perjantai 29. tammikuuta 2016

Mitäpä minulle?


Aikaa on taas kulunut edellisestä postauksesta. Töiden alku näkyy heti postaustahdissa. Käytän vapaa-aikani mieluummin vaikkapa kirjojen lukemiseen kuin netin ääressä olemiseen. Blogi on taas jäänyt hunningolle. Ja vähän on fiilis, että joka kerta kun avaan bloggerin, huomaan, että blogini viralliset lukijat ovat yksi kerrallaan tippuneet pois.  Ehkä pitää ajatella, että "väki vähenee ja pidot paranee" eikä ottaa tätä henkilökohtaisesti ja sillä ajatuksella, että "blogini laatu huononee koko ajan eikä tätä enää kukaan halua lukea, kun en edes ehdi postata kuin silloin tällöin"

Olen ehtinyt valmistua mindfulness-ohjaajaksi ja näistä opinnoista minun on ollut tarkoitus kirjoitella jo pitkään. Viime viikonloppuna oli Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutusta ja niistäkin opinnoista olisi tarkoitus kirjoitella jossakin vaiheessa. Olen ohjannut ryhmiä, suunnitellut tulevaa, käynyt hierojalla. Olo on ollut positiivinen ja usein myös huikean onnellinen. Tiedän olevani monella tapaa oikealla tiellä.

Täyteen sokerittomuuteen en ole vielä päässyt, mutta hyviä askelia olen ottanut kohti sokerittomuutta. En ole ostanut enää irtokarkkeja, suklaata enkä mitään makeaa kotiin. Vaikka monesti mieli olisi tehnytkin. 

Meidän lähelle avattiin uusi kiinalainen ravintola ja hain sieltä tänään perjantain kunniaksi noutoruuat kotiin. Nyt on vatsa täynnä ruokaa ja sen verran väsynyt olo todella täyteliäästä työviikosta, että luultavasti käyn aika pian nukkumaan.

Mukavaa viikonloppua!



12 kommenttia:

  1. Täällä ollaan! :) Kiireeseen voin samaistua, työt ei tekemällä lopu, eikä opinnotkaan vielä ihan hetkeen jos toiseenkaan.

    Se on hieno tunne, kun tietää tekevänsä juuri sitä mitä pitäisikin. Upoksissa on tuonut sen minulle, jokaisesta päivästä on ylpeä ja onnellinen. Toivon, että tämä on se asia, joka kantaa ja jonka vien pitkälle.

    Nostan hattua sokerittomuudelle, mulla kyllä herkuttelu nyt lipsuu ja pahasti. Onneksi kevät ja lenkkikelit on ihan pian oven takana, joten ryhtiliikekkin on ihan kulman takana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin totta, työ ei tekemällä lopu. Minä saisin upotettua itseni ihan täysin yrittäjyyteen ja yrityksen toiminnan kehittämiseen. Pitää osata rajata.

      Upoksissa on upea juttu, olen ollut itsekin innostunut kun olen lukenut postauksiasi siitä.

      Minäkin odotan jo lenkkeilykelejä. Minulle sokerittomuus merkitsee niin selkeää olotilan paranemista, että sitä tavoittelen. Pikkuhiljaa.

      Poista
  2. Moi! Tulin heti kommentoimaan :) Tuo tekstisi alku oli ihan kuin minun elämästäni. Tosin minä en ole töissä, mutta lapsen hoitaminen ja kaikki muu vie aikaa... Olen nyt raivannut huushollia ja hirmu draivilla käynyt esim. opiskeluaikaisia kansioita läpi ja myös tietokoneen tiedostoja. Blogijuttuja on mielessä monta, mutta aina tuntuu tulevan jokin este ja usein valitsen kirjan lukemisen telkkarin katsomisen tai netin sijaan. Ja eilen kun ystäväni soitti ja kysyi, että mitä teen, niin vastasin, että istun keittiön pöydän ääressä ja katselen, kun vauva lajittelee keittiön alalaatikon tavaroita :D

    Ilahduin tästä sinun jutustani, koska olen pohtinut, että lukeeko kukaan bloggaaja kirjoja... Aika harva "normaali"bloggaaja kertoo lukevansa, kirjablogit on sitten erikseen. Mulla on luonnoksissa muutama juttu kirjoista ja pitäisi saada aikaiseksi julkaista ne...

    Olisi kivaa kuulla mindfulness-jutuista!

    Tsemppiä sokerittomuuteen! Minä olen aika hyvin pysynyt erossa herkuista, mutta kohtuudella sallinut jotain ja olen tyytyväinen, että herkkuhimo on kadonnut. ihmeen sitkeä kaveri tuo sokerihimo kyllä on :)

    Mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tosiaan olen viime aikoina valinnut aina muuta tekemistä kuin bloggaamista. Itse pyrin lukemaan mahdollisimman paljon, jonkin verran myös bloggaan lukemistani kirjoista.

      Mindfulness ohjaajakoulutuksesta olisi tarkoitus kirjoitella, mindfulnessista olen kirjoitellut pitkin matkaa aika paljonkin.

      Minulta ei vielä herkkuhimo ole kadonnut, mutta suunta on koko ajan parempaan.

      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  3. En ole itse sokerittomalla, mutta yritän jättää karkit pois, koska paino saisi vielä vähän pudota. Paheeni ovat kyllä enempi suola-rasva-naksut ym. Yhtenä päivänä ostin irtokarkkeja ja tuli tois huono olo niistä! Muistaisipa sen, ettei niistä ole kuin pienen hetken ilo... :) Mitä hauskaa puuhaat kuvassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun paheeni ovat kyllä irtokarkit. Niitä söisin niin mielelläni. Toinen on sitten sipsit. Nyt en ole ostanut kumpiakaan.

      Kuvassa teen lapsuuskollaasia tunnetaito-ohjaajaopinnoissa. Aiheesta on tarkoitus kirjoittaa lisää, kunhan sitä kuuluisaa Aikaa jostakin löytyy.

      Poista
  4. Tiedätkö, ilmeisesti kaikista Blogger-blogeista on lähtenyt lukijoita. Eli kyse ei ole välttämättä (tai ollenkaan! :)) kyllästyneistä lukijoista, vaan jostain Bloggerin omasta siivouksesta. Veikkaan, että ei-aktiivisia tilejä on poistettu tms.

    Kiva, että olet siellä. :) Minäkin olen blogannut vähän, mutta ehkä tässä kevättä ja valoa kohti jaksaa ja ehtii taas useammin.

    Mukavaa lauantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tieto vähän helpottaa oloani. Että muistakin blogger-blogeista on lähtenyt lukijoita. Olenkin arvellut, että kyseessä on sellaisia lukijoita, jotka eivät ole olleet linjoilla enää pitkiin aikoihin. Mutta silti on tuntunut kurjalta, että aina kun avaa bloggerin, lukijoita on joka kerta vähemmän.

      Mukavaa lauantaita sinnekin! Minä lähden nyt ostamaan vielä tulppaaneja.

      Poista
  5. Kiinalaista tekisikin mieli :) Ihanaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinalainen ruoka on hyvää. Olen jo pitkään toivonut, että meidän lähelle avattaisiin kiinalainen ravintola. Nyt on toive kuultu.

      Oikein hyvää viikonlopun jatkoa sinullekin!

      Poista
  6. Minäkin oon täällä! :) Ja sama juttu, olen vähentänyt koneella olemista ja somessa roikkumista, ja korvannut sitä itse asiassa juuri kirjojen lukemisella (noh, vähän myös neulomisella :) Eikä se kirjojen parissa vietetty aika mene muuten ikinä hukkaan <3 Toisin kuin suuri osa some-ajasta, itse ainakin unohdun aina lukemaan kaikkia kommenttiketjuja ym., jotka eivät välttämättä edes oikeasti kiinnosta. Siitä haluan eroon, joten olen tosiaan viime aikoina avannut puhelimen tai läppärin sijasta vanhan kunnon kirjan :) Ja kyllä on kannattanut!!! Olen sitten päättänyt kertoa jokaisesta lukemastani kirjasta jotain myös blogissa, niin ei jää sekään ihan unholaan, vaikka tietysti voi päivittyä vähän hitaammin ;)

    Kiirettä pitää myös täällä, eikä kaikkeen jää aikaan mitä haluaisi. Ne ruuhkavuodet...

    Tsemppiä sokerittomuuteen tai edes vähentämiseen <3 Itse olen petrannut kaikkea muuta syömistä, vain se iltajäätelö on enää jäljellä :D Mutta kokonaistilanne on onneksi jo aika hyvä :) Kivaa viikkoa, Heli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin olisi kiva taas aloitella käsitöitä, niitä olen tehnyt taas aivan liian vähän. Minä jään tosi helposti someen seilaamaan kanavalta toiselle ja se jos mikä on täysin hyödytöntä.

      Minä olen nyt onnistunut olemaan ostamatta irtokarkkeja ja muita herkkuja. Askel askeleelta kohti sokerittomuutta. Iltajäätelö kuulostaa edelleekin ihan superhyvältä....

      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!