Matka suorittajaäidistä rennommaksi vanhemmaksi

Tulin äidiksi 29-vuotiaana. Olin ajatellut etukäteen, että minusta tulee ihana äiti. Olin opiskellut sosionomiksi ja ollut töissä päiväkodissa. Olin toimintaterapeuttiopintojeni loppusuoralla odottaessani esikoista. Olin tehnyt vuosia töitä lasten harrasteryhmien ohjaamisen parissa. Lasten maailma oli minulle tuttua. Ja koska lasten kanssa oleminen oli minulle tuttua, ajattelin että myös vanhemmuus on minulle helppoa ja ihanaa. Sain esikoisen, joka oli kovin itkuinen, hän itki vatsavaivojaan monta tuntia päivässä. Olin etukäteen kuvitellut, että kun minusta tulee äiti, olen pullantuoksuinen ja kun mies tulee töistä kotiin, meillä on aina hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Ja niitä vastapaistettuja pullia. Ja olemme lapsen kanssa iloisia ja onnellisia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Kun mies tuli töistä kotiin, olin vastassa usein kärttyisenä ja ehkä juuri ja juuri olin ehtinyt vaihtaa päälleni päivävaatteet. Ruokaa yleensä oli, mutta niitä ihania vastapaistettuja pullia ei ollut koskaan. Pääasiassa olin aika kiukkuinen ja olin jatkuvasti väsynyt. En osannut antaa hoitovastuuta miehelle, sillä minun piti suorittajaäitinä hoitaa kaikki itse. Niin lapsi, koti kuin kaikki muukin. Suorittaminen, joka oli ollut pitkään läsnä elämässäni ja näkynyt opiskeluissani, oli siirtynyt vanhemmuuteen.

Parin vuoden päästä syntyi vielä toinen lapsi. Arki asettui uomiinsa ja moni asia sujui hyvin. Kävimme kerhoissa, puistossa ja tapasimme ystäviä. Tykkäsin olla kotona lasten kanssa. Luimme paljon kirjoja, loruttelimme, leikimme. Meillä oli mukavaa, mutta minä olin usein kireä kuin viulunkieli. En osannut rentoutua ja rauhoittua. Harvoin pysähdyin hetkiin. Koko ajan piti tehdä jotain. Piti tehdä ruokaa, pyykätä, leikkiä lasten kanssa, siivota kotia. Vaikka tein paljon lasten kanssa, en omasta mielestäni kuitenkaan osannut tehdä asioita oikealla tavalla. Aina olisin voinut tehdä paremmin. Olisi voinut olla siistimpää. Olisin voinut olla läsnäolevampi. Puhuin itselleni rumasti. Näin itseni rumana ja usein huonompana kuin muut. Äitinä tiesin olevani hyvä ja meillä oli moni asia todella loistavasti. Silti soimasin tapaani olla vanhempi. Olin usein stressaantunut ja stressi johti uniongelmiin.

Löysin mindfulnessin muutama vuosi sitten. Menin kurssille löytääkseni apua unettomuuteeni. Ajattelin, että saan elämääni keinon, jolla voin vaikuttaa unettomuuteeni. Ensimmäisen kurssin käyminen johti seuraavaan ja taas seuraavaan. Mindfulness alkoi avautua minulle pikku hiljaa. Hain keinoa unettomuuteeni,  onnekseni sain mindfulnessista paljon enemmän. En pelkästään yhtä keinoa, vaan kokonaan uudenlaisten hyvinvoivan elämäntavan. Opin olemaan rennompi ja levollisempi arjessa. Koko ajan ei tarvitse tehdä jotain. Opin pysähtymään hetkiin. Opin olemaan myötätuntoisempi itselleni ihmisenä ja vanhempana. Opin näkemään elämässä ja arjessa kauneutta ja positiivisuutta. Muistan joskus ajatelleeni, että hokema "Onni löytyy arjesta" on suuri vitsi. Arki on pakkopullaa ja ikävää, onni löytyy lomalta tai viikonlopusta. Arki tuntui suorittamiselta eikä silloin ole aikaa miettiä onnellisuutta tai pysähtymistä. Nyt arki tuntuu parhaalta osalta elämää. Arki pienine kohtaamisineen ja hetkineen.

Minun mindfulness-polkuni johti myöhemmin ohjaajakoulutukseen asti. Itselleni mindfulness on tuonut niin paljon hyvää elämääni, että haluan tarjota myös muille vanhemmille mahdollisuuden tutustua mindfulnessiin. Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on alkamassa seuraavan kerran ke 19.4. Verkkovalmennus antaa sinulle keinoja onnen löytämiseen arjessa. Tutustu valmennukseen  ja tule mukaan!
 

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on nyt toisen kerran myynnissä. Kurssimateriaalia on vähän uudistettu, sinne on lisätty tietoa esimerkiksi stressinhallinnasta, oman ajattelun merkityksestä ja itselle armollisemmasta elämäntavasta. Lisäksi kurssiin on luotu bonukseksi pdf-tiedosto aikuisille ja lapsille sopivista yhteisistä mindfulness-harjoituksista.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Haluatko löytää rennomman tavan elää, olla enemmän läsnä arjessasi ja alkaa voida paremmin? Pohditko omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä? Mietitkö, miten voisit olla vanhempi, joka osaa ottaa rennosti ja jolla on hyvä olla itsensä kanssa?

Vanhemmuus on täynnä haasteellisia tilanteita. Arki on puuduttavaa ja usein täynnä pienempiä ja isompia vastoinkäymisiä. Pinnaa kiristää ja omat tarpeet unohtuvat helposti pyykkivuoren alle. Kuulostaako tutulta?

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus on suunniteltu vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi. Kurssilla opit, miten voit käsitellä stressiä ja hankalia tunteita arjessa ja miten lisäät myönteisyyttä ja iloa arkeen. Saat keinoja olla lempeä ja myötätuntoinen perhe-elämäsi tärkeintä tyyppiä – Sinua Itseäsi – kohtaan. Valmennuksen aikana saat oivalluksia, miten voit tukea omaa hyvinvointiasi ja millaisia pieniä keinoja voit ottaa arkeesi hyvinvointisi ja jaksamisesi tueksi. Opit huomaamaan myönteisiä asioita arjessasi ja lisäämään kiitollisuutta elämääsi. Saat keinoja myötätuntoiseen elämään niin, ettet enää kritisoi itseäsi ja tapaasi olla vanhempi. Elät täydemmin ja nautit arjestasi enemmän. Kurssi sopii kaikenikäisten lasten vanhemmille.

Valmennus on sinua ja sinun elämääsi varten. Se aika, jonka keskityt valmennukseen, on sijoitus sinulle tärkeiden asioiden tapahtumiseksi tästä eteenpäin. Voimavaroja vanhemmuuteen -valmennuksessa työote on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen. Tarkoituksena on tuottaa oivalluksia, joiden kautta sinä voit lähteä muuttamaan omia toimintatapojasi kohti itseäsi arvostavaa, hyvinvoivaa ja rentoa vanhemmuutta.

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus on kolmen viikon mittainen. Saat kolmena peräkkäisenä perjantaina (13.1.‒27.1.) sähköpostiisi linkin, jolla pääset valmennussivulle. Jokaiseen valmennusviikkoon kuuluu kirjallinen materiaali valmentavine kysymyksineen, äänite viikon teemoista ja kaksi hyvinvointiasi tukevaa mindfulness-äänitettä. Kirjalliset materiaalit ovat helposti tulostettavissa ja näin pystyt tekemään niihin omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Kurssin bonuksena saat PDF-tiedoston, johon on koottu mindfulness-harjoituksia, joita lapset ja aikuiset voivat tehdä yhdessä.
Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennuksen hinta on 26 €.

Valmennuksen voi tilata Holvi-verkkokaupasta. Valmennus on myynnissä torstaihin 12.1. klo 21 asti.

Valmennusviikkojen teemat

Viikko 1: Myönteisys ja kiitollisuus arjessa

Pääset tekemään oman hyvinvointisi kartoituksen. Opit lisäämään myönteisyyttä, onnellisuutta ja kiitollisuutta arkeen. Saat ajatuksia, miten luoda hyvä suhde itseesi ja miten opit arvostamaan itseäsi vanhempana.

Ensimmäisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Pieni hengähdystauko ja Kiitollisuusmeditaatio.

Viikko 2: Hyvinvoiva mieli ja keho

Tutustut mindfulnessiin ja siihen, miten se voi auttaa sinua voimaan paremmin. Opit pitämään huolta omasta tahdonvoimastasi. Opit toimivia reagointitapoja stressin kohtaamiseen. Saat keinoja sekä kehosi että mielesi hyvinvoinnin tukemiseen.

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Lyhyt kehoskannaus ja Pieni hymy.

Viikko 3: Myötätunto ja tunnetaidot hyvinvoinnin vahvistajina

Opit olemaan myötätuntoinen ja armollinen itsellesi vanhempana. Opit, kuinka pysyä rauhallisena lapsen kanssa ja miten harjaannuttaa tunnetaitoja haastavissa tilanteissa. Saat keinoja jatkuvasti hyvinvoivaan vanhemmuuteen.

Kolmannen viikon mindfulness/itsemyötätuntoäänitteet ovat Hengitellen itsemyötätuntoa ja Myötätuntoinen ystävä.

Palautetta aiemmilta Voimavaroja vanhemmuuteen -kursseilta:

"Sain työkaluja positiivisuuden vaalimiseksi ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jatkossa osaan aktiivisemmin hakea ja löytää omia hetkiä arjessa".

"Sain kurssista vinkkejä sekä arjen tilanteisiin että jatkojalostettavaksi tuleviin haasteisiin. Kurssi vahvisti käsitystäni siitä, että vanhemmuuteen ja omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa eli että olen oikealla tiellä".

"Iso kiitos hienosta verkkovalmennuksesta. Itselleni suurin oivallus, joka kylläkin on ollut aina mukana elämässä, mutta jostain syystä se on unohtunut tässä arjen kiireessä, on ollut itselle armollisuus ja positiivinen puhe pään sisällä. Sen vaikutuksen tuntee heti. Vielä on tekemistä, mutta kyllä se onnistuu! Ja aivan huippua että näitä materiaaleja voi käyttää vielä pidempään. Itse tulostin kaikki materiaalit"

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus alkaa perjantaina 13.1. Voit ostaa valmennuksen to 12.1. klo 21 asti.


Kyllä, haluan mukaan ja tilaan valmennuksen tästä!
 

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Heli on koulutukseltaan sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja/coach, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito -ohjaaja. Lisää Helistä voit lukea täältä.

Kolmas syksy yrittäjänä

Työt on tehty tältä vuodelta. Takanani on kolmas syksy yrittäjänä. Tämä syksy on ollut uusien avauksien syksy. Olen julkaissut kaksi verkkovalmennusta, Voimavaroja vanhemmuuteen ja Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit. Verkkovalmennusten tekeminen oli haaveeni yrityksen alkuajoista lähtien, mutta milloin ei ole aika riittänyt ja milloin ei ole rohkeus riittänyt niiden tekemiseen. Nyt olen nuo kaksi valmennusta tehnyt ja voin sanoa olevani ylpeä itsestäni. Verkkovalmennusten myötä palvelutarjontani laajeni näiden kurssien osalta koko Suomeen. Kolmannenkin verkkovalmennuksen suunnittelin ja jopa demosin ja siitä on tulossa opinnäytetyö. Eräs sosionomiopiskelija tekee päättötyötä tuosta demoryhmästä ja verkkovalmennusprosessista. Kunhan opinnäytetyö on valmis, julkaisen tämän valmennuksen. Ideoita minulla riittää muutamaan muuhunkin verkkovalmennukseen.

Muuten yritystoimintani on ollut aika lailla samaa tuttua. Kursseja lapsille ja vanhemmille (temppuilutunteja, sirkuskursseja, vauvahierontaa, satuhierontaa) ja pelkästään vanhemmille (mindfulnessia, kiukkuluentoja). Lisäksi olen luennoinut useaan kertaan  uniluennon ja käynyt myös kotikäynneillä. Olen pitänyt yhden vanhemmille ja lapsille suunnatun työpajan teemalla "Villipedon naamarit". Valmistuin Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi syyskuussa ja toivon voivani järjestää ensimmäisen oman tunnetaitoryhmäni keväällä 2017.

Loppuvuodesta tein ison päätöksen ja luovuin viimeisistä säännöllisistä iltaryhmistäni. Jatkossakin tulen väistämättä tekemään iltatöitä, kun esim. mindfulness-kurssit ja tietyt luennot ovat iltaisin, mutta nyt minulla ei ole enää jokaviikkoisia iltatöitä tulossa ja tämä tuntuu hyvältä päätökseltä.

Minä olen koko yrittäjyyden ajan edennyt työnteko edellä. Minulla on ollut asiakastyötä heti yritystoiminnan alkumetreiltä lähtien. Tämä on tarkoittanut sitä, että moni asia on ollut pitkään vaiheessa. Kasvun Taika ei ole mukana kaiken maailman sosiaalisen median kanavissa, koska aika ei riitä kaikkeen. Reilu kuukausi sitten ostin uuden kännykän ja tulin sen myötä liittäneeksi Kasvun Taian instagrammiin, nyt kun kännykkäkamerani on parempi kuin edellisessä kännykässä Uutiskirje on seuraava askel eteenpäin ja toivon voivani sen toteuttaa alkuvuodesta 2017. Instagram ja uutiskirje ovat asioita, jotka moni muu yrittäjä hoitaa heti alkumetreillä kuntoon, minun etenemistahti on ollut vähän erilainen.

Lokakuussa tapahtui ekaa kertaa se, mitä moni kyseli minulta usein yritystoiminnan alkuvaiheessa: Etkö sinä kaipaa työkavereita ja työyhteisöä? Tänä syksynä muutaman päivän ajan minulla oli olo, että olisihan se kivaa, jos olisi joku, kenen kanssa pallotella ideoita ja kenen kanssa jutella lounastauoilla. Onneksi minulla on paljon ystäviä ja myös yrittäjätuttavia, joiden kanssa pystyn juttelemaan ja jakamaan ajatuksia. Edelleenkin nautin siitä, ettei minun tarvitse herätä ennen kukonpieraisua töihin ja että minun työpäivät ovat pääasiassa lyhyitä ja perjantaisin olen aina kotona. Välillä minulla on haasteita työnteon rajoittamisen kanssa. Koska teen toimistotyöt kotoa käsin, helposti töitä tulee tehtyä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tästä tavasta olen yrittänyt eroon ja välillä se on onnistunut, mutta hetken päästä taas huomaan istuvani illalla tietokoneen ääressä ja vastailevani viesteihin.

Juuri nyt tuntuu älyttömän hyvältä olla yrittäjä, sillä missään palkkatyössä olisi tuskin mahdollista olla lomalla aikaväliä 20.12.2016 - 14.1.2017. Tosin tiedän jo valmiiksi, etten ole tuota aikaa täysin lomalla, varsinkaan tammikuussa enää, vaan alan rakentaa minun seuraavaa verkkovalmennusta. Mutta joka tapauksessa, seuraavan kerran teen ohjaustöitä 15.1. Ja sitä ennen vietän lomaa ja sitten uusin ideoin ja voimin aloitan uuden vuoden.

Kolme keinoa kasvattaa itsearvostusta vanhempana

Monelle vanhemmalle lienee tuttua itsensä sättiminen ja ruoskiminen: miksi minä nyt noin tein, eihän tästä nyt taaskaan mitään tule. Tällainen toimintatapa harvoin johtaa omien toimintatapojen muutokseen. Se saa pikemminkin tuntemaan olon surkeaksi ja huonoksi. Itsensä soimaaminen nostaa stressihormoni kortisolin tasoa ja saa mielen entistä ahdistuneemmaksi.

Yksi varma tapa kohentaa omaa hyvinvointia on itsearvostuksen kasvattaminen. Keskeisin ja voimakkain arvostuksen lähde on itsen sisällä. On hyvä olla oman itsen paras ystävä ja sanoa joka päivä itselle asioita, joita sanoisit ihmiselle, josta välität kaikkein eniten. Käynnistä hyvä kierre pienillä valinnoilla, joita toistat.

Tässä kolme keinoa, joiden avulla voit kasvattaa omaa itsearvostustasi vanhempana ja ihmisenä:

1. Etsi todellista myötätunnon tunnetta itseäsi kohtaan. Voit kasvattaa tunnetta ajattelemalla vaikkapa haastavia tilanteita, joista olet selviytynyt. Tai ajattele niitä hyviä hetkiä, mitä taatusti on ollut perheessänne paljon. Suhtaudu itseesi samalla sympatialla ja arvostuksella kun suhtaudut lastasi kohtaan hetkellä, jolloin hän erityisesti herättää sinun rakastavat tunteesi.

2. Tuo tietoisesti kiitollisuutta elämääsi ja nosta esille omia hyviä puoliasi vanhempana. Mistä olet kiitollinen itsellesi? Mitä puolia, piirteitä ja kykyjä arvostat itsessäsi? Mistä tunnet ylpeyttä? Mitä haluat vaalia itsessäsi? Kun alat kiinnittää tietoisesti huomiota hyviin asioihin elämässäsi, ne myös lisääntyvät. Ajattele joka päivä hyvää itsestäsi.

3. Huomio, miten puhut itsellesi päivän mittaan. Kommentoimme, kuin huomaamattamme, omaa toimintaamme. Hyvinvoinnille on suuri merkitys sekä sanoilla että sävyllä ja tunteilla, jotka sisäisessä puheessamme ovat. Sen lisäksi, että tämä vaikuttaa sisäisesti, vedämme myös puoleemme samanlaista puhetta muilta ihmisiltä. Suhtaudu itseesi, kuten haluaisit muiden suhtautuvan sinuun. On tärkeää, että puhut itsellesi rakastavasti ja kannustavasti.

Jo pelkästään huomion kiinnittäminen näihin asioihin on teko itsen hyväksi. Vaali päivä päivältä enemmän arvostavaa suhtautumista itseesi. Olet arvokas, sinulla on väliä.

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus ( + alekoodi)

Minun yritykseni ensimmäinen verkkovalmennus on nyt myynnissä. Huimaa!
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mitä kuuluu jaksamisellesi vanhempana? Ovatko voimavarat välillä vähissä? Haluatko arkeesi enemmän rentoutta ja hyvinvointia?

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on suunniteltu vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi. Valmennuksen aikana saat oivalluksia, miten voit tukea omaa hyvinvointiasi ja millaisia pieniä keinoja voit ottaa arkeesi hyvinvointisi ja jaksamisesi tueksi. Opit huomaamaan myönteisiä asioita arjessasi ja lisäämään kiitollisuutta elämääsi. Saat keinoja myötätuntoiseen elämään niin ettet enää kritisoi itseäsi ja tapaasi olla vanhempi. Elät täydemmin ja nautit arjestasi enemmän.


Valmennus on sinua ja sinun elämääsi varten. Se aika, jonka keskityt valmennukseen, on sijoitus sinulle tärkeiden asioiden tapahtumiseksi tästä eteenpäin.Voimavaroja vanhemmuuteen  - valmennuksessa työote on ratkaisu- ja voimavarakeskinen. Tarkoituksena on tuottaa oivalluksia, joiden kautta sinä voit lähteä muuttamaan omia toimintatapojasi kohti itseäsi arvostavaa, hyvinvoivaa ja rentoa vanhemmuutta.

Lähtökohtia tälle valmennukselle ovat:

* kuuntelemalla ensin itseäsi, voit kuunnella aidosti myös muita
* tuntemalla rakkautta ensin itseäsi kohtaan, voit tuntea aitoa rakkautta myös muita kohtaan
* se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
* ansaitset voida hyvin

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on kolmen viikon mittainen. Saat kerran viikossa (perjantaisin 16.9.-30.9.) sähköpostiisi linkin, jolla pääset valmennussivulle. Jokaiseen valmennusviikkoon kuuluu kirjallinen materiaali valmentavine kysymyksineen, äänite viikon teemoista ja kaksi hyvinvointiasi tukevaa minfulness-äänitettä. Kirjalliset materiaalit ovat helposti tulostettavissa ja näin pystyt tekemään niihin omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Valmennusmateriaali on käytössäsi vuoden 2016 loppuun saakka.

Valmennusviikkojen teemat ovat:

Viikko 1: Oman hyvinvoinnin kartoitus. Hyvä suhde itseen. Sisäinen puhe ja sen muuttaminen. Kiitollisuus. Myönteisyyden lisääminen arjessa. Voimavarakartta.

Ensimmäisen viikon minfulness-äänitteet ovat "Pieni hengähdystauko" ja "Kiitollisuusmeditaatio"

Viikko 2: Mindfulness. Miten mindfulness voi auttaa voimaan paremmin? Oma keho ja sen hyvinvointi. Tahdonvoima. Itsestä huolen pitäminen.

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat "Lyhyt kehoskannaus" ja "Pieni hymy".

Viikko 3:  Tunnetaitojen harjaannuttaminen haastavissa tilanteissa. Automaattireaktiosta tietoiseen toimintaan. Myötätunto itseä kohtaan. Jatkuvasti hyvinvoiva olemisen ja toimimisen tapa.


Kolmannen viikon mindfulness / itsemyötätuntoäänitteet ovat "Hengitellen itsemyötätuntoa" ja "Myötätuntoinen ystävä".


Tämän kolmen viikon verkkovalmennuksen hinta on 22,95 euroa eli vain 7.65 euroa / viikko. Ota askel kohti voimaantumistasi vanhempana ja tilaa ja maksa verkkovalmennus tästä!

Palautetta aiemmilta Voimavaroja vanhemmuuteen - kursseilta:

"Sain työkaluja positiivisuuden vaalimiseksi ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jatkossa osaan aktiivisemmin hakea ja löytää omia hetkiä arjessa".

 "Sain kurssista vinkkejä sekä arjen tilanteisiin että jatkojalostettavaksi tuleviin haasteisiin. Kurssi vahvisti käsitystäni siitä, että vanhemmuuteen ja omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa eli että olen oikealla tiellä".

Tule sinäkin mukaan Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennukseen. Verkkovalmennus on myynnissä 15.9. klo 21 asti. Ensimmäiset kurssimateriaalit saat perjantaina 16.9. Osta ja maksa valmennus tästä. 
Kurssi sopii kaiken ikäisten lasten vanhemmille.

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Heli on koulutukseltaan sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja / coacn, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito-ohjaaja. Lisää Helistä voit lukea täältä.


PS. Koska te blogini lukijat olette tukeneet minua tosi paljon yrittäjyyden taipaleella, haluan tarjota teille alekoodin valmennukseen. Koodilla BLOGIALE saatte - 3 euron alennuksen eli valmennus maksaa teille vain 19.95 euroa. Alennuskoodi on voimassa 11.9. klo 21 asti, sen jälkeen verkkovalmennus maksaa kaikille 22.95 euroa, joka sekin on huippuedullinen hinta tästä valmennuksesta.

Viikko yrittäjän elämästä: maanantaista sunnuntaihin

Olen muutaman viikon välein kirjoittanut postauksen työviikostani yrittäjänä. Nyt on tämän vuoden ensimmäisen viikkopostauksen aika. Ajattelin ensin, että olisin kirjoittanut vasta helmikuussa tämän postauksen, mutta kulunut viikko oli niin yllättävä, että päätin kirjoittaa muistiin asioita tästä viikosta. Ikävimmillään yrittäjyys on pään hakkaamista seinään, mikään ei tunnu etenevän tai etenee niin hitaasti että on itse vaikeaa huomata sitä etenemistä. Tämä viikko oli toisenlainen.

Maanantai 26.1.

Minulla on kaksi vauvahierontakurssia Mommy&Me:ssa. Aamulla mies laittaa pojille aamupalat ja minä nukun lähes kahdeksaan asti. Teen aamutoimet, tsekkaan sähköpostin ja lähden kohti Kulosaarta. Olen ajoissa paikalla, juttelen paikalle olevan osteopaatin kanssa vauvahieronnasta ja yrittäjyydestä. Ohjaan ryhmät klo 10.30-11.30 ja 12.00-13.00. Jälleen kerran ajattelen, että kyllä minä saan tehdä ihanaa työtä! Olen sopinut klo 13.30 tapaamisen Hakaniemeen ravintola Silvopleehen Lupa olla minän Sari Paavilaisen kanssa. Minulla on tämän kevään tavoitteena verkostoitua yrittäjien kanssa. Sarin kanssa viestiteltiin jo viime syksynä, muttei saatu tapaamista aikaiseksi. Nyt nähtiin ja voi miten voimaannuttavaa oli jutella toisen henkilön kanssa, joka on suunnilleen yhtä pitkään ollut yrittäjä kuin minä. Tapaamisen aikana juttelemme myös yrittäjäystävistämme. Tulee puheeksi Ipanainen, jonka Anun kanssa olen viestitellyt aiemmin uniluennoista. Sari kehottaa käymään Ipanaisessa, Hakaniemessä kun olemme. Käväisen Ipanaisessa ja saamme sovittu kaksi uniluentoa tällä keväälle ja luotua yhteistyön raameja. Palaan kotiin neljän maissa ja sähköpostissani on mieluisia viestejä, minua pyydetään esimerkiksi ensi syksylle ohjaamaan satuhierontaa taidekasvatusprojektiin. Mieletön tilaisuus! Ja todellakin, minua pyydetään siihen! Näin se lumipallo lähtee liikkeelle ja vyörymään eteenpäin. Minun ei enää tarvitse tarjota itseäni joka taholle vaan sana kiirii ja minua jo pyydetään töihin.

Illalla lataan kännykkään tiistain liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssin musiikit ja keskiviikkoillan tuntien musiikit. Vastailen useampaan sähköpostiin.

Tiistai 27.1.

Tiistaisin minulla on vakiotunteina Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunti taaperoille ja liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssi yli 2 kk:n ikäisille. Ohjailen nämä ja sitten minulla on tunnin siirtymä Sörnäisiin, on ratkaisukeskeinen valmentaja opintojeni pienryhmätapaaminen ohjaajan johdolla. Ostan matkalla patongin, jonka syön tapaamisen alkuun. Katsomme pari valmennusvideota ja juttelemme niistä. Olo on vähän uuvahtanut, en ole ihan parhaimmillani. Pääsen viiden maissa lähtemään kotiin. Kotona luen meilit ja taas minua pyydetään töihin. Nyt olisi tarjolla jo tällä viikolla alkava ryhmä. Neuvottelen palkasta ja kun se saadaan sopivaksi, lupaudun ohjaamaan torstai-iltaisin perheliikuntaa 1-2-vuotiaille tässä aika lähellä meitä. Itsellä on mahtava fiilis! Kaiken tahkoamisen ja pään seinään lyömisen jälkeen olen päässyt tilanteeseen, että minua todella halutaan ohjaajaksi, pitämään luentoja ja koulutuksia. Maine on kiirinyt aika nopeasti, onhan yrittäjyyttä takana vasta viitisen kuukautta.

Illalla katson telkasta Ensitreffit alttarilla, se on ainoa tv-sarja, jota tällä hetkellä seuraan.  Huomaan, että pääni on aika pyörällä nukkumaan käydessäni.

Keskiviikko 28.1.

Minulla on aamupäivällä kaksi Vipeltävän Siilin liikuntaleikkituntia, ensin taaperoille ja sitten vauvoille. Ehdin olla kotona vajaat kolme tuntia ja sitten lähdin kohti toista salia eli iltatuntejani. Ohjasin tanssiliikuntatunnin ja kimppajumpan. Keskiviikko on mun haastavin työpäivä, kun se on viikosta toiseen kaksiosainen eli tunnit on sekä aamupäivällä että illalla. Juuri muuta en ehdi keskiviikkoisin tehdä.

Päivän hyvä yritysuutinen: Starttirahan jatkohakemukseen tuli myönteinen päätös. Saan starttirahaa vielä elokuun puoliväliin saakka. Olen onnellinen.

Torstai 29.1.

Aamulla väsyttää. Päässä vilahtaa ajatus, mitenhän jaksan tämän päivän. Aamulla vastaan muutamaan meiliin, kyselen keväällä olevista hyvinvoinnin messuista (johon en ole vieläkään saanut vastausta, grr...vai johtuuko se vain siitä, että heillä on gmail ja sen kanssa on ongelmia ihan jatkuvasti eli olen joutunut usein kyselemään lähettämieni viestien perään) ja tulostelen muutaman laskun kirjanpitoa varten. Minulla on tänään alkamassa vauvahierontakurssi Keravalla ja koska on ensimmäinen kerta, joudun käymään opiston kautta hakemassa tilan avaimen ja monistamassa kurssimateriaalit. Lähden jo ajoissa fillaroimaan kohti Keravaa. Haen avaimet, monistan materiaalit ja ehdin vielä ennen tunnin alkua piipahtaa kaupassa ostamassa kuopuksen kaverin synttäreille lahjakortin ja meille kotiin muutaman ruokatarvikkeen. Ohjaan vauvahierontakurssin, joka menee tosi kivasti, vaikka kurssilla on peräti 13 vauvaa äiteineen. Fillaroin kotiin. Ehdin olla kotona kolmisen tuntia, vaihtaa reppuun uudet kamat ja lähden fillaroimaan kohti uutta jumppakouluani, jossa ohjaan perheliikuntaryhmän. Perheliikuntaryhmä meni kivasti, tosin ryhmä oli ehtinyt pienentyä aika pieneksi, sillä edellinen ohjaaja ei ollut kovin hyvä ja minut haluttiin "pelastamaan" tämä ryhmä. Illalla oli vähän väsynyt, mutta tyytyväinen fiilis.

Perjantai 30.1.

Toimistopäivä. Kotipäivä. Aamulla herätessäni mietin taas kuinka onnekas olen, että olen saanut luotua itselleni näin mielekkään työn, jossa saan tehdä rakastamiani asioita ja minulla on mahdollisuus välillä viettää myös kotipäiviä tehden toimistohommia ja myös ihan keskittyen omaan hyvinvointiin. Kasaan kirjanpitoa varten laskuja, viimeistelen huomista Espoon työväenopiston "Voimavaroja vanhemmuuteen"- kurssia varten materiaalit, kirjoitan satuhieronnasta vieraskynäbloggauksen. Käyn kirjastossa, ruokakaupassa ja ostamassa luontaistuotekaupasta lisää vauvahierontakursseja varten hierontaöljyä. Illalla kuopus on luokkakaverinsa synttäreillä ja minä käyn luistelemassa esikoisen kanssa.

Illalla mietin netin ääressä priorisointeja. Mihin haluan käyttää aikani? Päätin karsia omaa blogien lukulistaani aika radikaalisti. Poistin yli 30 blogia lukulistaltani. Lähinnä sellaisia, joiden seuraaminen ei anna itselle mitään ja myös sellaisia, jotka eivät anna mitään vastakaikua. Vaikka itse on kommentoinut blogiin useamman kerran, sieltä ei tule koskaan vastakommentteja tai vierailuja omaan blogiin. Itse ajattelen, että kun moikataan, niin silloin kuuluu moikata takaisin. Edes joskus. Yrittäjyydessä netinkäyttöä on väistämättä aika paljon, oman elämäni suhteen aion sitä vähentää. Se alkoi jo alkuvuodesta ja jatkuu nyt koko ajan.

Lauantai 31.1.

Lauantaityöpäivä. Minulla on Voimavaroja vanhemmuuteen - kurssi Espoon työväenopistossa. Olen pilotoinut kurssin viime syksynä Kalliolan opistossa ja silloin sain kurssista hyvää palautetta. Nyt lisäsin kurssimateriaaliin vielä Varaventtiili-mallin. Taas lähdin aamulla ajoissa paikalle, koska olen menossa itselleni uuteen paikkaan ja mun pitää vielä kopioida kurssimateriaalit ennen kurssin alkua. Kurssi menee kivasti, paikalla olijat keskustelevat paljon, ryhmä tuntuu hienolta. Toivon, että päivä oli voimaannuttava osallistujille. Paras saamani palaute on se, kun eräs kurssilainen sanoi, että "sinulla on paljon annettavaa vanhemmille". Mielelläni ohjaisin jatkossa enemmänkin näitä vanhemmuuteen liittyviä kursseja, joita minulla on nyt valmiina kaksi (Voimavaroja vanhemmuuteen ja Myönteisiä keinoja kasvatukseen).

Illalla vastailen muutamaan meiliin ja luon runkoa ratkaisukeskeinen valmentaja - opintojeni päättötyölle.

Sunnuntai 1.2.

Aamulla käväisin pari tuntia talkootyöläisenä Rekolan Raikkaan joukkuevoimistelukisoissa. Kun on urheiluseurassa ohjaajana, joutuu/pääsee välillä myös talkoohommiin. Kotona tein paperiset esitteet satuhierontatunneistani, kasasin kirjanpitomateriaalit samaan nippuun, vastailin muutamaan meiliin (sain mm. ilmoittautumisia noille satuhierontatunneilleni), suunnittelin tulevan viikon jumppia, listasin asioita, joita mun olisi hyvä tehdä nyt aika pian valmiiksi, esim. luento taaperoiden ja leikki-ikäisten lasten uniasioihin liittyen. Vietin myös vapaa-aikaa kirjoitellen Written selfie-haasteeseen liittyviä tehtäviä (on mahtava haaste, hienoa olla mukana siinä), käyden ruokakaupassa ja lukien kirjaa. Kuopus on monta tuntia luokkakaverinsa luona ja mies ja esikoinen uudistavat mun yrityksen nettisivujen pohjaa. Yrityksen blogi tulee jatkossa olemaan nettisivujeni yhteydessä. Illalla käymme saunassa koko perheen voimin.

Hieno ja työntäyteinen viikko takana! Tuleva viikko ei ole ihan niin täynnä ja siitä olen ihan tyytyväinen. Mun pitäisi nimittäin kirjoittaa valmiiksi päättötyöni ratkaisukeskeinen valmentaja - opintoihini. Se on aika alkutekijöissä vasta.

ps.koska täällä on jokunen uusi lukija, niin mun yritys on Kasvun Taika, joka on perustettu reilut 5 kk sitten. Ja jos sinua kiinnostaa lukea hyviä tekstejä läsnäolevasta vanhemmuudesta ja omasta itsestä huolehtimisesta, tsekkaapa Lupa olla minä - sivusto. Sari kirjoittaa todella suurella asiantuntemuksella! 

Voimavarat vanhemmuudessa

Pidin lauantaina Kalliolan opistossa "Rentoutumispäivän vanhemmille". Päivän aikana puhuimme voimavaroista, hyvinvoinnista, itsemyötätunnosta, omasta itsestä huolehtimisesta, tahdonvoimasta ja teimme tietoisen läsnäolon- ja rentoutumisharjoituksia.

Päivästä muodostui terapeuttinen monessa mielessä. Jotkut vanhemmat sanoivat, että ensimmäistä kertaa kuulivat jonkun toisen vanhemman sanovan, että on väsynyt. Ettei kaikki lapsiperhearki olekaan kiiltokuvaa. Että muillakin perheillä on pulmia.

Monelle vanhemmalle tuntuu olevan vaikeaa muistaa, että myös omasta itsestä on hyvä pitää huolta. Lapsista pidetään huolta kympin (tai jopa yli sen) arvoisesti, mutta oma itse jää tärkeysjärjestyksessä viimeiselle sijalle. Jos jää aikaa, kun ensin on huolehdittu perhe-elämästä, työstä, lapsen harrastuksista ja vanhempaintoimikunnista, vanhenevista vanhemmista ja muista velvollisuuksista. Sitten jos jää aikaa, voin huolehtia itsestäni. Mutta miten? Kaikille ei muistu edes mieleen, mitä oli olla ihan oma itsensä ennen lapsia. Mistä minä pidinkään, mikä tuotti minulle nautintoa. Mitä voisin nyt tehdä, vaikka minulla onkin lapsia. Moni vanhempi totesi, että oma elämänpiiri on kovin kapea. Minä itse ja oma hyvinvointi on täysin unohduksissa. Ja onko edes sallittua unelmoida jostakin tai toivoa itselle jotain hyvää, kun lapsellehan se hyvä pitäisi toivoa.

 Lähtökohtiani tällä päivälle oli seuraavat ajatukset:

* et voi olla hyvä muille, jos et ole hyvä itsellesi
* se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
* itsestä huolehtiminen ei ole ketään vastaan
* vanhemman hyvinvoinnista kulkee suora napanuora lapsen hyvinvointiin
* hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia
* paras lahja lapselle on elämästään iloitseva vanhempi

Yleistä vanhemmuudessa tuntuu olevan itsensä syyllistäminen ja sättiminen hyvin pienistä asioista. Taaskin tuli sanottua lapselle pahasti siinä tilanteessa enkä ollut ihan satakympillä läsnä. Kehotin kurssilaisia miettimään viisi hyvää ominaisuutta itsestään vanhempana ja osalle tämä oli tosi vaikea tehtävä. He sanoivat, että osaisivat nimetä nopeasti 20 huonoa ominaisuutta, mutta että hyviä...ei niitä oikein löydy.

Mietimme, millä konstein arjesta saisi helpompaa ja miten arjen keskeltä löytäisi aikaa itselle. Osa käyttää siivoojaa, osa suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen ja näin aikaa ja aivokapasiteettia jää muuhunkin kuin ruuan miettimiseen. Totesimme, että toimivat rutiinit ovat tärkeitä sekä lapselle että aikuiselle. Mutta mistä löytää aikaa itselle ja omille tarpeille? Pitäisikö nekin laittaa näkyvin kalenteriin etteivät ne unohdu?

Työtapana kurssilla oli valmentava työote eli haastoin kurssilaiset miettimään omaa elämäntilannettaan ratkaisukeskeisten kysymysten kautta. Lisäksi keskustelimme monista teemoista, esim. omista arvoista vanhempana, miltä tuntuu tuottaa pettymys lapselle ja myös siitä, omistautuvatko monet vanhemmat liikaakin vain lapsilleen ja heidän tarpeilleen unohtaen täysin oman itsensä ja omat tarpeensa. Ja sitten on tietenkin se toinen äärilaita, että ei huolehdita lasten tarpeista vaan vain omista. Keskustelua olisi riittänyt paljonkin. Keskustelujen ja teorian lisäksi teimme sekä pidempiä että lyhyempiä tietoisen läsnäolon ja rentoutumisen harjoituksia.

Moni kurssilainen tuntui saavan ajateltavaa kurssin kautta. Toivon, että kurssilaiset pääsivät yksi tai kaksi porrasta eteenpäin kurssin aikana ja askelmat voivat jatkua kotona. Yksi kurssilainen sanoikin, että hän pitää kotona perhepalaverin ja puhuu miehellekin kurssin herättämistä ajatuksista.

Yleinen mielipide tuntui olevan, että tällainen kurssi on tärkeä vanhemmille. Kurssilaisilta saatu palaute oli hyvää. "Ihanan tärkeä ja loistava kurssi", "Rentoutumisharjoitukset olivat hyviä ja niitä oli runsaasti erilaisia",
"Kurssilla oli kivasti sekä teoriaa, keskusteluja että rentoutumisharjoituksia"


Kevätkaudella 2015 Rentoutumispäivä vanhemmille on Kalliolan opistossa la 7.2. Pidän päivän myös Tanssistudio Sahramissa Tikkurilassa su 8.3.
Samainen kurssi on nimellä Voimavaroja vanhemmuuteen Espoon työväenopistossa la 31.1. ja Järvenpään opistossa kahtena maanantai-iltana, ma 2.2. ja ma 9.2. Tulevan kevään kurssitietoja päivitetään parhaillaan myös Kasvun Taian nettisivuille.

Viikko yrittäjän elämästä: Perjantaista sunnuntaihin

Viimeinen postaus Yrittäjän viikko - postaussarjaani. Ajattelin, että tästä tulee jonkinlainen rutiini. Eli muutaman viikon päästä on tarkoitus tehdä samanmoinen postaussarja, ihan siksikin että itselle jää mieleen jotain näistä yritystoiminnan alkuajoista.

Perjantai 3.10.

Herään aamulla seitsemän pintaan, kun esikoinen tulee ilmoittamaan, että kello on seitsemän ja hän haluaa aamupalaa. On se hyvä, kun meillä on tuo aamuvirkku esikko, hän pitää huolen siitä, että ehtii kouluun ajoissa. Poikien lähdettyä kouluun jään itse pyjama päällä tietokoneen ääreen. Tsekkaan meilit, facen ja blogin. Päätän varata meille syyslomaa varten bussiliput Mikkeliin, Onnibussiin. Varailen matkat. Varaan myös joulun alle liput Talvisirkukseen, siellä ollaan käyty jo monena vuonna peräkkäin. Se kuuluu meidän perheen jouluperinteisiin. Maksan myös ratkaisukeskeinen valmentaja - opintojeni koulutuslaskun (1600 euroa...auts) ja kun olen nämä kaikki maksanut en edes katso paljonko tililleni jää rahaa.

Minulle on tulossa Rekolan Raikkaan jumppien laskutus ja meilailen muutaman meilin kyselläkseni vielä tarkennuksia laskutukseen. Laskupohja on erilainen kuin se, mitä itse muuten käytän ja siksi tarvitsen vielä vähän neuvoja. Laitan Keravan Opistoon kurssiehdotukset ensi keväälle. Kirjoitan luentokalvoja "Myönteisiä keinoja kasvatukseen" kurssin viimeiselle luentokerralle. Luen Ruuhkataidot - kirjaa.

Kirjoitan postauksen vauvahieronnasta Kasvun Taika - blogiin. Meilailen ratkaisukeskeinen valmentaja opintojeni harjoitusvalmennettavalla seuraavasta ajasta. Teen ruokaa, siivoan alakerran esikoisen avustuksella. Illalla katson Vain elämää - ohjelman, se on ihan lempparini. Paitsi Vesa-Matti Loirista en kyllä tykkää, vaikka moni muu näyttää nimenomaan hänen lauluistaan pitävän erityisen paljon.

Lauantai 4.10.

Olen jo aiemmin päättänyt, että pidän perhekeskeisen, yritysvapaan viikonlopun. Mutta eihän se yritysvapaa nyt ihan täysin onnistu. Aamulla laitan facebookin mainoksen yrityksestäni parille palstalle, tämä poikii muutaman face-tykkäyksen. Laitan myös muutaman sähköpostin aamupäivän aikana yrityksen asioissa. Kirjoitan ratkaisukeskeinen valmentaja - opintojeni oppimispäiväkirjaa. Mietin vauvahierontakurssin ja aarrekarttakurssin markkinointia. Täytynee tehdä esitteet ja kiikuttaa niitä paikallisiin neuvoloihin, kauppojen ilmoitustauluille ja muihin lapsiperhepaikkoihin.

Käymme uimassa koko perheen voimin ja tämä on kiva reissu. Tosin sen jälkeen olimme kaikki aika uuvahtaneita. Päivään kuuluu lisäksi tavallisia lauantaipuuhia. Ruokakaupassa käyntiä, ruuanlaittoa. Pojat pelailevat viikonlopun pelivuoronsa wiillä ja leikkivät Star Wars-leikkejä.

Illalla postaan blogiini Taavi Kassilan ajatuksia kasvatuksesta. Sitä varten kävin läpi vanhoja valokuvia pojista. Luen sängyssä "Ruuhkataidot" kirjaa ja käyn nukkumaan noin klo 23.

Sunnuntai 5.10.

Aamupäivällä teen kurssiani "Voimavaroja vanhemmuuteen" ja totean, että se alkaa olla suht valmis. Kirjoitan "Myönteisiä keinoja kasvatukseen" kurssiin vielä Kati-Pupita Mattilan ajatuksia lapsen vahvistavasta kohtaamisesta. Teen kasvissosekeittoa ruuaksi.

Käyn poikien kanssa katsomassa Sirkus Finlandian tämän vuotisen esityksen. Hevosia, lintuja, ihmistykinkuulaa, trampoliinitemppuja. Ehkä jäin vähän kaipaamaan kunnon taikashowta ja ilma-akrobatiaa. Mutta hyvä esitys, tykkäsimme kaikki.

Illalla viestittelen yhdestä perhekahvilatapaamisesta ensi vuoden puolelle. Päätän tarjota aarrekarttakurssia lauantaina 8.11. Laitan sen "myyntiin" facebookissa.

Laitan laskutuksen Rekolan Raikkaan jumpista, olen viimeinkin saanut vastaukset epäselvyyksiin, joita minulla oli tähän laskutukseen liittyen. Olen laskenut, että pystyn nostamaan palkkaa heti yritystoimintani alusta alkaen. Ja tämä on hienoa. En mitään hurjia summia, mutta kuitenkin sen verran, että starttiraha ja palkat yhdessä takaavat sen, että perhe pysyy ruuassa ja on mahdollisuus käydä teatterissa tai sirkuksessa lasten kanssa. Itselleni en mitään uutta pysty ostamaan varmaan koko syksynä. Eikä toisaalta ole tarvettakaan.

Päätin jo aiemmin kuluneella viikolla, että viikonloppuna myös lepään ja vietän perheaikaa. Ettei käy kuten näille kukille kävi hyvin nopeasti. Lakastuivat. Haluan olla elinvoimainen ja jaksava. Mutta vielä tässä vaiheessa yritystoimintaa ei onnistu pelkkä lepo vaan pieniä yrityshommia on pakko tehdä eteenpäin myös viikonloppuisin.

Sellainen oli kuvaus yhdestä viikosta yrittäjänä. Minulla pyörii vakkaristi nuo liikuntaleikkiryhmät viikoittain ja sitten on vaihtelevasti muita kursseja esim. aikuisopistoissa syksyn aikana. Joitain omia kursseja järjestän myös syksyn aikana, mutta enemmän niitä tulee varmasti vasta ensi talvena ja keväänä. Tämän syksyn tavoitteena on saada kerättyä asiakaspohjaa ja lisäksi saada tehtyä eri kurssimateriaalit valmiiksi. Ja pysyä itse hyvässä vireessä!

Nyt menen lukemaan Ruuhkataidot - kirjaa ja yritän käydä nukkumaan ajoissa.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Elämän uusia tuulia

Olen jo useaan kertaan maininnut tässä blogissa, että elämässäni on menossa muutosvaihe. Myös blogin nimi Taikasaappaat - viittaa siihen. Tänä keväänä olen tarvinnut jalkaani Taikasaappaat. Paljon uskoa itseeni ja unelmiini.

Olen irtisanonut itseni. Näinä aikoina kun yksi jos toinenkin firma joutuu käymään läpi yt- neuvottelut ja ihmisiä joutuu irtisanotuksi,  minä menen ja irtisanon itseni vakituisesta työsuhteesta.

Tervetuloa elämän uudet tuulet. Ne, joista jotain suuntaviivaa jo tiedän. Ne, joista en mitään vielä tiedä.  Nekin, jotka jännittää ja pelottaa. Olen valmis saamaan elämääni jotain uutta.

Hei hei vakityö, säännöllinen kuukausipalkka, palkalliset kesälomat ja kivat työkaverit. Hei hei aikaiset aamuherätykset, stressaava tilastointi, kellokortti ja tehokkuuspakko. Tervetuloa lyhyemmät työpäivät ja monipuoliset työkuviot. Tervetuloa yrittäjyys.

Virallinen viimeinen työpäiväni on 31.7. Käytännössä viimeinen työpäiväni nykyisessä työssäni on 10.6. eli pidän kaikki lomat pois. Minulla on edessä piiitkä kesäloma. 

Mitä minä teen jatkossa? Palaan entisen "intohimoni" pariin eli ohjaamaan perheliikuntatunteja (vauvajumppaa, taaperotunteja, sisarusryhmiä). Olen kehittänyt perhe-elämään liittyviä ratkaisukeskeisiä ja voimaannuttavia kursseja kuten "Myönteisiä keinoja kasvatukseen" ja "Voimavaroja vanhemmuuteen".  Näitä tulen ohjaamaan eri puolilla pääkaupunkiseutua esim. aikuisopistoissa. Lisäksi tulen ohjaamaan vauvahierontakursseja. (aikaisemmin keväällä valmistuin vauvahieronnan ohjaajaksi)
Kunhan kesällä valmistun aarrekarttaohjaajaksi, voin vetää myös erilaisia aarrekarttakursseja. Tulen tekemään myös nykyisen työni kaltaista työtä, mutta yksityisesti. Autan perheitä voimaantumaan vanhemmuudessa ja löytämään ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin ja pääsemään eteenpäin. Yksi erikoisosaamiseni liittyy lasten uniasioihin. Nykyiseen työhöni on liittynyt unikouluohjaukset ja uniluennot ja näitä teen myös jatkossa, tosin yksityisesti ensi syksystä alkaen. Ja kunhan pääsen vauhtiin, tarkoituksenani on myös tehdä nettipohjaisia "vanhemmuusvalmennuksia". Kaikki kun eivät pääse livekursseille joko omien aikataulujen tai välimatkan takia, niin haluan tarjota heillekin jotain.

Minulla on kesken koulutus Ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Kunhan valmistun sieltä, minua kiinnostaa erityisesti vanhemmuuscoaching.  Käyn myös mindfulness kurssia ja tavoitteena on hakea myöhemmin ohjaajakoulutukseen. Uskon, että näistä kaikesta saan muodostettua sellaisen paketin, että voin sanoa tekeväni unelmaduuniani. Pääsen yhdistämään erilaisia osaamisalueitani luovasti enkä ole sidottu virkatyöaikaan. Rahaa tulen saamaan syksyllä luultavasti vähemmän kuin nyt, mutta se on sivuseikka. Pärjäämme kyllä.

Minun kohdallani nämä valinnat liittyvät arvoihini. Haluan, että minulla on aikaa ja jaksamista perheelle. En halua käyttää koko parasta hereillä olo aikaani työntekoon. Haluan, että minulla riittää voimavaroja myös muuhunkin kuin työntekoon. Olen jo vuosia tehnyt lyhennettyä työaikaa, 30 viikkotuntia töitä. Olen downshiftannut. Heinäkuun lopussa loppuu minun lakisääteinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen eikä esimieheni ollut valmis jatkamaan lyhennettyä työaikaa. En miettinyt kertaakaan sitä, että palaisin täyteen työaikaan. Aloin saman tien visioida uutta, miettiä, pohtia, "tuotteistaa" osaamistani. Olen pitkin kevättä tarjonnut ammattitaitoani monille eri työnantajille. Se on vaatinut paljon aikaa, paljon rohkeutta. Paljon uskoa itseeni ja osaamiseeni. Välillä pelottaa vieläkin mihin olen hyppäämässä. Mutta uskon, että Taikasaappaat kuljettavat minua tielläni kohti uutta.

Haluan ensi syksynä sanoa, että tykkään työstäni tosi paljon. Että teen unelmieni duunia. Jotta aamulla olisi kiva herätä tulevaan työpäivään eikä ajatukset suuntaisi koko ajan vapaapäivään, viikonloppuun tai loman odottamiseen. Haluaisin voida sanoa, että teen työtä, josta nautin ja joka ei edes tunnu työltä.

Aion ensi syksynä myös sauvakävellä, blogata, lukea paljon hyviä kirjoja, leipoa sämpylöitä, tehdä käsitöitä ja nauttia myös siitä ettei joka aamu tarvitse lähteä klo 7.00 kohti työpaikkaa, satoi tai paistoi. Meillä on mies hoitanut lasten aamutoimet kaikki ne vuodet, jotka olen ollut töissä kotiäitiyteni jälkeen. Nyt tuntuu ihanalta ajatukselta, että voin laittaa pojille aamupalan ja laittaa heidät matkaan koulutielle. Ja olla monina iltapäivinä myös kotona vastassa kun he saapuvat kotiin.

Mitä ajattelet? Rohkeaa vai täysin hullua? Päätöntä touhua ilman järjen häivääkään? Suurin osa tutuistani on sanonut, että "wau, hienoa ja rohkeaa". Toki on sitten niitäkin, jotka miettivät, mistä saan tuloni ja miten uskallan lähteä vakituisesta työsuhteesta. Itse tiedän, että tämä ratkaisu on oikein. Tunnen suurta helpotusta siitä että kesäkuun 10. päivä voin sulkea työpaikkani oven. Sinne jää joukko ihania työkavereita, mutta oman ammatillisen kehittymisen suhteen on aika suunnata kohti uutta. Mikään ei estä minua palaamasta parin vuoden päästä takaisin kuntatyönantajalle, mutta nyt halua kokeilla siipiäni ja taikasaappaita!