Viikko yrittäjän elämästä: lauantaista perjantaihin

Viikko yrittäjän elämästä - postaussarjani jatkuu. Kirjoitan muutaman viikon välein mitä työviikkooni yrittäjänä on kuulunut. Tämän postauksen aloitan lauantaista 29.11.

Lauantai 29.11.

Yleensä viikonloput ovat minulla vapaita, mutta nyt lauantaina on kurssipäivä "Rentoutumispäivä vanhemmille" Kalliolan opistossa. Kirjoitin tästä päivästä jo oman postauksen. Tämä kurssi loppui kolmelta ja lähdin kävelemään Pasilan asemalle ja sieltä suuntasin Malminkartanoon päivän toiselle työkeikalle. Olen luvannut vetää Dysfasiayhdistyksen pikkujouluissa tonttuleikkejä lapsille. Siirtymiseen oli varattu riittävästi aikaa, mutta haahuilin pitkin Malminkartanoa ja soittelin sekä mieheltä että Dysfasiayhdistyksen taloudenhoitajalta ohjeita ennen kuin osasin paikalle - muutaman minuutin myöhässä. Nolotti. Pääsen onneksi nopeasti aloittamaan tonttuleikit ja lapset ovat kivasti mukana leikeissä. Leikkien jälkeen sain riisipuuroa ja joulutorttuja ennen kuin suuntasin kotiin. Pitkä, mutta mukava työpäivä takana.

Sunnuntai 30.11.

Aamusta tein kirjanpitoon liittyviä asioita. Tsekkasin marraskuun laskutukset läpi ja otin niistä kopiot kirjanpitäjää varten. Muuten en päivän aikana tehnyt töitä, sillä iltapäiväksi olin varannut itselleni paikan "Unelmakarttakirjapäivään". Oli mukavaa miettiä omia unelmiaan, kirjoittaa niistä ja kuvittaa niitä. Voimaannuttava iltapäivä.

Illalla suunnittelin keskiviikon iltajumpat ja tsekkasin Vipeltävän Siilin tonttutuntien suunnitelmat läpi. Tein miehelle listaa nettisivujen päivitysten suhteen. Haluan, että tulevan kevään kurssitiedot ovat mahdollisimman pian yritykseni nettisivuilla.

Maanantai 1.12.

Aamulla fillaroin Lidlistä ostamassa joulutarroja viimeisiä liikuntaleikki- ja jumpparyhmiä varten. Tein tunnin verran yrityksen hommia tietokoneen ääressä (mm. kirjoittelin postausta "Voimavarat vanhemmuudessa") ja sitten suuntasin tilitoimistoon viemään marraskuun kuitit. Tilitoimistosta junalle ja kohti Helsinkiä. Suunnittelimme Vipeltävän Siilin kevätkauden liikuntaleikkitunteja. Teimme runkoa kevään tunneille. Olin kotona neljän maissa. Illalla latasin vielä esikoisen avustuksella kännykkääni tiistain ja keskiviikon liikuntaleikkituntien musiikit ja keskiviikon iltatuntien musiikit. Keskiviikkona minulla oli tulossa uniluento ja tsekkasin vielä luentodiat läpi ja kirjoitin sinne yhden dian lisää - olin oppinut yhden uuden asian uneen liittyen edellisen luennointikertani jälkeen.

Tiistai 2.12.

Aamupäivällä oli viimeiset liikuntaleikkituntini ennen joulutaukoa Haagan ryhmissä.  Oli mahtavaa saada lahjaksi yhdeltä pieneltä taaperolta "Päivän paras hetki" - teetä. Äiti kertoi, että heille tämä liikuntaleikkitunti on viikon paras hetki.

Iltapäivän olin kotona, viimeistelin uniluentoa varten univinkkimonisteen. Sovin yhden työkeikan tammikuulle, menen kouluttamaan entiseen työkaupunkiini työntekijöitä. Ajattelin taas kiitollisena, miten mukavia työtehtäviä minulla onkaan ollut syksyn aikana ja mitä kaikkea mielenkiintoista ensi kevät tuo tullessaan.

Tein iltaruuan ja viikkasin pyykkejä. Vähän ennen neljää lähdin kohti Helsinkiä ja mindfulness jatkokurssia. Ilta meni mindfulnessin merkeissä. Oli taas ihan mahtava ilta. Voimaannuttava!

Keskiviikko 3.12.

Aamulla heräsimme siihen, että kuopus ilmoitti, että häntä pyörryttää ja on outo olo. Otettuani hänet syliin totesin että hän on tulikuuma. Kuumetta 38.7. Wilmaan viestiä, että kuopus on kotona päivän. Mies oli kuopuksen kanssa sen aikaa, kun minä kävin tekemässä muutaman tunnin töitä.

Minä lähdin kohti Huopalahtea ohjaamaan kauden viimeisen liikuntaleikkitunnin ja sen jälkeen oli vielä uniluento, jolla oli runsas osanotto. Oli mahtavaa puhua ja toivon, että perheet saivat vinkkejä uniongelmiinsa.

Kotona kuopus oli yhä kuumeisempi, annoin lääkettä ja hän pötkötteli sängyssä. Minä soitin sovitusti yhden unikouluseurantapuhelun. Taas kuulin iloisia uutisia, lapsi nukkuu koko ajan paremmin ja nukahtamistilanteet ovat helppoja. Sain hyvää palautetta.

Illalla ohjasin vielä tanssiliikunta- ja perheliikuntatunnit ja illalla nukkumaan mennessäni totesin olevani aika väsynyt. Eikä ihme, päivään sisältyi monta erilaista työtehtävää.

Torstai 4.12.

Kuopus oli edelleen kuumeessa ja minä hänen kanssaan kotona. Tein kuitenkin toimistohommia päivän aikana. Aamulla tein pari laskua ja laitoin ne eteenpäin. Selvittelin starttirahan jatkohakemukseen liittyviä asioita. Viestittelin kirjanpitäjälle, että tarvitsen starttirahan jatkohakemusta varten tuloslaskelman ja taseen. Varasin junaliput ja majoituksen Seinäjoelle satuhieronnan ohjaajakoulutusta varten. Suunnittelin ensi keväälle Vauvahieronnan tutustumispäivää ja tein tästä tapahtumamainoksen facebookiin. Löysin Nukahtamo-blogista kivan kirjoituksen liittyen lauantaiseen rentoutumispäivään vanhemmille ja erityisesti satuhierontaan.  Löysin netistä myös mielenkiintoisen Varaventtiili-mallin (uusi, voimavaralähtöinen menetelmä äitien väsymyksen ennaltaehkäisyyn) ja ajatuksena on kirjoittaa tästä lähipäivinä myös blogiini.

Toki päivän aikana oli myös kipeän kuopuksen kanssa. Luin hänelle Myyrä-kirjaa ja vähän myös siivoilimme yhdessä. Kuumetta ei hänellä ole enää juurikaan, mutta sen verran kipeä hän on, että hän on myös perjantain pois koulusta.

Iltapäivällä tein yhden vauvahieronnan ohjauksen kotikäyntinä lähialueella ja sen jälkeen oli vielä kässäkerho, jossa sain tehtyä muutaman joulukoristeen koulun joulumyyjäisiin.  Yksi kässäkerholainen oli tehnyt meille kaikille kerholaisille huovutetut tossut. Minä valitsin vihreät, joista toisessa oli keltainen kärki. Lämpimät ja mukavat.

Perjantai 5.12.

Tämän päivän olin varannut täysin toimistopäiväksi. Olen syksyn aikana ehtinyt hurjan vähän panostaa esim. markkinointiin. En siis oikeastaan yhtään. En myöskään ole ehtinyt luoda yritykselleni uutiskirjettä. Enkä edes teettää käyntikortteja. Siinä missä moni yrittäjä lähtee noista liikkeelle, minulla on ollut työkeikkoja alusta alkaen sen verran paljon, että nuo asiat ovat jääneet koko ajan jalkoihin. Tälle päivälle otin tavoitteeksi tutustua maksulliseen fb-markkinointiin ja loin ekan maksullisen mainoksen, ensi kevään vauvahierontakursseista. Sen pitäisi nyt pyöriä facebookissa neljän päivän ajan . Törsään nyt sitten huimat 16 euroa mainontaan. Jos se toimii (eli tuo kursseilleni asiakkaita), laitan saman mainoksen vielä uudelleen vuoden vaihteen tienoilla.

Päivä oli haastava. Olin ajatellut, että teen tehostetusti toimistohommia. Mutta kun kotona oli tuo kipeä kuopus jo kolmatta päivää. Hänellä oli tekemisen puutetta ja seuran puutetta. Ja mun ajatus siitä, että tekisin rauhassa toimistohommia ja kuopuksen seurantarve ei kohdannut. Tämä on ylipäänsä haaste minulla muutenkin yrittäjyydessä. Kotitoimisto. Tästä kirjoitinkin jo blogipostauksen elokuussa. Kotitoimisto ja aikaisin koulusta tulevat lapset ovat olleet suurempi haaste kuin etukäteen osasin kuvitellakaan. Monesti teen sen ajan töitä (esim. olen ohjaamassa ryhmiä tai olen kotikäynneillä), kun pojat ovat koulussa ja kun tulen kotiin, hekin ovat jo kotona tai ovat tulossa kotiin. Suunnittele siinä sitten markkinointia, kirjoita yritykseen blogiin hyviä blogitekstejä tai tee ylipäänsä mitään muutakaan keskittymistä vaativaa, kun ei kahta poikaa voi pakottaa olemaan hiljaa koko iltapäivää.

Iltapäivällä esikoisen tultua koulusta teimme ekat piparit. Hyviä tuli (valmistaikinasta), vain kaksi kärventyi. Piparien leivonnan jälkeen jumituin koneelle lukemaan bloggaaja-parodiaketjua, joka nyt näemmä on poistettu (yritin linkittää sitä tähän). Se oli hauska, vaikka suurinta osaa parodioiduista blogeista en lue ollenkaan.

Illalla käväisin Hesassa kahden ystäväni kanssa katsomassa Kansallisteatterissa esityksen "Helmi - yksi äiti muiden joukossa". Aiemmin esitystä on esitetty erilaisissa päihdehoitoyksiköissä ympäri Suomea. Ja nyt muutaman illan ajan Kansallisteatterissa. Pidin esityksestä.

Sellainen oli viikkoni lauantaista-perjantaihin. Onnittelut sille, joka jaksoi lukea tämän pitkän bloggauksen loppuun. Tarkoituksena oli kirjoitella enemmänkin yrittäjyyden iloista ja haasteista, mutta jätän ne omaksi postaukseksi.

Viikonloppuna edessä Talvisirkusta, kuopuksen kummien tapaamista ja tietenkin Linnan juhlien katsomista.  Mukavaa viikonloppua blogini lukijoille!

Voimavarat vanhemmuudessa

Pidin lauantaina Kalliolan opistossa "Rentoutumispäivän vanhemmille". Päivän aikana puhuimme voimavaroista, hyvinvoinnista, itsemyötätunnosta, omasta itsestä huolehtimisesta, tahdonvoimasta ja teimme tietoisen läsnäolon- ja rentoutumisharjoituksia.

Päivästä muodostui terapeuttinen monessa mielessä. Jotkut vanhemmat sanoivat, että ensimmäistä kertaa kuulivat jonkun toisen vanhemman sanovan, että on väsynyt. Ettei kaikki lapsiperhearki olekaan kiiltokuvaa. Että muillakin perheillä on pulmia.

Monelle vanhemmalle tuntuu olevan vaikeaa muistaa, että myös omasta itsestä on hyvä pitää huolta. Lapsista pidetään huolta kympin (tai jopa yli sen) arvoisesti, mutta oma itse jää tärkeysjärjestyksessä viimeiselle sijalle. Jos jää aikaa, kun ensin on huolehdittu perhe-elämästä, työstä, lapsen harrastuksista ja vanhempaintoimikunnista, vanhenevista vanhemmista ja muista velvollisuuksista. Sitten jos jää aikaa, voin huolehtia itsestäni. Mutta miten? Kaikille ei muistu edes mieleen, mitä oli olla ihan oma itsensä ennen lapsia. Mistä minä pidinkään, mikä tuotti minulle nautintoa. Mitä voisin nyt tehdä, vaikka minulla onkin lapsia. Moni vanhempi totesi, että oma elämänpiiri on kovin kapea. Minä itse ja oma hyvinvointi on täysin unohduksissa. Ja onko edes sallittua unelmoida jostakin tai toivoa itselle jotain hyvää, kun lapsellehan se hyvä pitäisi toivoa.

 Lähtökohtiani tällä päivälle oli seuraavat ajatukset:

* et voi olla hyvä muille, jos et ole hyvä itsellesi
* se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
* itsestä huolehtiminen ei ole ketään vastaan
* vanhemman hyvinvoinnista kulkee suora napanuora lapsen hyvinvointiin
* hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia
* paras lahja lapselle on elämästään iloitseva vanhempi

Yleistä vanhemmuudessa tuntuu olevan itsensä syyllistäminen ja sättiminen hyvin pienistä asioista. Taaskin tuli sanottua lapselle pahasti siinä tilanteessa enkä ollut ihan satakympillä läsnä. Kehotin kurssilaisia miettimään viisi hyvää ominaisuutta itsestään vanhempana ja osalle tämä oli tosi vaikea tehtävä. He sanoivat, että osaisivat nimetä nopeasti 20 huonoa ominaisuutta, mutta että hyviä...ei niitä oikein löydy.

Mietimme, millä konstein arjesta saisi helpompaa ja miten arjen keskeltä löytäisi aikaa itselle. Osa käyttää siivoojaa, osa suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen ja näin aikaa ja aivokapasiteettia jää muuhunkin kuin ruuan miettimiseen. Totesimme, että toimivat rutiinit ovat tärkeitä sekä lapselle että aikuiselle. Mutta mistä löytää aikaa itselle ja omille tarpeille? Pitäisikö nekin laittaa näkyvin kalenteriin etteivät ne unohdu?

Työtapana kurssilla oli valmentava työote eli haastoin kurssilaiset miettimään omaa elämäntilannettaan ratkaisukeskeisten kysymysten kautta. Lisäksi keskustelimme monista teemoista, esim. omista arvoista vanhempana, miltä tuntuu tuottaa pettymys lapselle ja myös siitä, omistautuvatko monet vanhemmat liikaakin vain lapsilleen ja heidän tarpeilleen unohtaen täysin oman itsensä ja omat tarpeensa. Ja sitten on tietenkin se toinen äärilaita, että ei huolehdita lasten tarpeista vaan vain omista. Keskustelua olisi riittänyt paljonkin. Keskustelujen ja teorian lisäksi teimme sekä pidempiä että lyhyempiä tietoisen läsnäolon ja rentoutumisen harjoituksia.

Moni kurssilainen tuntui saavan ajateltavaa kurssin kautta. Toivon, että kurssilaiset pääsivät yksi tai kaksi porrasta eteenpäin kurssin aikana ja askelmat voivat jatkua kotona. Yksi kurssilainen sanoikin, että hän pitää kotona perhepalaverin ja puhuu miehellekin kurssin herättämistä ajatuksista.

Yleinen mielipide tuntui olevan, että tällainen kurssi on tärkeä vanhemmille. Kurssilaisilta saatu palaute oli hyvää. "Ihanan tärkeä ja loistava kurssi", "Rentoutumisharjoitukset olivat hyviä ja niitä oli runsaasti erilaisia",
"Kurssilla oli kivasti sekä teoriaa, keskusteluja että rentoutumisharjoituksia"


Kevätkaudella 2015 Rentoutumispäivä vanhemmille on Kalliolan opistossa la 7.2. Pidän päivän myös Tanssistudio Sahramissa Tikkurilassa su 8.3.
Samainen kurssi on nimellä Voimavaroja vanhemmuuteen Espoon työväenopistossa la 31.1. ja Järvenpään opistossa kahtena maanantai-iltana, ma 2.2. ja ma 9.2. Tulevan kevään kurssitietoja päivitetään parhaillaan myös Kasvun Taian nettisivuille.