Lomalla on ollut aikaa vain olla. Istua viltillä ja katsella pilviä. Lukea kirjoja tai olla lukematta. Huomaan, että aivoni olivat aika jumissa loppukevään ajan. Kun olen antanut luvan itselleni ottaa aikaa ja hidastaa, ideoita on alkanut pulputa. Tunnen itseni taas luovaksi, hyvinvoivaksi ja todella eläväksi.
Olen tiedostanut, että tarvitsen päivittäisiä hiljentymisen ja hidastamisen hetkiä. Tarvitsen aivoilleni lepoa. Olen tiedostanut tämän, mutta käytännössä en ole kuitenkaan sitä toteuttanut tarpeeksi usein. Pitää tehdä tuota ja tuota ja vielä tuotakin ja lepohetki on tuntunut ajalta, joka on pois tärkeiden tehtävien tekemisestä. Vaikka eihän se niin ole. Pikemminkin päinvastoin. Ja kaiken lisäksi monesti se "tärkeiden tehtävien tekeminen" muuttuukin täysin hyödyttömäksi nettisurffailuksi.
Aivoni kaipaavat rauhoittumista. Jatkossa toivon ymmärtäväni tämän hidastamisen tärkeyden minulle myös niinä aikoina kun en ole lomalla. Kiire vie suorittamiseen ja minun kohdallani aivojen jumitilaan. Joka ei tuota uutta ja luovaa, vaan kiertää kehää. Ja vaikka sen tiedostaakin, niin silti on vaikea ottaa sitä hiljentymisen hetkeä arjessa.
Yrittäjänä koen erityisen tärkeäksi sen, että energiani virtaa hyvin ja olen jaksava. Se on kaiken perusta, kun teen työtä omalla persoonallani. Yrittäjyys on silloin terveellä pohjalla, kun se lähtee hyvinvoinnista eikä siitä, että töitä pitää tehdä koko ajan yötä päivää.
Olen vuosia tottunut suorittamiseen, puskemiseen ja kiireeseen. Nyt yrittäjänä haluan opetella ja oppia toisenlaista tapaa elää, olla ja tehdä töitä. Kokeilen sitä, että sijoitan jatkossa jokaiseen työpäivääni rauhoittumishetken. Heti aamuun tai keskelle päivää rentoutuminen tai mindfulness-harjoitus. Minä teen paljon mindfulness-harjoituksia, mutta useimmiten olen sijoittanut ne iltaan. Jatkossa kokeilen tehdä niitä enemmän pitkin päivää.
Millä tavoin sinä pidät hyvinvoinnistasi huolta päivän aikana? Onko sinulle tärkeää hidastaa ja hiljentää?
Olen tajunnut viime aikoina, kuinka tärkeää hidastaminen/rauhoittuminen/hiljainen hetki minulle on. Liian usein sivuutan sen ja sen huomaa nyt siinä kuinka vaikeaa on pysähtyä kun esim. meditoin :)
VastaaPoistaMinäkin olen liian usein sivuuttanut rauhalliset hetkeni. Olen järjen tasolla tiedostanut niiden tärkeyden,mutta käytäntö on ollut muuta. Mutta tässäkin pitää olla armollinen itselle, vähitellen kohti parempia toimintatapoja.
PoistaMinulla päivät saattavat olla tosi vaihtelevia, välillä on hirveä kiireä ja välillä sitten löysempää. Aamuisin haluan syödä puuroni rauhassa ehdottomasti! Minulla ei meinaa hermo kestää millään sitä, että 10min puurohetkenäni lapset huutavat ja mekastavat. Siksi pyrin syömään ennen kuin he heräävät. Lounaan pyrin syömään aina. Illalla haluan viettää hetken rauhassa nollaten päivää, usein teen sen lukemalla. Noin yleisesti olen varmasti jo niin tottunut sellaiseen peruskiireeseen, että en edes osaa ajatella elämää, jossa olisi selvästi vähemmän kiirettä :(
VastaaPoistaMinäkin elin vuosia kiireessä. Sitten tuli seinä vastaan eli oma jaksaminen alkoi pettää. Minulla tämä ilmenee esim. päänsärkynä ja kireytenä. Minä olen aika helposti stressaantuva ja siksikään kiire ei sovi minulle.
PoistaMinullekin iltanollaukset ovat tärkeitä. Lukeminen nollaa hyvin ajatukset.
Minä laiminlyön aivan liian usein tuota hiljaista rauhoittumista, vaikka sitä oikeasti tarvitsen. No, syksyllähän tulee aina aloitettua uusia asioita. Nyt voisin alkaa pitää parempaa huolta itsestäni. Myös näiden hidastamisten muodossa. Mukavaa alkavaa viikkoa!
VastaaPoistaTuo rauhoittumisen laiminlyönti on minullekin niin tuttua. Itsestä parempi huolen pitäminen on hyvä tavoite, ihan kaikille.
PoistaMukavaa alkavaa viikkoa sinullekin!
Viisaita mietteitä taas! Itse nollaan parhaiten ajatukset ja hiljennyn, kun pääsen lenkille lempipaikkaani lähimetsään. Se on mielestäni maailman kaunein paikka.
VastaaPoistaToivoisin myös, että voisin aloittaa uudelleen kundaliinijoogan. Terveyssyistä se ei ole ollut pitkään aikaan mahdollista, ja viime aikoina sille ei valitettavasti ole riittänyt aikaa..
Kiitos sanoistasi! Metsä on monelle rauhoittumisen paikka, niin myös minulle. Minustakin olisi kiva kokeilla joogaa, meillä ei vaan sitä ole lähimaillakaan. Ehkä syksyllä kokeilen jotain nettijoogakurssia.
PoistaTuttuja juttuja tässä kirjoituksessasi. Minäkin kaipaan välillä hiljentymistä ja koen, että aivoni välillä täyttyvät liikaa. Vaikka olisi hyviä ja ihaniakin asioita mielessä ja tehtävänä, niin joskus on vain tarpeen hiljentyä ja tyhjentää aivonsa.
VastaaPoistaMinä suorastaan tunnen aivoissani niiden täyttymisen. Kovalevy menee helposti ihan täyteen ja silloin on tosi tukkoinen olo. Hiljentyminen on tärkeää.
PoistaVarmaan hyvä olisi osata hidastaa. Mutta toisaalta, vaikka vauhtia piisaa, tavallaan hidastan silti. Olen kotona lasten kanssa, vaikka opiskelen ja teen miljoonaa muuta asiaa (liioitellusti) samalla. :)
VastaaPoistaja hei, kiitti vielä noista sun yrityspostauksista, vaikken niihinkään juuri koskaan mitään kommentoi. Pitänee ne lukea kaikki tähän astisetkin vielä huolella läpi - nimittäin ihan näin hissun kissun elääkseen, täällä on samansuuntaisia ajatuksia tulevaan. :)
Minustakin tuntuu, että vauhtia piisaa monella saralla ja silti koen hidastavani. Kiva jos yrityspostauksista on ollut iloa, niitä tulee pian lisää kun Kasvun Taika täyttää vuoden ensi viikolla. Mieletöntä lukea, että suunnittelet yritystä! Wau!
Poista