Tallinnassa ja lähiseudulla

Viron reissulla olimme kaksi päivää Haapsalussa ja sieltä saavuimme bussilla Tallinnaan. Tallinna on meille tuttu kohde jo monelta kesältä ja olemme käyneet suunnilleen kaikki Tallinnan lapsiperhekohteet läpi. Tälle vuodelle etsimmekin vähän kauempana olevia kohteita.

Atlantis H2O Aquapark on viime vuonna avattu Viron suurin kylpylä, joka sijaitsee Viimsissä, noin puolen tunnin päässä Tallinnan keskustasta. Me menimme Viimsiin Viru-keskuksen terminaalista bussilla 1A. Vesipuisto sijaitsee aivan bussilinjan päätepysäkin vieressä, pysäkin nimi on Ravi tee.

Vesipuistossa on kahdeksan eripituista ja erilaista vesiliukumäkeä, virtaava joki ja aaltoallas. Atlantiksen yhteyteen on rakennettu interaktiivinen löytöretki- ja tiedekeskus, jossa on näytillä kolmisenkymmentä vesi- ja avaruusaiheista konetta, laitetta tai pienoismallia. Nämä tiedepisteet toivat mukavan lisän vesipuistokäyntiin, tosin niistä oli harmittavan moni rikki meidän vierailupäivänämme.

Vesipuiston perhelippu maksaa 35 euroa ja sillä sai olla kolme tuntia puistossa. Se aika vierähti tosi nopeasti. Tykkäsimme! Ja minä ylitin täydellisesti itseni uskaltamalla menemään useampaan vesiliukumäkeen, monesti olen käynyt vain ihan "nössöimmissä".

Keskiviikkopäivän vietimme Vembu-Tembumaassa. Vembu-Tembumaa on Viron Puuhamaa. Vembu-Tembumaa sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Tallinnan keskustasta.  Me menimme Vembu-Tembumaahan junalla, joka pysähtyy noin kahden kilometrin päähän Kiisan asemalle. Olin lukenut netistä, että siitä eteenpäin on viitoitus Vembu-Tembumaahan, mutta ensin kyllä piti osata kävellä puoli kilometriä oikeaan suuntaan ennen kuin löytyi ensimmäinen kyltti. Takaisin Tallinnaan palasimme pikkubussilla 219, jonka pysäkki piti olla ihan vieressä, mutta me ei ainakaan löydetty. Pysäkki löytyi kauempaa ja pysäkillä olleen aikataulun mukaan sillä pysäkillä pysähtyy kerran päivässä Tallinnaan menevä bussi. Pysäkille tuli onneksi pari paikallista, joilta saimme varmistettua, että pysäkki on oikea. Bussi tosiaan oli tupaten täynnä oleva pikkubussi, jossa sitten seisoimme lähes koko matkan Tallinnaan. Mutta jotain hyvääkin, sen pikkubussin pysäkki oli aivan hotellimme vieressä. Vembu-Tembumaahan pääsee siis julkisilla liikennevälineillä, mutta se vaatii ehkä vähän seikkailumieltä.

Vembu-Tembumaassa on pomppualue, jolla oli ilmamäkiä, pomppulinnoja ja erilaisia trampoliineja. Uima-allasalueella oli vesiliukumäkiä ja erilaisia altaita. Näissä pojat ja mies kävivät monta kertaa, itselleni vesi oli liian kylmää, vaikka aurinkoinen päivä olikin. Vembu-Tembumaasta löytyi myös sähköautoja, formuloita ja törmäilyautoja, joilla sai ihan oikeasti törmäillä. Lisäksi oli erilaisia kiipeilytelineitä ja tarzan-ratoja. Kaikkiaan kiva paikka ja meillä vierähti kohteessa koko päivä. Olemme käyneet Tervakosken Puuhamassa joskus vuosia, vuosia sitten ja voi olla, että se on vähän monipuolisempi paikka, mutta toisaalta on vaikea verrata, koska pojat ovat nyt niin eri-ikäisiä kuin sillä reissullamme.

Monesti meillä on eväät puuhapuistoihin tai huvipuistoon mennessä, koska ruuat ovat usein täyttä kuraa noissa paikoissa. Nyt meillä ei ollut eväitä, koska emme muistaneet käydä edellisenä iltana ruokakaupassa. Ja voin sanoa, että kasvissyöjänä oli superhankalaa löytää sopivaa ruokaa. Annokseksi valikoitui lopulta sipulirenkaat ja ranskikset. Ei ollut järin hyvää, mutta nälkä onneksi lähti. Parasta tuossa annoksessa oli dippikastike.

Näyttääkö tämä herkulliselta kasvisruualta? Ei minustakaan.

Torstaille olimme suunnitelleet retkeä Televisiotorniin, mutta totesimme olevamme jo sen verran väsyneitä bussilinjojen selvittelyyn ja matkusteluun, että päädyimme lähellä keskustaa olevaa kohteeseen, Energian oivalluskeskukseen. Tämä Energiakeskus on uudistettu ja avattu uudistettuna pari vuotta sitten. Kävimme muutama vuosi sitten paikassa ja siihen nähden oli kyllä tapahtunut totaalinen uudistuminen.

Energiakeskuksessa on 130 interaktiivista eli ns. käytännön näyttelyesinettä, jotka kertovat sähkötalouden historiasta, sähkön keksimisestä, salamoista, uusiutuvista energiamuodoista, ydinenergiasta, äänestä ja optiikasta. Pidimme eniten ääneen ja optiikkaan liittyvistä näyttelykohteista. Toiminnalliset näyttelykohteet ovat aina kivoja, kun pääsee itse kokeilemaan.

Energiakeskus on lähellä satamaa ja siitä olikin helppo lähteä kohti laivaa ja Suomea. Matkustimme ensimmäistä kertaa kantosiipialuksella ja olipa se nopeaa ja mukavaa matkantekoa. Merellä ei tuullut ja näin alus ei juurikaan keikkunut.

Haapsalussa

Totesimme, että kesäkuun lopulla matkustaminen oli hyvä ratkaisu, sillä mikään kohde ei ollut tupaten täynnä ja jonottaminen jäi hyvin vähäiseksi. Tosin onhan Tallinna ja Haapsalu myös pienempiä kaupunkeja kuin vaikkapa Berliini, jossa saimme jonkin verran jonotella viime kesänä jo sisäänpääsyissä. Tai Legoland muutaman vuoden takaa, jossa sai ainakin heinäkuussa jonotella lähes joka paikkaan.

Monta mukavaa muistoa jää tästäkin Viron reissusta. Virossa on paljon kivoja lapsiperhekohteita. Meillä on kokemusta Pärnusta, Tartosta ja Tallinnasta ja kaikista löytyy paljon puuhaa. Emme ekologista syistä lennä joka vuosi ja Viro on siksi muotoutunut meille kesälomakohteeksi monena kesänä.

ps. Seuraa blogiani myös facebookissa!

Sympaattinen Haapsalu

Viron lomastamme vietimme kaksi päivää Haapsalussa. Matkustimme Haapsaluun bussilla Tallinnasta. Haapsalu on sympaattinen pieni kaupunki, josta löytyy kaunis rantabulevardi, rappioromantiikkaa, linna ihan kaupungin keskeltä ja kiva vanhakaupunki.

Piispanlinna on Viron parhaiten säilyneitä linnoituksia. Vallihaudasta löytyy lasten leikkipaikka, josta pojat totesivat, että "tää on tosi kiva", mikä on paljon, sillä pojat 13 v ja kohta 11 v ovat jo vähän ohittamassa leikkipuistoikää. Piispanlinnassa pääsi kiipeämään 38 metriä korkeaan torniin. Rappuset kapenivat kapenemistaan loppua kohden. Näkymä tornista oli hieno.

Kuopusta vähän jännitti piispanlinnassa, erityisesti kun olimme etukäteen lukeneet tarinan Valkoisen Daamin kummituksesta. Tarinan mukaan eräs tuomioherra toi pojan vaatteisiin pukeutuneen naisen luoksensa linnaan. Petos paljastui, ja koska luostarin laki kielsi naisia astumasta jalallaankaan luostarin kynnyksen yli, lakia rikkonut neito muurattiin kastekappelin seinään. Nyt sama neito käy näyttäytymässä luostarin ikkunassa Valkoisena Daamina.

 

Haapsalun vanha rautatieasema oli käytössä vuosina 1905-1995 ja nyt se toimii paitsi kaukoliikenteen linja-autoasemana, myös rautatiemuseona. Asemarakennus on kaunis ja huomionarvoista on myös 216 metriä pitkä katettu asemalaituri. Museo esittelee vanhoja vetureita ja vaunuja. Museo on suhteellisen pieni. Kuopus innostui lipunleimauslaitteesta, jota sai kokeilla.

Ilonin Ihmeidenmaa on lapsille ja perheille tarkoitettu teemakeskus, joka perustuu Astrid Lindgrenin kirjojen virolaissyntyisen kuvittajan Ilon Wiklandin piirroksiin. Teemakeskuksessa seikkaillaan Melukylän lasten, Katto Kassisen ja muiden Astrid Lindgrenin hahmojen hengessä. Käväisin teemakeskuksessa kuopuksen kanssa. Kuten jo etukäteen epäilin, pojat ovat ohittaneet keskuksen kohdeiän, parhaiten teemakeskus sopii leikki-ikäisille lapsille. Sisältä löytyy Ilonin keittiö, Katto Kassisen huone ja leikkihuone, jossa oli esillä leluja, roolivaatteita ja pelejä. Toukokuusta elokuuhun pihalla on avoinna Mattiaan talo ja käsityöpaja.

Rantabulevardilla on kaunista kävellä. Merestä löytyi erilaisia taideteoksia. Kävimme Afrikka rannalla, jossa oli lasten leikkipaikka, mutta joka rantana oli aika huono. Ranta oli täynnä kiviä ja levää. Kuopus kävi uimassa, me muut vain kävelimme hetken aikaa vedessä. Sunnuntai oli tukalan kuuma päivä ja harmittavasti emme jaksaneet lähteä enää etsimään muita rantoja, jotka olisivat olleet mukavampia.

 

Yövyimme Haapsalussa kotimajoituksessa (kodumajutus), jossa oli pihalla jättitramppa, jolla pojat pomppivat paljon. Majoitus oli muuten ok, mutta ensimmäinen yö oli aika levoton, sekä kadulta että talosta kuului meteliä ja olin tunnin välein hereillä läpi yön. Lisäksi huoneemme oli todella kuuma ensimmäisenä yönä ja sekin hankaloitti nukkumista. Sain huonosta yöstä johtuen päänsäryn, joka kesti koko maanantaipäivän. No, siitäkin selvittiin ja Haapsalu jää mieleen kauniina ja sympaattisena pikkukaupunkina.

Haapsalusta jatkoimme tiistai-iltapäivällä bussilla kohti Tallinnaa. Tallinna on meille kovin tuttu, taidamme olla käyneet siellä jo viisi kertaa. Nyt oli vuorossa kohteet, jotka eivät ole ihan Tallinnan ytimessä vaan kauempana. Matkakertomus jatkuu siis lähipäivinä.

ps. Olemme käyneet Virossa monta kertaa. Linkitän tähän kertomuksen Tarton matkastamme kahden vuoden takaa.

Tere!

Minä Vembu-Tembumaassa

Tere hommikust! Kotiuduttiin eilen illalla viiden päivän reissulta Virosta. Kävimme Haapsalussa ja Tallinnassa (ja sen liepeillä). Säät suosivat eli lämpöä oli + 21-23 astetta, paitsi sunnuntaina Haapsalussa oli + 28 ja se oli minulle liikaa. Seurauksena oli huonosti nukuttu yö kuumuudesta johtuen ja huonoista yöunista seurannut päänsärky, joka lähes pilasi maanantaipäiväni Haapsalussa. Piispanlinnassa käytiin silti ja piipahdin myös Ilonin Ihmeidenmaassa.

Matkaraporttia on tulossa lähipäivinä, kunhan ehdin käydä läpi sadat valokuvat, purkaa reput, pestä pyykit ja hoitaa kaikki muut asiat kuntoon. Työasioitakin pitää tänään vähän hoitaa, vaikka lomalla virallisesti olenkin.

Pojat Haapsalussa "hotellin" trampalla

Menossa Atlantis H2O Aquaparkiin, joka oli kiva kohde. Suosittelut!

Vilkaisin Virossa joka päivä meilit ja facebookin läpi, mutta blogeja en ole lukenut nyt viiteen päivään. Pitää siis tänään päivittää myös "tuttujen" kuulumiset läpi. Minulla ei ole tapana julistella somessa ja blogissa, että nyt olemme reissussa, kotimme on tyhjänä. Tarkoitus oli ajastaa blogiin yksi postaus matkamme ajalle, mutta se jäi tekemättä.

Haapsalun Piispanlinna

Nyt vastailen meileihin, tulostan kirjanpitoon Holvista ja yrityksen tililtä raportteja ja lähden paikalliseen keskukseen hoitamaan asioita. Ehkä sinne uskaltaa tänään jo mennä, kun eilen puukon kanssa riehunut henkilö on saatu yöllä kiinni.

Matkaraporttia tulossa pian! Mukavaa perjantaita!