tiistai 26. toukokuuta 2015

Vapaaehtoistyöstä


Olin tänään koulun vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksessa, lauantaina olin talkoolaisena vanhempainyhdistyksen kevätriehassa rakentajana ja valvojana temppuradalla. Olen tehnyt vapaaehtoistyötä niin kauan kuin muistan. Olen ollut urheiluseurojen hallituksessa, MLL:n toiminnassa, Kestovaippayhdistyksessä, päiväkodin ja koulun vanhempainyhdistyksissä. Nykyisessä elämäntilanteessa, kahden koululaisen äitinä, haluan olla mukana edesauttamassa oman alueen lasten hyvinvointia ja viihtyvyyttä koulussa. Haluan olla luomassa yhteisöllisyyttä ja hyvää henkeä oppilaiden ja vanhempien välille.

Päiväkodin ja koulun vanhempainyhdistyksissä minulla on ollut hieno mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja tehdä talkootyötä. Olemme järjestäneet tapahtumia ja myyjäisiä ja sitä kautta keränneet rahaa päiväkodin ja koulun toimintaan. Rahat ovat menneet esimerkiksi luokkien retkirahastoihin, välituntivälineisiin ja luentopalkkioihin. Päiväkodissa maksoimme esimerkiksi nukketeatteriesityksen ja kotieläinpihan päiväkodin pihalle. Unohtumattomia elämyksiä lapsille.



Kestovaippayhdistyksen toiminnassa mukana oleminen teki kotiäitivuosistani merkittäviä. Oli hienoa viedä eteenpäin tietoutta kestovaipoista ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Meillä oli huisin hauskaa! Edelleenkin muistelen lämmöllä sitä aikaa.

Sama hyvä fiilis on jatkunut myös muussa vapaaehtoistoiminnassa, jossa olen ollut mukana. Välillä harmitellaan aktiivien vähyyttä, mutta pienelläkin porukalla voidaan saada aikaan isoja asioita.

Sen olen oppinut, etten enää ilmoittaudu vapaaehtoiseksi mihinkään koviin isoihin tehtäviin. Minulla ei ole aikaa ja mahdollisuuksia toimia puheenjohtajana eikä minusta olisi rahastonhoitajaksi tai sihteeriksi. Mutta hallituksen jäsen voin olla ja tapahtumissa talkoolaisena. Minä en ole mokkapalavanhempi, minusta ei ole leipojaksi tapahtumiin, mutta mielelläni annan muuta talkoopanostani. Ja joulumyyjäisiin olen tehnyt muutaman käsityön myytäväksi.

Tiedän, että jotkut ihmiset myös väsyvät vapaaehtoistyössä. Ja tiedän, että on myös vanhempia, jotka eivät jaksa olla mukana kaiken maailman varainkeruussa vaan mieluummin maksaisivat rahalla esim. leirikoulut. Meillä vanhempainyhdistyksessä on erilaisia mahdollisuuksia olla mukana. Osa on kokouksissa mukana ideoimassa toimintaa, osa leipoo ne mokkapalat tapahtumiin, osa ylläpitää vanhempainyhdistyksen nettisivuja tai blogia, osa saa työpaikoiltaan arpajaisvoittoja tapahtumiin. Osa käy sitten vaan tapahtumissa, mutta ostelee sieltä sen verran paljon, että tukevat sitä kautta toimintaa. Osa ei ole millään tavoin mukana. Itse koen, että saan paljon vapaaehtoistyöstä ja siksi haluan olla mukana. Se luo yhteisöllisyyttä. Mieluummin teen kuin valitan, että miksi kukaan ei tee eikä järjestä mitään.


Mies on mukana paikallisen omakotiyhdistyksen toiminnassa ja aluetoimikunnassa, jossa päätetään asuinalueemme tapahtumista ja kehityslinjoista. Tällainen vapaaehtoistoiminta on myös hieno mahdollisuus saada tietoa siitä, mihin suuntaan omaa asuinaluetta tai lasten koulua ollaan kehittämässä ja se antaa myös mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Haluan antaa myös lapsillemme mallia aktiivisesta elämäntavasta ja siitä, että vapaaehtoistoiminta on iloinen ja elämää rikastuttava asia.

Oletko sinä mukana vapaaehtoistyössä? Millaisissa hommissa olet ollut ja mitä se on sinulle merkinnyt?

2 kommenttia:

  1. Olen pitänyt 10 vuotta lasten-, nuorten- ja aikuistenjumppatunteja kotipaikkakuntani paikallisessa seurassa. Siitä on aivan älyttömän hyviä muistoja! Itse voimistelin samassa seurassa pitkään ja teimme erilaisia esiintymismatkoja. Opiskeluaikoina toimin opiskelijajärjestössä. Ihan hillittömän hauskaa, mutta myös vastuullista, koska opiskelijajärjestö pyöritti myös liiketoimintaa. Säännöllinen vapaaehtoistyöni päättyi vasta, kun muutimme ulkomaille. Sen jälkeen en ole enää löytänyt mukaan vapaaehtoistyöhön, muutenkuin mokkapalaäidiksi kerran vuodessa. Syytän siitä epäsäännöllistä työtäni. Olen jo muutaman kerran varovaisesti miettinyt, että missä voisi aloittaa jälleen vapaaehtoistyön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että sinäkin olet ohjannut jumppia! En tiennytkään tätä aiemmin. Luulen, että sinunkin elämässäsi tulee vielä uudelleen vapaaehtoistyön aika. Ja sekin on jo hyvä, jos kerran vuodessa leipoo ne mokkapalat johonkin tapahtumaan.

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!