torstai 22. kesäkuuta 2017

Kesäkasvion kokoamista


Niittyleinikki, valkoapila, hiirenvirna, luhtalemmikki...olen tässä palautellut alkukesän aikana mieleeni kasvien nimiä. Äitini muistelee usein, kuinka heillä oli koulussa kesätehtävänä kasata kasvio. Kasveja kerättiin pitkin kesää ja prässättiin.

Minun kouluaikanani tätä tehtävää ei ollut. Nyt esikoinen (hän on menossa kasille syksyllä) tekee kesäkasviota, mutta kesäkasvio on viety nykyaikaan eli hän ottaa valokuvia kasveista. Kesäkasvioon pitää kuvata kesän aikana 45 kuvaa. Esikoinen on käynyt pari kertaa itsekseen kuvaamassa kasveja ja kerran olemme käyneet yhdessä kävelemässä pienen lenkin ja kuvanneet lähialueen pientareita. Asumme omakotitaloalueella ja myös omalla pihallamme on luonnonaluetta rinteessä ja omalta pihaltakin löytyy monta luonnonvaraista kasvia.


Monet kasvit olen tunnistanut, mutta joidenkin nimiä olemme etsineet myös luontokirjoista. Itselle on palautunut mieleen monen kasvin nimi ja myös ihan uusia tuttavuuksia on löytynyt. Enpä ole muuten koskaan aikaisemmin tullut huomanneeksi, kuinka valtavan paljon erilaisia kasveja on ihan kilometrin säteellä kodistamme. Nyt kun olemme kävelleet silmät avoinna, niin ihan muutaman metrin sisällä on saattanut olla viittäkin eri kasvia.

Ja nyt jo mietin, miten tämä sitten parin vuoden päästä hoituu kuopuksen kanssa. Esikoinen on niin tunnollinen ja kuvaa taatusti kasviota pitkin kesää. Kuopuksen tyylistä olisi se, että hän siirtää touhua koko ajan eteenpäin ja lopulta sitten päivää ennen koulun alkua kuvaa minkä ehtii ja sitten kiukuttelee, kun ei löydä 45 eri kasvia.
 

Oletko sinä koonnut kesäkasviota kouluaikaan tai ovatko lapsesi sitä tehneet?

Ja kun nyt lähellä juhannusta olemme, niin eikös juhannuksen liity kukkataikoja. Piti poimia seitsemän erilaista kukkaa ja laittaa ne tyynyn alle ja unessa näki tulevan puolison, eikös se jotenkin noin mennyt? Onkohan tästä sitten nykyaikainen versio se, että kun olet kuvannut seitsemän erilaista kukkaa ja laitat kännykän tyynyn alle, näet unessa tulevan puolison?

Hyvää juhannusta!

2 kommenttia:

  1. Minun ei ikinä kouluun tarvinnut kerätä kasviota, mutta isäni on pakottanut minut kasvion keräämiseen :) Siinä oli hommaa ihan älyttömästi, kun piti prässätä kasvit ja sitten teipata paperille. Digikasvion keräämisestä voisin hyvinkin innostua itsekin. Toisaalta jos jokaista lasta autan sen tekemisessä, niin kolmas kierros varmaan jo tympii :D

    Mukavaa juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin ollut isäsi toimesta omatoiminen kesäkasvion kasaaminen. Jäikö siitä sulle hyviä vai huonoja muistoja ja mitä opit kasveista?

      Olen käynyt nyt kerran kuvaamassa esikoisen kanssa kasveja ja se oli ihan mielenkiintoista. Innostuin tutkimaan luontokirjoja sen jälkeen aika pitkäksikin aikaa. Seuraava kuvaussessio tehdään varmaan parin viikon päästä, jolloin on taas uudet kasvit kukassa.

      Mukavaa juhannusta teillekin!

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!