maanantai 27. lokakuuta 2014
Joulu tulla jollottaa
On jo lokakuun loppupuoli ja ensimmäiset joululehdet ovat tupsahtaneet postilaatikosta. On aika alkaa fiilistellä joulua. Miettiä lahjoja, koristeita, ruokia, joulukalenteria. Minä olen jouluihminen. Rakastan jouluvalmisteluja. Rakastan joulua. Minä haluan tehdä jouluvalmisteluja pikku hiljaa ettei tule joulun alla kiirettä ja stressiä. Siksi jo nyt ajatukseni suuntautuvat jouluun.
Meidän joulumme on perinteinen. Vuodesta toiseen vietämme joulua suunnilleen samalla tavoin. Jouluvalmisteluihin kuuluu joulukalenteri, johon tonttu tuo viestejä joka aamu. Piparit ja joulutortut. Talvisirkuksessa käyminen. Jouluaattona teemme samat jutut, vuodesta toiseen. Käymme aamusaunassa, syömme pitkään haudutetun riisipuuron. Iltapäivällä on glögitarjoilu, johon olemme kutsuneet mukaan myös appivanhemmat ja miehen veljen perheen. Tähän glögitarjoiluun kuuluu perinteisesti puolukkainen rahkatorttu. Illansuussa on lahjojen jako (meillä ei käy joulupukki joka vuosi, jonain vuonna hän on vain soittanut pojille, että lahjat ovat oven takana. Viime vuonna tuli tekstiviesti). Jouluaaton päivällinen, johon kuuluu erityisesti kaloja, laatikkoruokia ja juustoja. Äitini on viettänyt muutaman viime vuoden ajan joulua kanssamme jouluaatonaatosta joulupäivään. Joulupäivänä olemme uusissa pyjamissamme koko päivän. Pelaamme lautapelejä ja luemme lahjaksi saatuja kirjoja. Syömme jouluruokia. Tapaninpäivänä alkaa suuntautuminen tavallisempaan arkeen. Alan myös siivota joulukoristeita pikku hiljaa pois tapanista eteenpäin. Uutena vuotena lähes koko koti on riisuttu joulusta. On aika suuntautua kohti uutta.
Minä en voisi kuvitellakaan, että viettäisimme jonkun joulun appivanhempien luona, seuraavan minun äitini luona, seuraavan kylpylässä, seuraavan laivalla ja seuraavan Thaimaan lämmössä. Meidän joulu on perinteinen. Se toistuu samanlaisen vuodesta toiseen. Niin oli minun lapsuudessani (tosin niissä jouluissa oli eri perinteet kuin mitä meidän jouluissamme) ja niin on nytkin.
Meidän joulumme värit ovat valkoinen ja punainen. Koskaan muulloin kodissamme ei ole punaista kuin joulun aikaan. Joulukoristeet on kerätty pitkällä aikavälillä. Osa on muistoja lapsuudestani asti. Paljon on myös lasten tekemiä ja kummilasteni tekemiä. Mailegia on eri kokoisina nisseinä ja possuina. Talolyhtyjä, erilaisia jouluvaloja. Joulukukkiamme ovat hyasintit ja amaryllikset. Joulunajan suosikki cd-levyni on Suvi Teräsniskan Tulkoon joulu.
Joko sinun ajatuksesi ovat suuntautuneet jouluun? Toistuuko teidän joulunne samanlaisena vuodesta toiseen? Mitä jouluperinteitä teillä on?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Meidän jouluperinteeksi muodostuu kohta se, että joku on kunnolla sairaana tai minulla on joko iso tarjouspyyntö täytettävänä jouluna.:( Kivempia perinteitä on joulun puuhakalenteri. Aatto menee vaihtelevalla ohjelmalla, mutta pakollisen jälkeen ohjelmassa on vain ainoastaan loikoilua, suklaansyöntiä, pelejä ja kirjojen lukemista.
VastaaPoistaSairastelut ja tarjouspyynnöt eivät kuulosta kovin mukavilta jouluperinteiltä. Muistan minäkin yhden joulun, jolloin kuopus oli kamalassa vatsataudissa. Jouluaattonne ohjelma kuulostaa kivalta. Loikoilua, pelejä, kirjoja, niitä on meilläkin.
PoistaJoulunne kuulostaa oikein rennolta.
VastaaPoistaMeillä syödään aamulla riisipuuro, avataan kuusen alle tontulta tulleet lahjat, katsellaan joulupukin kuumaa linjaa ja kenties pelaillaan jotain uutta lautapeliä tai luetaan kirjaa. Päivällä saunotaan, käymme appivanhemmilla syömässä ja siitä suuntaamme minun vanhempieni luokse jonne kokoontuu koko sisaruslaumani odottamaan joulupukkia. (Molempien vanhemmat asuvat siis lähellä, en todellakaan istu pyhinä autossa) Näin meillä on tainnut mennä joka vuosi.
Vaikka niin joulusta pidänkin ja hössöttäminen alkaa jo pian, niin koristeet yms häipyvät kodistamme hyvin nopeasti joulun jälkeen.
Meilläkin on kuusen alla yhdet lahjat lapsille jo aamulla. Joulupukin kuumaa linjaa katseltiin, kun pojat olivat pienempiä, nyt se ei enää ole kiinnostanut. Teidän joulunne kuulostaa sukukeskeiseltä ja sekin on ihanaa.
PoistaMinäkin tykkään laittaa joulua ajoissa, mutta joulukoristeet lähtevät hyvin nopeasti pois joulun jälkeen.
joulu...lämmön rauhan ja ilon aikaa, näitä se minulle edustaa. ei väkipakolla, ei teennäisyydellä vaan ihan oikeasti tuntien iloa ja rauhaa sisällään. Koristelut, pikku lahjat ja kaikki huumaavat tuoksut, nekin kuuluu jouluun, siihen odotukseen, kun vaan ollaan,ja jos on oikein erityinen joulu, ollaan kaikki samassa paikassa, kaikki koolla.
VastaaPoistaLasten kasvettua ulos pukin tulosta ja suorastaan karmivasta, vatsaa vääntävästä jännityksestä lahjojen suhteen, on joulu alkanut muodostua nimenomaan oleskelun ja yhdessäolon juhlaksi.
Perinteisiin kuuluu ehdottomasti kuusi, oikea havuilta tuoksuva kuusi, joka yhdessä haetaan ja koristellaan. Kun teini ja kaksi melkein aikuista (virallisesti, ei vielä henkisesti), parempi puolisko ja minä rämmitään metsikössä etsimässä just sitä oikeaa kuusta, siinä on tunnelmaa. siinä on mun joulu ;)
Perinteisiin kuuluu myös sauna, vähän kynttilää ja tuoksua ja "pitkän kaavan" mukaan lempeää löylyttämistä, se on joulun alku, aamusauna, ihanaa!
Voi, nyt tuli niiiin mieli jo jouluun suunnatuksi, että taidankin tarkistaa ulkovalojen tilanteen...ja kynttilävaraston ja koristeet ja... Lempeä, hyväntuulinen joulu odottaa jälleen kerran !
Lempeä, hyväntuulinen joulu kuulostaa ihanalta! Sitä toivon teille ja meille.
Poista