisia suunnitelmia sinulla on loppuviikolle?

Viikko yrittäjän elämästä: Maanantaista sunnuntaihin

Taas on aika kirjoittaa muistiin yksi viikko elämästäni yrittäjänä. Nyt kirjoitan viikosta, joka on ollut yrittäjyyteni kiireisin viikko. Mutta taas jälleen kerran  niin antoisa viikko.

Maanantai 16.3.

Aamupäivällä minulla oli Mommy&Me:ssa vauvahierontakurssi. Kurssilaiset ovat tulleet jo tutuiksi keskenään ja kurssilla jutellaan niin vauvojen yöelämästä kuin viikonlopun tapahtumistakin.

Kotona ehdin olla kolmisen tuntia, katsoin vielä illan luennon kerran läpi. Fillaroin Keravalle, jossa minulla oli Keravan opistossa Myönteisiä keinoja kasvatukseen - kurssi. Kurssiryhmä on hyvin keskusteleva, mikä on hyvä asia. Illan teemana oli vuorovaikutus lapsen kanssa. Olin kotona puoli yhdeksän maissa illalla.

 Tiistai 17.3.

Päivällä tutut tunnit eli Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunti taaperoille ja sen jälkeen liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssi vauvoille. Tunneista jäi hieno fiilis, taas jälleen kerran.

Kotiin ja kotona ehdin olla ruhtinaallisesti vajaan tunnin. Söin, juttelin poikien kanssa kuulumiset läpi ja lähdin takaisin Helsinkiin, kohti Ipanaista pitämään uniluentoa. Vauvojen uniasiat ovat selvästi kiinnostava aihe, tämä oli kolmas luento lyhyen ajan sisällä. Alun perin sovin yhdestä luennosta. Luennolla ihmisillä näyttää olevan viikosta toiseen aika samanlaiset kysymykset: miten saan vauvani nukkumaan kokonaisen yön? Tai edes neljä tuntia putkeen? Miten voin opettaa vauvan nukahtamaan itsekseen? Mitä teen kun lapseni nukkuu vain ja ainoastaan liikkuvissa vaunuissa?

Olin kotona vähän ennen puolta yhdeksää. Katsoin seuraavan päivän jumppakamat valmiiksi ja kävin nukkumaan.

Keskiviikko 18.3.

Samanmoinen työpäivä kuin joka keskiviikko. Aamupäivällä Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunti taaperoille ja sen jälkeen vauvoille. Kotiin reiluksi kahdeksi tunniksi ja sen jälkeen kohti Rekolan Raikkaan tanssiliikuntaryhmää ja kimppajumppaa. Olin illalla kotona puoli kahdeksan maissa ja itsellä oli lähes voittajafiilis. Olin hienosti selvinnyt alkuviikon työurakasta.

Torstai 19.3.

Toimistopäivä. Lähes vapaapäivä. Kolmen kaksiosaisen työpäivän jälkeen tämä tuntui vapaapäivältä, vaikka ei sitä tosiasiassa ollutkaan. Olin sopinut aamupäivälle tapaamisen ilokuvauksen suunnittelun merkeissä. Meille tuli Anna ja kävimme voimakorttien avulla läpi, mitkä ovat vahvuuteni äitinä ja naisena. Suunnittelimme tulevaa kuvausta. Anna kyseli, millaisia kuvia haluan ja millaisia voimapaikkoja minulla on. Päädyimme siihen, että kuvaus on huhtikuun puolivälissä Kaivopuistossa. Luultavasti tulen kirjoittamaan tästä ilokuvauksesta enemmän kunhan se varsinainen kuvaus on ohi.

Kuvaussuunnittelun jälkeen lähdin fillaroimaan kohti lähipostia (viemään blogin 1 v arpajaisvoittoa postiin) ja lähineuvolaa (jonne vein toukokuussa olevan vauvahierontakurssin mainosta). Minulle tuli siinä fillaroidessa mieletön puhelu. Minua kysyttiin luennoijaksi ensi syksylle Messukeskukseen yhteen isoon tapahtumaan. Pyysin laittamaan lisätietoa sähköpostiini ja sitten menikin iltapäivä miettiessä millaisen tarjouksen teen tuosta luennosta. Laitoin tarjouksen menemään viestiteltyäni ensin parin ystäväni kanssa.

Illalla oli SC Vantaan perheliikuntatunti huivileikkien merkeissä. Tämän jälkeen kävin vielä Tikkurilassa Tanssistudio Sahramissa hakemassa avaimen sunnuntain satuhierontakurssia varten.

Perjantai 20.3.

Aamulla minulla oli sähköpostissani viesti, että tarjoukseni meni läpi ja olen sitten ensi syksynä Messukeskuksessa puhumassa noin tuhannelle kuulijalle toimivasta vuorovaikutuksesta. Wau ja kääk!

Aamupäivällä minulla oli vauvahierontakurssi Kalliolan opistossa. Iltapäivällä valmistelin tulevan maanantain myönteisiä keinoja kasvatuksen kurssia. Pidin viime syksynä kurssin Järvenpään Opistossa neljän illan mittaisena, nyt Keravalla kurssi on kolmen illan mittainen ja näin minun on pitänyt vähän miettiä uudelleen kurssikokonaisuutta, mitä jätän pois ja miten tiivistän luennot. Tein myös laskutuksia iltapäivällä. Illalla kävimme saunassa koko perheen voimin ja suunnittelimme kesälomamatkaa. Se taitaa suunnata Berliiniin tänä vuonna. (Otan vastaan vinkkejä lapsiperheen Berliiniin).

Lauantai 21.3.

Kotipäivä. Vieraita kylässä. Ennen vieraiden tuloa siivosimme kodin koko perheen voimin. Tulipahan siivottua myös yksi paperipino, mikä oli ollut jo pitkään läpikäymättä. Sieltä löytyikin ihania ideoita loppukevään jumppatunneille. Viestittelin nämä ideat Vipeltävän Siilin Inkerille. Meillä on ihana tapa suunnitella tunteja yhdessä ja tämä on ollut itselle todella mukavaa. Vuosia kun olen tehnyt jumppasuunnitelmani itse ja näin sitä helposti jumiutuu omaan tapaansa.

Iltapäivällä sain loistavan idean yritystoiminnan suhteen ja tämä piti kirjoittaa muistiin. Pojat olivat monta tuntia ulkona lähes samanikäisten vieraina olleiden poikien kanssa. Grillasimme ja söimme yhdessä. Vieraat lähtivät vasta vähän vaille yhdeksän kotiin. Tosi hyvä mieli jäi tästä päivästä. Sopivasti rentoilua, joka tuotti sitten myös hyvän idean loppukevään yritystoimintaan.

Sunnuntai 22.3.

Aamupäivällä vilkaisin sähköpostit ja siellä oli vielä yksi ilmoittautuminen tämän päivän satuhierontakurssille, hienoa! Katselin tulevan viikon jumppa- ja liikuntaleikkisuunnitelmia läpi, tein tuntisuunnitelmista muistilaput itselleni (opettelen tunnit aina ulkoa, mutta matkalla tunneille kertailen vielä ohjelman läpi aina muistiinpanoistani).

Fillaroin Tikkurilaan viileässä säässä. Kurssiporukka oli ihana ja kurssi oli antoisa myös itselle. Satuhieronnassa todella on taikaa. Kurssi oli hyvin voimaannuttava sekä kurssilaisille että myös minulle ohjaajana. Hienoa, että satuhieronnan sanoma lähtee leviämään, se vaan on niin ihanaa.

Takana työntäyteinen viikko. Todellakin, yrittäjyyteni tähän asti kiireisin viikko. Jälleen kerran olen kiitollinen siitä, että saan tehdä niin erilaisia asioita yhden viikon aikana. Olen myös kiitollinen siitä, että kun välillä on näitä kiireisiä viikkoja, niin sitten on vuorostaan rauhallisempia viikkoja, jolloin on aikaa itsekin rauhoittua, lukea kirjallisuutta ja antaa ajatusten virrata ja tuoda uusia ideoita.

ps. koska nämä minun "viikko yrittäjän elämästä" postaukset taitavat aina kuulostaa tosi positiivisilta, niin minun pitäisi varmaan kirjoittaa joskus postaus sellaisesta päivästä, jolloin meinaa oma usko loppua ja tulee olo, ettei kukaan halua ilmoittautua minun kursseilleni ja miksi meninkään tämän yrityksen perustamaan. Niitäkin päiviä nimittäin on ollut tämän seitsemän kuukauden aikana kun olen ollut yrittäjänä.