Vuosikatsaus heinäkuusta joulukuuhun

Vuosikatsauksen toinen osa. Heinäkuussa lomailimme koko perheen voimin. Alkukuusta kävin Mikkelissä lasten kanssa. Muistan, että oli ihan järjettömän kylmää. Kirjoitin 5.7. facebookiin näin: "Terkut heinäkuisesta Mikkelistä! Lunta ei ole yhtään ja Saimaakin on sula. Hyvin tarkenee, kun on pitkät housut, takki ja umpinaiset kengät. Tarkeneeko muuallakin päin Suomea ilman hanskoja?".

Matkasimme koko perheen voimin Pietarissa ja kirjoitin reissusta kaksi postausta: Terveiset Pietarista!  ja Vinkkejä lapsiperheen Pietariin. Kävin Mikkelissä asuntomessuilla ja katsomassa Metsoloita kesäteatterissa. 
Luin useamman kirjan. Kissakuumeemme kasvoi ja meille muutti heinäkuun lopussa poikakissa Misse, ikää hänellä oli silloin 14 viikkoa.

Elokuun alku meni Misseä ihmetellessä. Misse oli alussa aika arka muutaman päivän ajan, hän säikkyi kaikkea ja hän kulki seinänvieriä pitkin. Sen jälkeen alkoikin riehumisvaihe. Erityisen tutuiksi tulivat iltavillit, jolloin hän sinkoili pitkin yläkertaa, kiipeili verhoissa jne. Oli olo, että meille on muuttanut villi taapero. Silti, Missestä tuli heti alusta alkaen äärettömän rakas perheenjäsen meille kaikille.

Aloittelin vähitellen ryhmien ohjaamista. Tein ahkerasti Mindfulness lapsille - verkkokurssin kirjallisia materiaaleja. Yritykseni Kasvun Taika täytti 3 vuotta ja kirjoittelin blogitekstissä kolmannesta vuodestani yrittäjänä. Pohdin blogissani, miten säilyttää hyvä yhteys teinin kanssa. Ajankohtainen aihe kahden teinin äidille.

Syyskuun alussa osallistuin Parenting Happiness - seminaariin. Syyskuu oli minulle tosi työntäyteinen. Blogitekstissä pohdin, että jotain olen oppinut, kiireen keskellä osaan priorisoida asioita ja olla itselleni armollinen ja myötätuntoinen. Syyskuussa juhlittiin kummipoikani synttäreitä ja kuun lopussa oli poikien serkun 1 v synttärit. Lanseerasin Myönteisiä keinoja kasvatukseen - verkkovalmennuksen.

Lokakuussa syysloma toi katkosta syksyn työkiireisiin. Kävin poikien kanssa Mikkelissä. Syysloman lopuksi kävimme Ateneumissa katsomassa Ankallisgallerian aarteita - näyttelyn. Kuopus tuijotti enemmän kännykkäänsä kuin taideteoksia sen kierroksen aikana.

Kävin katsomassa ystäväni kanssa Tyttöpoikatyttöpoikatyttö - näyttelyn ja teatterissa esityksen Kaikki mieheni. Kävin useamman kerran lokakuun aikana sekä perinteisessä hieronnassa että thaimaalaisessa hieronnassa. Käteni vihoitteli, kun tein töitä niin paljon näppiksen ääressä. Viimeistelin Mindfulness lapsille - verkkokurssin kirjallisia materiaaleja ja tein myös äänitteitä siihen verkkokurssiin. Kuun lopussa osallistuin Tasapainoa erityisherkkyyteen - koulutukseen.

Marraskuu oli vuoden hiljaisin blogikuukausi, kirjoitin kaksi postausta. Kuun alussa osallistuin perhejoogan ohjaajakoulutukseen, se oli antoisa koulutus. Kuun puolivälissä lanseerattiin Mindfulness lapsille - verkkokurssi. Osallistuin alakoulun vanhempainyhdistyksen marrasmarkkinoille talkoolaisena. Kävin Ihanasti sopiva - blogin Nooran ja Positiivinen kasvatus - blogin Tiian kanssa tutustumassa blogiyhteistyö merkeissä Salt  City - suolahuoneeseen. Kuun lopussa osallistuin Stressin säätely - luentoon ja työpajaan ja se oli hyvä koulutusiltapäivä. Kävin kahden ystäväni kanssa katsomassa Kom-teatterin esityksen MyBaby.

Se, että kirjoitin marraskuussa vain kaksi blogipostausta kuvaa hyvin sitä kuukautta. Ajatus jumitti, keho jumitti, väsytti. Harmaata joka puolella.

Joulukuussa työt alkoivat vähetä ja pääsin vihdoinkin rauhoittumaan kiireisen työsyksyn jälkeen. Kuun alussa kävin katsomassa lasteni kanssa Paddington 2 - elokuvan ja se oli ihana. Suosittelut! Kävimme miehen kummipojan ylioppilasjuhlissa Lohjalla. Tapasin ystävääni ja kiertelimme esimerkiksi Tuomaan markkinoilla.

Joulua vietimme perinteiseen tapaan meillä kotona, äitini oli meillä pari päivää ja appivanhemmat ja miehen veljen perhe kävivät meillä jouluaattona. Joulun välipäivinä kävin poikien kanssa Pomppulinnataivaassa ja pojat testasivat myös Flytour Helsinki 4D - elämyksen. Olen lukenut kirjoja, lepäillyt, tehnyt mindfulness-harjoituksia ja katsonut Yle Areenasta Syke - sarjan ykkös- ja kakkoskaudet.

Aika hieno vuosi takana. Itselleni jää vuodesta eniten mieleen mun pääseminen Ceeston mindfulness-kouluttajaksi, kahden verkkokurssin valmistuminen, keittiöremontti ja Misse. Meillä on nyt kissa ja hän on tärkeä osa elämäämme.

Millainen oli sinun vuotesi 2017?

Vuosikatsauksen ensimmäisen osan tammikuusta kesäkuuhun voit lukea täältä.

Ummikko asuntomessuilla

Ensinnä varoitus: Jos etsit upeita kuvia asuntomessukodeista ja analyyseja sisustustrendeistä, mene johonkin toiseen blogiin. Tässä postauksessa asuntomessu-ummikko esittelee omia havaintojaan ja ihmetyksen kohteitaan. Ajattelen itseni kohderyhmään kuulumattomaksi messuilijaksi. Meillä on kyllä remontoitu viime vuosina, mutta emme ole hakeneet remonteissa uusimpia trendejä. Emme havittele pihalle porea-allasta tai kotiimme mustaa saunaa. Minun sisustustyylini on enemmänkin kierrätyshenkinen ja värikäs "mummolatyyli"  eikä niin moderni ja pelkistetty kuin asuntomessukodeissa on.

Messuilla kuitenkin kävin, koska ne ovat tänä vuonna minun synnyinkaupungissani (ja nykyisessä mummilakaupungissamme) eli miun Mikkelissä. Satuin saamaan ilmaisliput messuille, joten pitihän minun käydä äitini kanssa vilkaisemassa messualue ja kodit.

Asuntomessualue on Saimaan rannalla hulppealla näköalalla eli onhan se upeinta Mikkeliä. Siksi minua ihmetyttikin, miksi ihmeessä niin monen kodin pihalla tai terassilla on poreallas tai uima-allas, kun Saimaa on ihan vieressä. Ymmärrän, että Saimaa on eri asia kuin poreallas, mutta mietin kyllä, kuinka usein siellä porealtaassa tulee lojuttua. Mieleeni tulee ne muutamassa tuttavaperheessä olevat kuntopyörät ja muut kuntoilulaitteet, joilla on kuntoiltu pari-kolme kertaa ja sen jälkeen ne toimivat lähinnä vaateripustimina. Poreallas ei toimi edes vaateripustimena.

Monissa taloissa oli tosi isot ikkunat ihan lattiasta kattoon. Näytti upealta, mutta mietin ikkunanpesun hankaluutta ja myös lapsiperheitä. Kivoja sormenjälkiä jää ikkunoihin kyllä, kun pikkulapsiperhe tupsahtaa kylään. Jotain ehkä minusta kuvaa sekin, että minusta kaikkein kivoimpia olivat ne ihan tavalliset talot ilman mitään ulokkeita tai erikoisia ratkaisuja.

Talojen sisustuksessa vallitsevat värit olivat joko musta tai valkoinen. Väriä oli  vähän lastenhuoneissa ja joidenkin kotien tekstiileissä ja verhoissa. Monissa kodeissa sisustukset olivat ainakin nyt messuaikaan aika pelkistettyjä ja selkeitä. Näin jo mielessäni kaikki ne lehti- ja vaatekasat kotien nurkissa ja likaiset astiat keittiön tasoilla, mikä on arkirealiteettia sitten kunhan asukkaat pääsevät muuttamaan koteihin. Lastenhuoneetkin tulevat aika lailla muuttumaan niistä harmonisista parin lelun huoneista kunhan oikeat lapset pääsevät tositoimiin. Makuuhuoneet olivat pieniä ja varsinkin aikuisten makkareissa oli lähinnä vain pelkkä sänky.

En tiedä, jäikö minulta näkemättä vai oliko tuulikaapit piilotettu jonnekin tai kuljettiinko taloihin jotenkin eri kautta kuin normaalisti, mutta suurimmassa osassa messukodeista astuttiin suoraan käytävään tai halliin. Itse koen, että tuulikaappi on ainakin lapsiperheessä aika oiva ratkaisu.

Piha-alueilla näytettiin suosivan kunttaa eli metsänpohjamattoa, siirtovarvikkoa. Kuntta sopikin hyvin alueelle, jossa muutenkin on jo puita ja kalliomaastoa. Perinteistä nurmikkoaluetta kukkapenkkeineen näkyi aika vähän. Istutukset olivat monissa kodeissa laatikoissa. Muutama kukkapenkki kotien pihoilla näkyi ja niissä oli kekseliäästi esim. kukkia, persiljaa ja mansikkaa samassa kukkapenkissä. Terassit olivat isoja ja ne kiersivät koko talon.

Muutama vinkki: Messualueelle pääsee kätevästi bussilla, joka menee sekä parkkeerausalueelta että Mikkelin keskustasta (torin vierestä) non-stoppina. Asuntomessuille pääsee myös laivakyydillä Mikkelin satamasta.

Me lähdimme kiertämään messualuetta viimeisestä talosta käsin ja näin säästyimme suurilta ruuhkilta, kun suurin osa näytti aloittavan kierroksen toisin päin.

Lapsiperheille: Mikkelissä on nyt tivoli Kirkkopuistossa. Torilla on Gastroviikot ja niihin liittyen torilta löytyy myös pomppulinna ja trampoliini, jossa pystyy pomppimaan valjaissa jättipomppuja ja voltteja. Ja vielä yksi vinkki Mikkeliin mänijöille: Kesäteatterissa menee mainio Metsolat - Urjanlinna esitys. 

Näin asuntomessu-ummikolle messut olivat ihan myönteinen kokemus. Järjestelyt toimivat ja vaikka asuntomessuilla on käynyt paljon ihmisiä, ruuhkan tunnetta ei ollut ainakaan sinä päivänä, jolloin minä messuilla kävin. Joihinkin taloihin piti jonottaa ja kulkea jonossa talon läpi, mutta suurimpaan osaan taloista olisi pystynyt tutustumaan ihan rauhassa, jos niin olisi halunnut tehdä. Minulla ei vertailukohteita ole muista asuntomessuista, mutta luulen, että Mikkelin asuntomessualue on sijainniltaan aika ainutlaatuinen ja siksi upea alueena.