torstai 14. toukokuuta 2015

Ilokuvaus


Olin Kaivopuistossa kuvattavana reilu kuukausi sitten. Olin jo pitkään halunnut yritykseni nettisivuille valokuvia itsestäni. Sellaisia kuvia, joissa en virallisesti pönötä vaan mieluusti kuvia, jotka ovat luonnossa otettuja. Törmäsin netissä termiin "Ilokuvaus". Olisiko se minun juttuni? Tunnekeskeinen valokuvaus.

Tunsin jollain tavoin Ilokuvauksen Annan. Olimme reilu vuosi sitten samassa "Vahvuutta vanhemmuuteen" - perheryhmäohjaajakoulutuksessa. Meillä on samaa ammatillista taustaa. Koulutuksen aikana ei tullut puheeksi, että Anna myös valokuvaa. Törmäsin Ilokuvaukseen useassa eri yhteydessä ja lopulta tulin tulokseen, että se on "tuotu" niin monta kertaa eteeni, että tartun tilaisuuteen ja otan yhteyttä Annaan ja sovin kuvauksesta.

Anna kävi kotikäynnillä meillä ja suunnittelimme kuvausta. Anna kyseli voimapaikkojani. Meri tuo minulle voimaa. Kuvauspaikaksi valikoitui Kaivopuisto, jossa on sekä ihania vanhoja puita että myös meri lähellä. Kotikäynnin yhteydessä kävimme vahvuuskorttien avulla läpi myös vahvuuksiani äitinä ja naisena. Niistä sain muistoksi tuon yllä näkyvän kuvan.


Minä olen "huono" olemaan valokuvissa. Koen itseni rumaksi monissa kuvissa, silmäni ovat usein kiinni, ilme hölmö, näppylä naamassa, hiukset sikin sokin ja ties mitä. Olen kovin itsekriittinen. Tätä kävin Annan kanssa läpi myös ennen kuvausta. Oman jännityksensä toi se, että kuvat olivat tulossa yritykseni nettisivuille. Ja toki haluan, että yritykseni nettisivuilla olevat kuvat ovat hyviä.

Kuvauspäivä oli aurinkoinen ja lämmin. Juuri otollinen kuvanottoa varten. Anna sai minut rentoutumaan. Hän pyysi minua kuvanottohetkellä esimerkiksi ajattelemaan asioita, joista olen kiitollinen tällä hetkellä. Tai niitä visioita, jotka minulla on yritykseni suhteen kahden vuoden päästä. Erityisen hyvältä tuntui, kun Anna sanoi jossain vaiheessa, että "tiedätkö Heli, sinusta huokuu rauha".


Minusta otettiin lukuisia kuvia. Sain valita niistä kolme mieleistäni. Nyt ne kolme valitsemaani kuvaa ovat myös yritykseni nettisivuilla. Itse pidän erityisesti tästä kuvasta, jossa kurkistan vanhan puun takaa ja myös tuosta meren rannalla otetusta kuvasta.

Kuvauspäivästä jäi hyvä muisto sekä mieleeni että kuviin. 

10 kommenttia:

  1. Mukavaa, että kuvauspäivästä jäi hyvä muisto. Minäkään en pidä kuvattavana olosta ja varmaan siksi harvemmin onnistun kuvissa. Olen yrittänyt siedättää itseäni ja antaa muiden napsia minusta kuvia sen sijaan, että pakoilisin kameraa. Vielä on siedätyshoidossa tekemistä ;)

    Kivat kuvat sinusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kovasti yritän siedättää itseäni ja siksi olen julkaissut myös täällä blogissani enemmän kuvia minusta. Mutta joo...siedätys jatkuu minullakin. Ei valokuvattavana olo vieläkään luontevaa ole, mutta onneksi on myös kokemusta siitä, että välillä sitä voi myös onnistua kuvissa.

      Ja kiitos, pidän itsekin näistä kuvista paljon.

      Poista
  2. Onnistuneita kuvia :) Minä pysyttelen täällä kameran toisella puolella edelleen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minäkin varmaan muuten pysyttelisin vain kameran toisella puolella ellen olisi yrittäjä. Pitää opetella sitä, että on näkyvä ja esillä.

      Poista
  3. Täälläkin yksi joka viihtyy huonosti linssin edessä ja sen huomaa kyllä kuvista... Mutta ihana tuo ilokuvaus! Blogissani olisi sinulle haaste. Mukavaa Viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilokuvaus oli kiva kokemus. Ja haaste huomattu, postaus on vielä vähän kesken. Lähipäivinä julkaisen postauksen. Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  4. Aivan todella kauniit kuvat sinusta! :)

    VastaaPoista
  5. Onpa kauniita kuvia sinusta :) Luonnossa otetut kuvat ovat niitä aidoimpia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin tykkään luonnossa otetuista kuvista. Myös meidän lasten 1 v kuvat on otettu luonnossa.

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!