lauantai 16. tammikuuta 2016

Mutta mitä tapahtui sokerittomuudelle?


Minulla oli sokeriton vuosi 2014. Sen vuoden aikana söin herkkuja ainoastaan helmikuussa, kun täytin 40 v ja olimme risteilyllä, pääsiäisenä ja muutaman muun yksittäisen kerran jonkun juhlan tai vierailun yhteydessä. Syynä sokerittomuuteen oli halu laihtua. Minulle oli vuosien varrella tullut lisäkiloja. Kilo vuodessa, joka ei sinänsä ollut suuri määrä, mutta sitten huomasinkin painavani kuusi kiloa enemmän kuin olin tottunut painamaan. Liikunnan lisääminen ei auttanut kiloihin. Päätin kokeilla sokerittomuutta. Ja paino lähti välittömästi tippumaan ja tunsin oloni muutenkin hyväksi.

Sokerittomuus loppui vuosi sitten jouluna. Tilanne levisi käsiin. Söin jouluna niin paljon herkkuja, että en saanut enää kaiken sen mässäilyn jälkeen palautettua sokerittomuutta. Vuoden aikana olen välillä vetänyt jopa ihan sokeriövereitä. Olen juonut cokista, ostanut irtokarkkeja ja syönyt suklaata. Olen ostanut irtokarkkeja ja suklaata jopa nälkääni ja saanut nälän niillä hetkellisesti pois - ja hetken sokeriöverin jälkeen on huono olo. Tiedän, että se on huono tapa ja silti olen tehnyt sitä.


Nyt minun olisi tarkoitus palautella sokerittomuutta ja terveellisiä ruokailutapoja elämääni. Ei ehkä ihan täysin ehdotonta sokerittomuutta, mutta ei enää cokiksen lipittämistä tai irtokarkkiövereitä. Minä voin vuoden 2014 hyvin. Silloin sokerittomuus tuntui helpolta. Mikä tapahtui sen jälkeen, sitä en osaa sanoa. Minä en vahdi painoani enkä tutki jokaista suupalaa. Mutta haluan palauttaa elämääni sen kepeyden ja hyvän olon tunteen, jota koin vuoden 2014 aikana. Miten makuaistikin herkistyi sen vuoden aikana. Miten makealta ja hyviltä hedelmätkin maistuivat. Miten hyväksi tunsin oloni. Ja miten hyvältä näytinkään siinä lyhyessä trikoomekossa, jonka ostin kesäksi. Nyt on taas vatsan ympärille tullut vararengasta. Liikaa.

Ajatus oli aloittaa uudet terveelliset ruokatavat heti vuoden alusta. Mutta voin kertoa, että tämä vuosi ei ole alkanut kovin lupaavasti. Olen nyt jo syönyt irtokarkkeja, keksejä, suklaata ja juonut limsaa. Tästä suunta ei voi olla kuin parempaan. Ihmettele, mikä tässä nyt on niin vaikeeta, kun se kaksi vuotta sitten onnistui niin hyvin. Tällä hetkellä ajatus sokerittomuudesta tuntuu lähes mahdottomalta. Olisi niin kiva vaan olla lökäpöksyt jalassa ja juoda cokista, syödä irtokarkkeja ja keksejä. Maata sohvalla ja laiskistua. Paisua kuin pullataikina. Pian käykin niin ellen tee jotakin. Miten se kaksi vuotta sitten onnistui helposti ja nyt tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta?

10 kommenttia:

  1. Siihen menee pari päivää, taikka viikko, kun himo laantuu ja sitten sokerihimo heltiää. Tai ainakin sellainen kokemus minulla on.

    Vetäisin itsekin eilen irtokarkkeja niin paljon, että voin huonosti. Ehkä se on paras tapa muistuttaa itseään siitä, että mikä ei tunnu kehossa hyvältä ei ole sille hyväksi =). Jokin noissa sokerisissa ja keinotekoisesti makeutetuissa herkuissa addiktoi ja sellaisesta vaikutuksesta haluaisin itsekin irti.

    Tsemppiä sokerittomuuteen =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä. Kyllä vaan herkuissa jokin addiktoi. Koitan lähteä nyt itselleni armollisesti liikkeelle ja pyriä ensin eroon juuri noista irtokarkeista, suklaista ja kekseistä. Jos niitä ei osta, niitä ei kotona ole. Ja sitten voin lähteä miettimään, missä kaikkialla muualla sitä sokeria on ja miten sitä voisi välttää.

      Poista
  2. Muutaman kilon itsekin haluaisin tiputtaa, sen verran että mukavuus palautuu vaatteisiin. Ja sokerittomuus olisi varmasti paikallaan, ainakin sen suuresti vähentäminen. Joulun jälkeen makeaa on tullut todella napittua, ja koukuttunut siihen taas olen. JOssain vaiheessa pystyin jo olemaan melko pienillä määrillä. Limsaa myös tullut juotua, ja mehuja ruoan kanssa. Kiitos, että kirjoituksellasi tsemppaat minua hiukan miettimään sokerin syöntiäni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä jos kirjoitukseni tsemppasi sinua. Itsekin huomaan, että tekstin kirjoittaminen toi vähän lisäpontta omiin ajatuksiin ja nyt ehkä systemaattisemmin lähden karsimaan sokeria pois ruokavaliostani.

      Poista
  3. Minä olen herkku- ja ruoka-addikti, joten tiedän, että on niin vaikeaa päästä herkuista eroon :( Erilaisia yrityksiä olen tehnyt.

    Olen päässyt melkein täysin eroon irtokarkeista ja kaikista limuista. Sain kaksi vuotta sitten akuutin vatsakatarrin ja sen jälkeen paljastui jotain karmeaa. Pahinta vatsalleni ovat irtokarkit. Lääkäri varoitteli niiden olevan täynnä erilaisia vatsaa ärsyttäviä lisäaineita, mutta en uskonut niiden olevan niin pahoja. Saan aivan järkyttävät kivut niistä. Mikään muu ei aiheuta sellaisia. Sen jälkeen oli helppo päättää, että noita lisäainemönttejä en enää syö yhtään. Harmillisesti vatsa kestää hyvin leivonnisia sekä kohtuullisia määriä suklaata ;)

    Tsemppiä muutokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, vatsakipuja irtokarkeista. Kuulostaa ikävältä. Minun vatsani tuntuu sietävän hyvin mitä vaan, mutta oma olotila on aika tuhnuinen liiasta sokerista.

      Kiitos tsemppaamisesta, sitä todella tarvitaan.

      Poista
  4. Tuo onkin paras tapa vältellä niitä asioita, mitä ei halua syödä, eli ei osta niitä kotiin =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä lähden nyt siitä, etten osta karkkeja, limua enkä suklaata. Piilosokeria on hyvin monessa tuotteessa, mutta kun saisi edes ne ilmiselvät sokerit pois, niin sekin olisi hyvä juttu.

      Poista
  5. Itselläni on aina kurinpalautusta kaivatessani niin, että jonkun aikaa pitää lipsua ja tapahtua epäonnistumisia, ennen kuin jossain vaiheessa sitten tulee oikein kunnon sisuuntuminen, ja sen jälkeen skarppaaminen sitten onnistuu. Tuo on niin totta, että kun tottuu olemaan ilman sokeria, jopa hedelmät tuntuvat tarpeeksi makeilta herkuilta. Samoin itse olen sokerinvälttelyaikoinani herkutellut iltaisin jugurtilla ja marjoilla, esim. mustikat tai mansikat, ja sekin tuntuu ihan tarpeeksi herkulliselta!

    Hyvä, kun kirjoitit tästä aiheesta, sain itsekin tästä taas vähän buustia skarpata syömisteni kanssa. Tällä hetkellä syön muuten ihan kohtuuterveellisesti, mutta syön joka ilta (!) jäätelöä...!!! Siitä olisi kyllä aika hyvä päästä taas eroon ;)

    Tsemppiä yritykselle sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei ehkä ole vielä tuo kunnon sisuuntuminen tullut, mutta nyt jo entistä lujempi yritys kohti sokerittomuutta. Sokerittoman vuoden aikana soin paljon maustamatonta jugurttia (Alpro Soya sokeroimatonta) marjojen kanssa ja se oli tosi hyvää.

      Jokailtainen jäätelö kuulostaa hyvältä....nyt alkoi tehdä juuri mieli jäätelöä, kun tiedän sitä olevan pakastimessa. Mutta ehkä nyt kuitenkin tsemppaan enkä lähde penkomaan pakastinta.

      Tsemppiä sinullekin!

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!