Äitiydestä

Äitienpäivänä on hyvä pohtia äitiyttä. Äitinä koen olevani lämmin, keskusteleva, empaattinen, mutta samalla tietyllä tavalla jämpti. Äitinä olen ollut välillä äärimmäisen väsynyt, myös katkera ja marttyyri. Lasten ollessa pieniä suoritin niin äitiyttä kuin koko elämääni. En ole ylpeä näitä kirjoittaessani, mutta nekin vaiheet ovat kuuluneet elämääni ja ovat osaltaan tehneet minusta sellaisen kuin nyt olen. Koen oman kasvumatkan käynnistyneen pitkälti vanhemmuuden myötä.

Omat lapset pistivät monet ajatukseni kasvatuksesta ja vanhemmuudesta uuteen uskoon. Minusta on tullut pehmeämpi ja lempeämpi lasten myötä. Ennen omia lapsia ajattelin kasvatuksen olevan jotenkin suoraviivaisempaa, mutta lasteni myötä olen oppinut, että siihen vaikuttaa aika moni asia. Kuten vaikka ne lapset ja heidän persoonallisuus. Minulla on onni saada olla kahden aika erilaisen lapsen äiti. Toinen on introvertti ja toinen ekstrovertti. Toinen elää tunteella, toinen järjellä. Toinen on älykkö, toinen toimija. Toinen ajattelee ensin (ja pitkään ja hartaasti), toinen tekee ensin ja ajattelee vasta jälkikäteen. Toinen on rauhallinen. Toinen puhuu ja liikkuu koko ajan. Lapseni ovat opettaneet minulle itsestäni enemmän kuin mikään tai kukaan aikaisemmin.

Vaikka olen lastenkasvatuksen ammattilainen, olen välillä ollut ihan pihalla omien lasteni kanssa. Apua, lapseni raivoaa, mitä minä nyt teen. Lapseni on täysin käpertynyt itseensä enkä saa hänestä mitään ulos. Apua. Lapseni rällää illalla eikä rauhoitu sänkyyn. Kääk! Ja juuri samoista asioista jakelen perheille vinkkejä, miten toimia. Omat lapset ovat opettaneet ihan valtavasti nöyryyttä. Aina ei kaikki todellakaan mene kuten oppikirjoissa sanotaan.

Äitinä en huuda, en rähjää. Olen keskusteleva. Kuopus on sanonut minulle: "Mikset sä ole ihan tavallinen äiti ja anna vaikka joskus kotiarestia. Miksi meillä koko ajan puhutaan tunteista ja mindfulnessista. Ja ostetaan luomua". Niin, että teki miten päin vaan, aina voi kuulla kriittistä pohdintaa omien lasten suusta.

Olen viime päivinä lueskellut Mitra Vasaran kirjaa "Ihana äiti, ihana nainen - voimaa äitiyteen, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen". Kirjan ajatukset sopivat hyvin paljon siihen, mitä itse ajattelen äitiydestä. Äidin on tärkeä pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Äidin omilla tarpeilla on väliä. On tärkeä helliä itseään arjen keskellä. Äitiydestä ja lapsista voi nauttia, äitiys ja vanhemmuus ei ole vain uuvuttavaa suorittamista.

Hyvää äitienpäivää, kaikki äidit! Rentoa ja omanlaista.

ps. muistuttelen blogissani olevasta ihanasta arvonnasta, Sanna Wikströmin Hyvän elämän reseptit - kirja on arvottavana blogissani.