lauantai 12. maaliskuuta 2016

Miten elämäni on muuttunut kahdessa vuodessa?


Blogini täytti pari päivää sitten kaksi vuotta. Eilen jäin miettimään sitä, mitä on tapahtunut elämässäni viimeisen kahden vuoden aikana. Olin Äitipeli - kirjan julkkareissa ja siellä juttelin kahden naisen kanssa yrittäjyydestä. Mainitsin, etten kolme-neljä vuotta sitten vielä voinut kuvitellakaan olevani yrittäjä. He tietenkin kysyivät tarinani, miten tulin sitten lähteneeksi yrittäjäksi. Kerroin tarinani ja samalla mainitsin, että päätös lähteä palkkatyöstä käynnisti elämässäni myös monta muuta prosessia. Ja sanottuani tuon tajusin, että elämäni on aika erilaista kuin kaksi vuotta sitten. Niin moni asia on muuttunut. Ja lähinnä vain hyvällä tapaa.

Minusta todellakin tuli yrittäjä. Uskalsin irtisanoutua palkkatyöstä ja perustaa yrityksen. Uskalsin kuunnella sydäntäni ja tehdä isoja ratkaisuja elämässäni kaksi vuotta sitten. Hienolta tuntuu se, että saan rahaa siitä työstä, jonka tekemisestä tykkään eikä tarvitse herätä aamulla kettuuntuneena, kun taas pitää aloittaa työpäivä.

Olen ollut kiinnostunut ihmisenä ja vanhempana kasvamisesta jo vuosia. Mutta pari vuotta sitten asian suhteen käynnistyi suurempi aalto. Olen alkanut elää unelmieni mukaan enkä ole vain suunnannut ajatuksia unelmiini. Ennen etsin onnellisuutta ulkoa päin, ulkoisista asioista. Nyt tiedän onnellisuuden tulevan sisältäni. Ajatteluni on avartunut ja maailmankuvani laajentunut.

Viimeisen kahden vuoden aikana olen harjoitellut sekä vuorovaikutus- että tunnetaitoja. Olen opiskellut mindfulness-ohjaajaksi ja se on ollut merkittävä askel omalla polullani ihmisenä kasvamisen suhteen. Nyt on menossa opinnot Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Olen tutustunut lukuisiin uusiin ihmisiin ja tuntuu, että moni ihminen on tuonut jotain uutta elämääni. Uutta ajateltavaa tai uusia tuulia johonkin suuntaan.

Minusta on tullut kahden viimeisen vuoden aikana paljon suurpiirteisempi kuin ennen olin. Voin myöntää, että meillä ei ehkä ole enää niin siistiä kuin joskus on ollut. Hyviäkin puolia tästä rennommasta elämänasenteesta on. Tätä remonttia olisi ollut tosi vaikea sietää vaikkapa kolme vuotta sitten. Luulen, että olisin pimahtanut aika nopeasti, jos vesi ei olisi tullut 2.5 viikkoon. Nyt ajattelin lähinnä "nyt on näin". Toki oli päiviä, että harmitti, mutta meillä oli kuitenkin koko ajan katto pään päällä ja muuten asiat ihan hyvin. Mitä nyt alakerta ihan kaaoksessa, joka paikka täynnä pölyä ja muuta sellaista pientä.

Yrittäjyys on tuonut esille itsestäni ihan uusia piirteitä, sellaisia, jotka eivät palkkatyötä tehdessä juurikaan näkyneet. Olen huomannut, että minun on aika vaikea välillä sietää epävarmuutta ja sitähän yrittäjän elämässä on aika paljonkin. Kasvatan jatkuvasti luottamuksen tunnetta itsessäni, mutta epävarmuus on ihan eri tavoin mielen päällä kuin se oli palkkatyöläisenä. Yrittäjyyteen heittäytyminen on osaltaan vauhdittanut omaa kasvuprosessiani.

Luultavasti viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut enemmän asioita kuin tapahtui sitä ennen moneen vuoteen. Sitä ennen suurten muutosten vuosia olivat lasten syntymät. Silloinkin käynnistyi kasvuprosessia elämässäni. Tuli halu kehittää omia vuorovaikutustaitoja ja toimia toisin kuin omat vanhemmat toimivat minun ollessani lapsi.

Millaisia sinun kaksi viimeistä vuottasi ovat olleet? Ovatko muutoksen tuulet pyörineet vai ovatko vuodet olleet tasaisia?

ps. kuvassa Hyvän mielen kortteja, jotka olen saanut arvostelukappaleeksi

2 kommenttia:

  1. Minun viimeiset kaksi vuotta on ollut pohdintaa ja prosessointia liittyen mun töihinpalaamiseen ja meidän asuntokuvioihin. Mukaan mahtui asunnon remontti ja myynti. Tammikuussa aloitin määräaikaisen työn perhepäivähoitajana. Syksyllä sitten ratkeaa viimeistään työkuviot. Epävarmuuden sieto on melkeinpä mun huonompia puolia. Ja sitä tässä on saanut harjoitella. Multa löytyy myös nuo Hyvän mielen-kortit. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että epävarmuuden sieto on aika monella alhainen. Ja monella se on varmaan myös se tekijä, miksi ei uskalla edes tehdä isompia päätöksiä elämässä vaan pidättäydytään tutuissa ratkaisuissa. Epävarmuuden sietoa olen saanut kovasti kehittää viimeisen kahden vuoden aikana ja näyttää, että ne treenit jatkuvat.

      Mukavaa sunnuntainta sinnekin!

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!