Heinäkuussa olimme lomalla. Alkukuusta kävin poikien kanssa katsomassa Kätyrit-leffan ja itselläni oli olo, että se olisi voinut jäädä näkemättäkin. Lapset kyllä pitivät. Kävimme Berliinissä ja siitä reissusta kirjoitin useamman postauksen. Berliiniin sattui superhelle reissumme aikana. Berliinissä kävimme monta mukavaa kohdetta, lapset muistavat erityisesti Tietokonepelimuseon.
Kävin lasten kanssa Mikkelissä. Sain myös kaipaamaani omaa aikaa . Kävin lasten kanssa Tempputemmellyksessä ja entisten naapureidemme luona Kotkassa. Aloitin uuden postaussarja Hetkessä ja postaussarjan ensimmäinen postaus liittyi Intialaiseen päähierontaan.
Elokuun alussa kuopus täytti 10 v. Myin tavaroita ja vaatteita kirpparilla ja kauppa kävikin hyvin. Palasin taas töiden pariin ja yritykseni Kasvun Taika täytti vuoden. Kirjotin vuodestani yrittäjänä. Kirjoitin myös tavoitteestani päästä kohti parempia työskentelytottumuksia. Nyt kun luen tuon tekstin uudelleen, voin sanoa, etteivät kaikki asiat ole toteutuneet. Parannettavaa riittää edelleenkin. Kuun lopussa kävin sirkus-virikekoulutuksen.
Kävimme Lähiöfestareilla ja katsomassa huikeaa Shanghai Acrobatic - esitystä Helsingin Juhlaviikoilla. Olin mukana Lasten Festareilla Leluteekin Emilian kanssa. Starttirahani loppui. Sain sitä vuoden ja olen kiitollinen, että minulla oli mahdollisuus saada sitä niinkin pitkään. Kuun lopussa oli taas mindfulness-ohjaajakoulutusta ja pidin esitelmän teemalla "mindfulness ja vanhemmuus". Syys-lokakuun vaihteessa mies oli työmatkalla Intiassa ja esikoinen leirikoulussa.
Syyskuussa alkoivat koko kauden kestäneet liikuntaryhmäni. Ohjasin viikottain n. 14 ryhmää, josta osa kesti koko kauden, osa oli lyhytkursseja. Kävin katsomassa lasten kanssa Inside out - mielen sopukoissa leffan ja se oli kyllä lastenleffojen aatelia. Olin Messukeskuksessa puhumassa sadoille kuulijoille toimivasta vuorovaikutuksesta ja se oli aikamoinen itseni ylittäminen. Kävin Turussa perhesirkuksen ideapäivässä.
Tein oivalluksen, että marja-aroniaa voi käyttää vispipuuron tekemiseen ja teinkin aika monta kertaa herkullista vispipuuroa. Mindfulness-ohjaajaopintoni jatkuivat hiljaisuuden retriitillä.
Lokakuussa kävin katsomassa lasten kanssa Sirkus Finlandian tämän vuotisen esityksen. Syyslomalla vietin pari päivää lasten kanssa Mikkelissä käyden leffoissa ja taidenäyttelyssä.
Aloitin opinnot Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Huomasin, että bloggaamiseni oli mennyt suorittamiseksi ja pohdin rennompaa bloggaamista. Pyhäinpäivänä muistelin muutama vuosi sitten kuollutta isääni.
Lokakuun loppupuoli ja marraskuun alku oli todella täyteliään työlästä työrintamalla. Kalenteria kun katsoo, niin töitä oli todella paljon sekä päivisin että iltaisin.
Marraskuu oli blogihistoriani hiljaisin kuukausi. Keskityin työntekoon ja kaksiin päällekkäisiin opintoihin. Kirjoitin valmiiksi mindfulness-ohjaajaopintojen referaatin ja heti perään Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen laajan etätehtävän perustunteista.
Isänpäivänä kävimme syömässä herkullista vietnamilaista ruokaa My Sevenissä. Kävin katsomassa ystäväni kanssa Billy Elliot-musikaalin.
Toisen ystäväni kanssa kävin katsomassa musiikkiteatteriesityksen "Neljä pientä annosta". Pilotoin Mindfulness-kurssin vanhemmille ja käytin aika paljon aikaa sen kurssin valmisteluun. Sain kurssista hyvää palautetta.
Lasten koululla oli marrasmarkkinat ja olin niissä talkoolaisena. Kuun lopussa oli mindfulness-ohjaajaopintojen toiseksi viimeinen jakso. Katsoin koko Downshiftaajat-sarjan Elisa Aitiosta muutamassa päivässä, koukutuin siihen ihan täysin.
Joulukuun alussa oli toinen jakso Lasten Tunnetaito - ohjaajakoulutusta. Teemana koulutusjaksolla oli lapsen tunnekehitys ja itseilmaisun tasot ja oman itsen tarkastelu sisäinen lapsi - teeman kautta.
Joulukuun alkupuolella loppuivat koko kauden kestäneet liikuntaryhmäni ja joulukuussa minulla oli jonkin verran yksittäisiä tunteja esim. tonttusirkusta ja useampi uniluento. Kävin katsomassa Äitikorttia ja Saiturin joulua teatterissa. Jäin joululomalle vähän uuvahtaneena, mutta eipä se ihme ole. Aikamoinen syksy takana. Joulua vietimme kotosalla. Joulun jälkeen kävimme katsomassa Talvisirkusta. Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä olin ystäväni kanssa jo meille perinteeksi tulleessa Viattomien lasten päivän konsertissa. Huikean hieno ilta ja mahtavinta on se, että konsertin tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Vuosi vaihtui kamalan pms-päänsäryn kourissa.
Syksyynkin mahtui siis paljon. Töitä ja opintoja, teatteria ja lasten kanssa olemista. Välillä oli tosi tiiviitä jaksoja, oli jopa liian paljon töitä. Kahdet opinnot päällekkäin aiheuttivat myös haasteita. Toivon, että nämä kiireiset jaksot toimivat minulle hyvänä oppiläksynä ja jatkossa osaan aikatauluttaa työni paremmin.
Vuosi 2015 oli runsas ja opettavainen vuosi. Opin paljon itsestäni ja yrittäjyydestä ja sain kehitettyä yritystoimintaani eteenpäin. Aloitin uusia opintoja ja näin sain paljon uutta sekä itselleni että työhöni. Lapset ovat kasvaneet ja voin sanoa, että ruuhkavuodet ovat nyt ohi perheessämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ilahduttavat aina!