Uusin Tatu ja Patu - kirja on ilmestynyt. "Tatu ja Patu etsivänä.Tapaus Puolittaja". Kirja on hyvä. Siinä on loistava sanoma. Puoletkin riittää. Kirjassa nelivuotias Aada ymmärtää, ettei kaikkea tarvita niin paljon. "Liikaa tavalaa. Aata ei tykkää. Liikaa leluja, liikaa lahjoja. Liikaa vaatteita. Liikaa helkkuja. Puolet vähemmän liittäisi". "Aata ei tykkää kun huone on ihan täynnä tavalaa, ei mahlu leikkimään. Aata piilotti lahjat komeloon. Aata antaa ne semmoisille, joilla ei ole yhtään leluja". Ja Aada toteaa myös, että kun tavaraa on vähemmän, tulee myös vähemmän roskia. Miten viisas sanoma tässä lastenkirjassa onkaan!
Olen raivannut tavaraa KonMarin innoittamana. Vähän liiankin ahkerasti. Meinasi nimittäin mennä jo raivaus överiksi ja aloin kihistä kiukusta, kun koko elämä on raivaamista ja siivoamista. Onneksi tajusin pysähtyä. Mistä tämä kiukkukihinä kertoo? Mitä minä oikein olen tekemässä? Siivoamassa hampaat irvessä? Siivoamassa niin tosissani, että kihisen kiukusta? Mikä oma tarpeeni ei toteudu, kun koen tällaista kiukkua?
Kaiken tuo raivaamisen keskellä olen miettinyt paljon tavaraa. Todellakin, puoletkin riittäisi. Olen jo vuosia ostanut aika säästeliäästi. Jo siksikin, että näin yrittäjyyden alkuvaiheessa niitä tuloja ei ole ihan hirvittävän hulppeasti ollut. Olen samalla kyseenalaistanut paljon kulutukseen perustuvaa kulttuuria. Mihin ihmiset tarvitsevat sitä kaikkea tavaraa, mitä he ostavat? Moni lohtushoppailee eli kun elämässä mättää joku asia, lähdetään shoppailun kautta hakemaan hyvää oloa ja iloa elämään. Ehkä se lohtu ja ilo pitäisi kuitenkin etsiä jotain muuta kautta?
Tällä hetkellä minulla on olo, etten osta mitään uutta. Olen kerännyt Muumimukeja ja Mariskooleja, mutta vitriinikaapit hyllyt ovat täynnä. Niitä ei mahdu lisää. Olen kerännyt retroa, esimerkiksi Finelin kahvipannuja ja vanhoja kahvipurkkeja. Niitäkään ei enää mahdu. Kirjoja on enemmän kuin tarpeeksi. Vaatteitakin minulla on. Pojat eivät enää tarvitse leluja. Kaikkea on yllinkyllin.
Tämä Uppo-Nallen runo on niin hyvä:
"Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa, elämä kuitenkin yhtä ja samaa.
Iloon ei tarvitse tavaraa hankkia, onneen et tarvitse edes pankkia".
- Elina Karjalainen -
Mitä sinä ajattelet? Riittäisikö puolet? Puolet vähemmän tavaraa? Entä puolet vähemmän palkkaa?
Seuraa blogiani myös facebookissa!
Hyvää pohdintaa. Usein puolet riittäisi.
VastaaPoistaPuolet vähemmän tavaraa: kyllä! Puolet pienempi koti: riittäisi, mutta kun asumme täällä missä asumme, niin ei oikeasti, sillä olen kotiin helposti juurtuva ihminen. Puolet vähemmän palveluita ja matkoja: hmm, riittäisi kyllä (en muuten käy _ollenkaan_ kampaamoissa tai kauneushoidoissa, tässä voisi ehkä pienyrittäjiä tukeakseni aloittaa puolet enemmän -kampanjan! Puolet vähemmän materiaa, mutta puolet enemmän palveluita!). Puolet vähemmän palkkaa: tämä on vaikea. Puolella vähemmän tulisi toimeen, olen työskennellyt freelancerina ja ollut lasten kanssa kotona, tulimme silloin toimeen. Tosin elimme pitkälti mieheni palkalla. Mutta toisaalta täällä pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista, näiltä laitamilta julkisilla päivittäin kulkeminen on tyyristä. Lasten harrastukset, koulun retket, maksani hyvää tekevien järjestöjen lahjoitussummat... Puolikkaaseen palkkaan en tässä elämäntilanteessa heti suostuisi. Jos perheessämme molemmat aikuiset saisivat puolikasta palkkaa, meidän pitäisi myydä talomme.
Summa summarum: puolet vähemmän monessa, mutta harkiten. Olin kaksi vuotta sitten loppuvuoden vaatteidenostolakossa. Se toimi hyvin ja sai minut miettimään omaa kuluttamistani. En tarvinnut uusia vaatteita. En tarvitsisi nytkään syyskenkiä lukuun ottamatta. Mutta toisaalta haluan tukea kotimaisia vaateyrityksiä ja jos kukaan ei osta mitään, niin yrittäjille ja yritysten työntekijöille koittaa kovat ajat.
Mutta jos ostan puolet vähemmän, niin voin käyttää rahani paremmin juuri kotimaisiin tuotteisiin. Ei ylikansallisia Kaukoidässä tehtyjä vaatteita, vaan kotimaassa suunniteltuja ja mielellään valmistettuja vaatteita. Yksi mekko syksyllä: puolet vähemmän kuin vuosi sitten, mutta puolet enemmän kuin aion. :) Eettistä työtä ja kotimaista yrittäjyyttä suosien.
Monesti puolet vähemmän on puolet enemmän ainakin mitä arvoihin tulee. Osin kyllä. Ja aina: roinan ja sen tarpeen määrää harkiten.
<3
Olen samaa mieltä. Puolet vähemmän monessa asiassa riittäisi. Minä käytän aika paljon palveluja (kampaamot, kosmetologit, erilaiset hierontahoidot) ja näissä pyrin aina tukemaan paikallista yrittäjää. Muutenkin kaikissa palveluissa pyrin kannattamaan lähipalveluja (kaupat, elokuvateatteri mieluummin yrittäjävetoinen Bio Grand kuin isommat leffateatterit, paikallinen puutarhamyymälä jne).
PoistaMinäkään en ole valmis tämän hetkistä palkkaani puolittamaan, mutta tämä kertoo lähinnä ehkä siitä, että vielä en ole saanut yrittäjänä palkkaani kovin korkealle tasolle.
Meille riittäisi pienempi koti, mutta tästä nykyisestä en ole kyllä kovin helposti valmis luopumaan.
Uskon kuitenkin, että monelle ihmisille voisi hyvinkin riittää puolet vähemmän tavaraa ja myös puolet vähemmän palkkaa. Matalapalkka-aloilla vaan puolet vähemmän palkkaa olisi todella niin surkean vähän että sillä olisi jo vaikea elää. Ja kun elämä menee liiaksi kituuttamiseksi, sekään ei ole kivaa.
Hei, vinkkaatko minulle yksityisesti noita lähiseutumme kauneusalan yrittäjiä. Minulla on pieni oman hyvän olon projekti menossa. Juoksemassa käyn nyt kesällä 3-4 kertaa viikossa ja kunhan arki taas alkaa, koetan aloittaa aamujoogan/pilateksen Youtuben avulla. :) Mutta haluan tukea paikallisia yrittäjiä ja päästä eroon kauneushoitolapeloistani. Yksi jalkahoito tai kasvojenhoito voisi tehdä hyvää monella tapaa. Mitä yrityksiä suosittelet? :)
PoistaAamujooga/pilates kuulostaa ihanalta. Minulla on aina tempauksia, että aloittelen innolla pilates- yms. harjoittelua nettivideoiden avulla, mutta se sitten jää arjen jalkoihin.
PoistaLaitan sinulle myöhemmin facen kautta viestiä kauneushoitolasta, jossa itse olen käynyt pari kertaa. Se on lähes meidän naapurissa eli aika lähellä teitäkin. Kohta lähden hierojalle, joka on reilun kilometrin päässä meiltä.
Minulla on jo pidempään ollut tavaraähky ja siksi olen väitellyt shoppailua. Joskus tulee ostettua jotain turhaa, mutta yleisesti ottaen shoppailu ei juurikaan kiinnosta minua, joten väittely on helpompaa. Muutama vuosi sitten pidin vuoden jolloin en ostanut muuta kuin lapsille vaatetta ja jonkinverran leluja. Sitä silloin pohdiskelin, että kodin tavaramäärässä tuollainen vuosi ei näkynyt lainkaan vaikka pistin paljon tavaraa kiertoon. On se paradoksaalista että länsimaisesta ihmiseltä menee hirveästi aikaa ja vaivaa tavaraa vastaan taistelussa. Puolet vähemmän tavaraa olisi todella hyvä.
VastaaPoistaPuolet pienempi asunto olisi rankka paikka. Me asumme aika tiiviisti jo nyt. Tavallaan voisi sanoa, että yritämme toteuttaa tuota jo nyt sillä, että emme ostaneetkaan sitä isompaa asuntoa vaan jäimme vanhaan.
Omat rahani kuluvat tavaran sijasta elämyksiin ja matkoihin. Ekologisesti lentomatkailu on varmaankin tavaran kahmintaa pahempi vaihtoehto, mutta toistaiseksi en haluaisi matkailusta ottaa puolia pois. Toisaalta aina ei tarvi lentää. Tämän kesän autoreissu oli hyvä ja olen jo alustavasti suunnitellut, että muutaman vuoden päästä voisimme interrailata poikien kanssa.
Puolet palkasta olisi vaikea paikka. 5-henkisen perheen kulut ovat korkeat.
Viisaalta kuulostaa tuo satsaaminen tavaran sijaan elämyksiin. Interreilaus kuulostaa hyvältä, eräs tuttavani koulun vanhempainyhdistyksestä oli viime kesänä reilaamassa perheensä kanssa.
PoistaMeidän kotimme on aika iso, mutta en ole valmis muuttamaan pienempään, ainakaan nyt vielä. Ehkä sitten kun pojat ovat muuttaneet omilleen, voi miettiä tästä kodista luopumista. Olen aina asunut aika tilavasti ja tarvitsen omaa tilaa ympärilleni ja ajatus puolet pienempään muuttamisesta olisi aika kamala ajatus.
Minä olen jo vuosia ostellut suht vähän ja pyrkinyt ostamaan vain tarpeeseen. Mutta jossakin vaiheessa minulla kirppisshoppailu levisi vähän käsistä ja sen tiimoilta kodissamme on paljon suloista keräilytavaraa....