Viikko yrittäjän elämästä: Keskiviikko ja torstai

Jatkan postaussarjaa yrittäjän arjesta yhden viikon ajalta.

Keskiviikko 1.10.

Keskiviikko on minulle kaksiosainen työpäivä ja tämä tuo tiettyjä haasteita. Aamupäivisin ohjaan Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunnit Huopalahdessa ja illalla Rekolan Raikkaan tanssiliikuntatunnin ja kimppajumpan Rekolassa. Välissä ehdin olla aina muutaman tunnin kotona, jona aikana ehdin tsekata sähköpostin ja facebookin, tehdä iltaruuan valmiiksi ja jutella hetken poikien koulukuulumisista.

Aamulla pikaiset aamutoimet, pojille aamupalat ja lähdimme taas samalla ovenavauksella, minä kohti Huopalahtea ja pojat kohti koulua. Ohjasin tunnit, tosi hyvä fiilis itsellä. Tuntien jälkeen bussilla ja junalla kohti kotia. Ennen kuin tulin kotiin, kävin viemässä tilitoimistoon kuitit elo-syyskuulta ja koska vein niitä ekaa kertaa, kävin vielä ne kirjanpitäjän kanssa läpi. Kävin myös kirjastossa hakemassa pari varausta ja ruokakaupassa. Kotona olen vähän puolen päivän jälkeen.

Kotona tsekkasin sähköpostit, facen ja blogin. Alan tehdä mun ekaa laskutusta, mies auttaa sen kanssa. En ehdi saada sitä ihan valmiiksi, päätän jättää sen viimeistelyn iltaan. Käy illan jumppatunnit läpi, kuuntelen vielä kerran musiikit ja tsekkaan tuntisuunnitelmat. Ohjaan nämä eri tuntiohjelmilla kuin aamupäivän tunnit ja pitää aina itselle palauttaa mieleen, että mitä sitä illalle olikaan suunniteltu.

Saan sähköpostia Espoon työväenopistolta, sovin sinne ensi viikolle tapaamisen. Ilmoittaudun NLP-koulutuksen introluennolle. Teen ruuan valmiiksi, syön itse, lähetän kuopuksen menemään kuvataidekouluun ja lähden itse fillaroimaan kohti jumppasalia. Kello on vähän yli neljä ja ohjattavat tunnit alkavat viideltä. Ohjaan tanssiliikuntatunnin ja kimppajumpan. Ohjaamisten jälkeen on taas hyvä fiilis, ihan mahtavaa työtä! Tunnit loppuvat seitsemältä ja kotona olen puoli kahdeksan maissa.

Illalla katson vielä miehen kanssa sen laskun läpi ja laitan menemään eteenpäin. Haahuilen netissä, totean etten saa enää mitään järkevää tehdyksi, menen sänkyyn ja luen uusinta Meidän Perhe-lehteä ennen kuin käyn nukkumaan.

Torstai 2.10.

Minulla on illalla tulossa luento Järvenpään opistolla klo 17.30-19.45, muuten päivä on vapaa. Herään n. 6.45 kun kuulen, että esikoinen on hereillä. Annan pojille aamupalat ja teen samalla omia aamutoimia. Avaan tietokoneen ja vastailen muutamaan viestiin. Käväisen poikien koululla aamusta, minulla on kuopuksen kolmikantakeskustelu. Kuopuksen ope toteaa, että Karhunpentumme on aivan unelmaoppilas, hän käyttäytyy loistavasti tunneille, on kaikkien kaveri, viittailee ja on innokas, työmoraali on loistava ja käsiala hieno. Jep. Kiva kuulla, että hän koulussa osaa käyttäytyä tosi hienosti. Ilmeisesti hän tsemppaa koko koulupäivän hurjasti ja kotona sitten romahduksia tulee aika paljon. Kotona myös kielen käytössä on toivomisen varaa.

Palaan kotiin. Tsekkaan illan luennon kunnolla läpi (olen valmistellut sen jo aiemmin) ja mietin esimerkkejä luennon teemoihin liittyen. Luennon aiheena on lasten tunnekasvatus ja miten aikuisen hermot kestävät lapsen kiukkua. Tämä on yksi lempiteemoistani. Teen pari fläppiä  valmiiksi luentoa varten. Kirjoitan seuraavan viikon luentoon muutaman power pointin lisää. Kirjoittelen koneelle myös tietoisen läsnäolon ja rentoutumisharjoituksia.

Viestittelen Vipeltävän Siilin Inkerin kanssa, minulle on tulossa keväälle pari lisätuntia: yksi liikuntaleikkitunti lisää ja lisäksi vauvahierontakurssi. Viestittelen myös Keravan Opistoon päin vauvahierontakurssista.  Teen Keravan Opistoon kurssitekstit ensi kevään vauvahierontakurssia varten ja mietin kovasti, tarjoanko sinne myös kurssia Myönteisiä keinoja kasvatukseen, siihen olisi nyt kurssimateriaali valmiina. Päätän tarjota kurssia, ajankohta pitää vielä miettiä.

Päätän, että nyt vietämme perheviikonloppua, olen nyt aika monena viikonloppuna tehnyt aika paljonkin työhommia. Varaan sunnuntaille liput Sirkus Finlandian näytökseen ja mietin, että lauantaina voisimme lähteä uimaan. Maksaessani sirkuslippuja huomaan, että tililleni on tullut eka starttiraha ja myös Järvenpään Opistolta palkka kahdesta ekasta luennointikerrasta. Pitkästä aikaa tililleni on tullut rahaa, jee!

Työpäivä menee välillä nettihaahuiluksi ja seikkailen facessa ja selailen blogeja. Yritän palauttaa itseni luentojen valmisteluun. Toivoisin saavani Myönteisiä keinoja kasvatukseen - luentosarjan viimeisen luennon valmiiksi jo tämän viikon perjantaina, jotta ensi viikolla työskentelyaikaa jäisi muuhunkin. Luentojen valmistelu on vienyt paljon enemmän aikaa kuin osasin kuvitellakaan. Mutta kun kerran valmistelee luennot huolella, niitä on helppo pitää jatkossa samoilla valmistelluilla power pointeilla.

Kuopus pääsee yhdeltä koulusta, hän käy heittämässä repun kotiin ja jatkaa suoraan kaverilleen. Esikoisella torstai on pitkä päivä, hän pääsee koulusta vasta 15.30 ja lähtee sen jälkeen melkeinpä saman tien kohti Hesaa, kohti tutkijakerhoa. Mun esikoinen on jo niin iso, että hän kulkee ihan itse kerhoon bussilla ja ratikalla (asumme Pohjois-Vantaalla; minä olen kerran kulkenut tuon reitin esikoisen kanssa ja mies pari-kolme kertaa ja nyt esikko on tosiaan kaksi kerhokertaa kulkenut jo ihan itse, huimaa).

Lähden Järvenpäähän ajoissa, sillä ekalla luennointikerralla junat olivat myöhässä ja jouduin menemään taksilla. Nyt olen mennyt jo yhtä junavuoroa aiemmin, jotta ei tartteisi käyttää rahaa taksiin. Haahuilen hetken Järvenpään keskustassa ja kävelen sitten luennointipaikalle. Luento on klo 17.30-19.45 ja luento menee mielestäni hyvin. Kuulijoilla on kysyttävää ja kommentoitavaa ja tämä on aina ilahduttavaa. Luennon jälkeen on kiva fiilis, käyn vielä ostamassa take away sushit itselle iltapalaksi.  Nälkä on kova, kun olen kotona n. 20.45. Mutta en pääsekään heti syömään, sillä kun tulen alakertaan, kuopus huutaa saman tien, onks kaupat vielä auki, hänelle pitäisi ostaa jotain suolaista tarjottavaa huomista koulupäivää varten, on erään toisaalle muuttavan luokkakaverin läksiäiset. Eipä auta muu kuin fillaroida lähikauppaan ja ehtiä sinne lähes viime minuutilla. Miehelle kuopus oli muistanut kertoa tämän asian jo kahdeksan maissa illalla, mutta mies ei sitten ollut tätä noteerannut. Olen kotona n. 21.15, annan pojille iltahalit ja vihdoinkin pääsen syömään sushit. Mielessä pyörii vielä pari ajatusta, joista haluan kirjoittaa luentokalvoja viimeiselle luennointikerralle. Kirjaan ajatukset paperille. Lataan vielä miehen avustuksella pari jumppabiisiä kännykkään. Luen vielä vähän lehtiä sängyssä ennen kuin käyn nukkumaan.

ps. tähänkin saatte kuvitella kuvitukset. Sää on nyt liian harmaa ja synkkä, jotta saisi otettua kuvia. Eilen olisi paistanut aurinko, mutta en muistanut valokuvata.